› Keskustelut › Puukauppa › MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 108 total)
1 2 3 … 7 8 9 10 11

  • MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

    Sent on: 22.6.2019 at 11:28

    Lainaus MT/Juha Marttila:

    ”Metsänomistajille tärkeiden luontokohteiden, riistatiheikköjen ja maisemien huomioon ottaminen puukorjuussa vaarantuu, ellei puun korjuun aloittamisesta ilmoiteta asianmukaisesti.”

    Metsäalan toimijat ovat yhdessä sopineet metsänomistajan luonnonhoitotoiveiden viemisestä käytäntöön Monimetsä-hankkeessa. Metsänomistajille tärkeä monimuotoisuuden turvaaminen yhteisten pelisääntöjen mukaisesti edellyttää, että tieto puunkorjuun aloittamisesta on metsänomistajan ja hänen edustajansa tiedossa.

    Myös puun katkonnan valvonta on metsänomistajille hyvin tärkeää. Tämäkin edellyttää ajallaan tehtyä ilmoitusta puun korjuun aloittamisesta. Katkonnan valvonta varmistaa, että puun rungoista arvokastukkiosa hyödynnetään tarkasti pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen, eikä tarpeettomasti katkota kuitupuuksi.”

    Artikkelissa , josta otteita edellä , kannetaan huolta siitä ,että leimikon aloittamisesta ei aina ilmoiteta. En tiedä , missä lopultakin mättää , mutta hakkuukoneen aloittaessa leimikkoa tieto lähtee leimikon omistajalle tai hänen edustajalleen ennen , kun kalikkaakaan katkeaa. Näin ainakin isompien puutavarayhtiöiden ollessa kyseessä .

    Aloitusilmoituksen tekeminen voi toki tapahtua vasta silloin , kun kone on jo palstan reunassa. Tällöin ainakin aloitusajankohta on 100%.sen varma . Ei ole tavatonta sekään , että leimikkotiedot tipahtavat hakkuukoneen ohjelmistoon vasta matkalla kohteelle , joten ilmoitusta on mahdotonta tehdä tätä ennen. Tämä on yleistä , kun eletään  kädestä suuhun- periaatteella. Asiakkaan tarpeet sanelevat , mitä hakataan ja milloin. Myös korjuuolosuhteilla on osansa pelissä.

    Edellä mainittuun tulisi myyjäosapuolenkin sopeutua ja rakennella puukauppasopimukset perinpohjin valmiiksi jo puukauppatapahtumassa. Esimerkiksi luontokohteet ja monimuotoisuuden huomioimisen erityisehdot on kirjattava kauppasopimukseen . Kohteet on merkittävä myös leimikkokarttaan samassa yhteydessä . Epämääräiset suulliset ohjeet palstan reunalla olisi pikkuhilja unohdettava , kun kaikki on mahdollista tehdä täsmällisesti kirjallisena ennakkoon. Tällöin työmaa voidaan aloitta tiedonkulun vaarantumatta korjuun kannalta sopivalla hetkellä.

    Mitä tuohon katkonnan valvontaan tulee , hoitaa sen puolen teollisuus ja ostava asiakas . Siellä on paras tieto siitä , mitä kulloinkin tarvitaan. Sopimaton tavara aiheuttaa vain kustannuksia ja painetta alentaa kantohintaa. Olisikin syytä keskittyä enemmän muuttamaan kauppatapoja nykyaikasiemmiksi ja enemmän asiakkaan tarpeet huomioon ottaviksi sen sijaan , että keskitytään vahtimaan asioita , jotka eivät lopulta palvele muita , kun valvontaa suorittavaa organisaatiota pitämällä työllisyyttä yllä. Runkohinnoitteluun siirtyminen voisi olla yksi keino helpottaa paineita valvonnan suhteen.

    PS.Jatkokertomus  Otto Jaakkosen kuusen seikkailusta antaa vähän perpaktiiviä siihen , mihin maame kipailukyky sahatavaramarkkinoilla perustuu . Kannattaa luke ajatuksella. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006150868.html

    Creator
    suorittava porras
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • metsä-masa 24.6.2019 at 15:39

    Sopimusrikkomus siitä on syntymässä, jos ostaja firman edustajista korjuuesimies muuttaa katkontamahdollisuuksia motolta. Kauppakirjaan merkatut pituudet laatuliitteineen on vahvempi painoarvo kun määritellään katkonnan onnistumista.

    Etämetsän omistajan lisääntyvä määrä ilman valvontaa antaa pihkatapin esimerkkiin mahdollisuuden. Selluteollisuus sahurina: Siinä voi olla osa syy, ettei tukkitaulukoita mielellään anneta myyjän tarkasteltavaksi. ja eikä runkohinta kauppaa olla lisäämässä ja kehittämässä.

    suorittava porras 24.6.2019 at 16:25

    Korjuuesimies tekee vain työtään ja sopeuttaa matriisit kulloiseenkin tilauskantaan sopivaksi . Ostotoimihenkilöllä ei ole välttämättä hajuakaan siitä ,mitkä tarpeet ovat vuoden tai kahden kuluttua kaupantekohetkestä.

    Muutaman pituuden painottaminen ei välttämättä vaikuta minimimittaan pääsemiseen. Se vaikuttaa enemmän ,jos väkisin haetaan lyhyimpiä vaihtoehtoja minimiläpimitan kohdalla. Millin alitus läpimittarajalla vie alamittaisen pölkyn automaattisesti kuitutavaralajiin. Myös vikojen eliminoiminen keskeltä tukkiosuutta voi pahimmillaan johtaa siihen ,että yhtään mitat täyttävää tukkipölkkyä ei saada koko rungosta .

    Leimikot ,joissa on runsaasti vajaalaatuisia runkoja ,eivät päädy sahafirmojen käsiin. Ne ohjautuvat luonnostaan jollekin kolmesta suuresta. Katkontatiedot antavat helposti vääristyneen kuvan ,jos niitä sovelletaan erilaisissa olosuhteissa tietämättä puuston laatua.

    Metsuri motokuski 24.6.2019 at 17:20

    Runkohinnoittelu leimikossa pitäisi tukkiprosentti olla yli 78 prosenttia. Muutoin se ei ole kannattava ostajalle. Perinteinen kauppatapa on myös hyvä jos tietää että leimikko on hyvälaatuinen. Runkohinnoittelussa tulee aina hintavaraus varsinkin silloin jos mennään lähelle tukkiprosentin alarajaa. Ihan samanlailla kuin urakkahinnassa metsätöissä.

    Jos tietää varmuudella että oma leimikko on hyvälaatuinen niin usein perinteisellä kaupalla saattaa tehdä paremman tuloksen.

    metsä-masa 24.6.2019 at 19:03

    Hakkutavan mukainen puunostaja on ollut täällä jo pitemmän aikaa käytössä joka on molemmin puolin hyväksytty toimintatapa, myös sopimusasiakkaillakin. Kuituleimikot kuiduttavaan- ja tukkileimikot sahaaville laitoksille.

    Molemmista kauppatavoista on syntynyt hyviä ja huonoja kaupan lopputuloksia. Tavaralajikaupoilla parhaissa leimikoissa on saatu tukkiprosentiksi 92-94 %, ja runkohintakauppa on antanut ostajalleen mahdollisuuden jalostaa tukkileimikosta pylväitä, normi- ja pikkutukkia parruun saakka.

    Myyjältä vaaditaan edelleen hintatietoisuutta siitä millä hintatasolla leimikon toden näköiset tukin ja kuidun kuutiomäärät hinnoitellaan !

    mehtäukko 26.6.2019 at 06:41

    Kuten toisessa ketjussa viittasin, monella mo:lla omistus- ja puun kasvun kierto-ajan virheet menevät itse puukaupan ”virheistä” ohi mennen tullen. Laiminlyönnit uudistamisessa, perkauksissa,th:ssa,  eh:ssa, ojituksessa…jne. Tarpeellisten metsäteiden puute karsii optimikauppoja.

    Sittten kun tulisi puukaupan paikka, hoitamattoman rääseikön tukki-% pitäisikin olla korkea, katkonta kuin joka runko olisi pylväslinjaista, järeyttä niin että rekoille riittää mitä noutaa. Mutta ei.

    Tyhjästä on paha nyhjästä. Jälkiviisastelu tukkilistoista ja jakaumoista jopa lehtien palstoilla on aika naiivia pelleilyä.

    pihkatappi 26.6.2019 at 07:43

    Ei ole mustavalkoista tämäkään asia. Vaikka rääseikön myyjät pitäisikin laittaa tiilenpäitä lukemaan, kun sahatavaran tarve on pieni, se näkyy katkonnassa hyvissäkin puustoissa tilaisuuden tullen. Kokemusta on ja katkonta kyllä on neuvoteltavissa kesken hakkuunkin, eli onko fiksua kun katkontamatriisia käytetään isännän vaatimukseen asti. No onhan se kumma, kun 5 metrin suorien kuitupöllien latva on yli 15 cm, oli uulemma automaatti laittanut kuituun ja lyhin mitta oli 37. Pari puhelua ostajan kanssa ja katkonta alkoi sujumaan.

    Tukkiprosentti oli sitten 85,oli siis kelpo metsälapin männikkö.

     

    Metsäkupsa 26.6.2019 at 07:53

    Mehtäukko toi kommentissaan esiin metsänhoidollisten toimenpiteiden merkityksen puunkasvatuksessa.Olen samaa mieltä,että hoidon laiminlyöti heikentää usein puunlaatua.Virheitä ei omita,vaan syyliset ovat muualla,hirvet pilanneet,katkonta epäonnistui,tukkitili hupeni kuitukasaan,firma kusetti,tienkin särkivät ja verottaja vei rahat.

    jees h-valta 26.6.2019 at 08:07

    Metsäkupsan listalta ehkä jokainen on kuitenkin oikeita ongelmia. Mutta kun MTK:in lähinnä laistaa vastuutaan esim. hirvituhojen perusongelman korjauksessa tuntuu lähinnä kornilta koko järjestön avautuminenkaan aiheesta. Tekisivät oman sisäisen tarkastuksen miten ovat metsänomistajan asioiden hoitamisessa onnistuneet. Puolueettomalla taholla, ja molempia osapuolia kunnellen. Ne innokkaimmat metsästäjätkin pikkuhiljaa pois MTK:n hallintopaikoilta. Koskaan ei mo voi tuollaiseen kahden asian ajoliikkeeseen tukeutua. Mielestäni metsästäjien omat järjestöt pitäisi riittää heidän asioidensa ja etuuksiensa ajamiseen.

    mehtäukko 26.6.2019 at 08:18

    Pihkatappi:…”Kokemusta on ja katkonta kyllä on neuvoteltavissa kesken hakkuunkin, eli onko fiksua kun katkontamatriisia käytetään isännän vaatimukseen asti…”

    En tietenkää puolusta kuskin ammattitaidottomuutta. Sellaiset pitäisi laittaa laakista koulun penkille.

    Tolopainen 26.6.2019 at 08:21

    Jessen metsätaloudesta ei saa kannattavaa hirviä vähentämällä. Ole tyytyväinen että Harjavallassa ei ole kirahveja, niitäkin voi tulla kun ilmasto lämpenee riittävästi.

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 108 total)
1 2 3 … 7 8 9 10 11