› Keskustelut › Metsänhoito › Muokatun metsämaan hiilipäästöt

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 71)
1 2 3 … 6 7 8

  • Muokatun metsämaan hiilipäästöt

    Lähetetty: 16.11.2017, 13:02

    Nyt sitten on julkaistu tutkimus, jonka mukaan kangasmaiden hiilipäästötkin kasvaa huomattavasti ”syväauraus”alueilla turvemaista puhumattakaan. Kun syväaurausta ei ole enää tehty vuosikausiin ollenkaan , niin luulisi päästöjenkin pienentyneen huomattavasti menneistä ajoista.  Syväaurauksella maa myllerrettiin suunnilleen 100 %:sti mutta nykyään pääasiallinen käytetty menetelmä on laikku-ja kääntömätästys ja äestys. Laikkumätästyksellä maata muokataan n. 10% :a muokkausalueesta ja kääntömätästyksellä vain puolet siitä .

    Turvemaiden hiililähteet kuulostaa olevan vielä suurempi ongelma ,mutta se ongelma liittyy kai suurimmaksi osaksi niihin puuta kunnolla kasvamattomiin ojituksiin, joita on tehty -60-70 luvun vuosikymmenten  aikoihin. Jos eivät ole jo itsestään tukossa ne ojat, niin tukkojen teko ei liene ihan ylivoimaista nykykoneilla.

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 16.11.2017, 13:33

    Hajoaahan se turve myös puuta hyvin kasvavilla ojitusalueilla, mutta ne päästöt (typpioksiduuli mukaan lukien) huomioidaan jo hiilitaselaskennassa. Ilmeisesti Heikki Simola on laskeskellut, mikä olisi todellinen maan hiilitase jos huomioidaan edellisten lisäksi metsänkasvatuskelvottomat ojitusalueet ja myös kivennäismaan hiilitase lasketaan tarkemmin. Kohtalaisen epävarmaa touhua kaiken kaikkiaan –  epävarmuusmarginaalit ovat erittäin suuret johtuen maaperäolojen vaihtelevuudesta.

    Joku muuten ihan äsken arveli ääneen, että syväauraus olisi Lapin yksityismailla vielä voimissaan. Lieneekö ihan sertifiointisäännösten mukaista?

    Jätkä 16.11.2017, 14:13

    Enpä ole nähnyt ”syväaurausaluetta, jossa maa olisi muokattu 100 prosenttisesti.

    Kynnettäessä vedettiin auraa viiden metrin välein ja aurauspalteet kääntyivät niin, että ne huomioiden täysin koskematonta maata jäi palteiden väliin n.2 – 2,5 metriä.

    Lapissa taitavat aurata paksukunttaisia maita edelleenkin.

    Puuki 16.11.2017, 15:36

    Minä olen nähnyt aurausalueen joka oli liki 100%:sti muokattu . Kapeat kaistaleet vain liikuttelematonta maata palteiden välissä. Kivikkoinen kangasmaa pläntti, joka oli aurattu tavallistakin  tolkummin.

    Puun kasvu auratuilla alueilla paljon parempi kuin vastaavilla kevyesti käsitellyillä. Se lisää hiilen sitoutumistakin . Mutta päästöt lisääntynee enemmän.

    Mahdotonta määrittää niitä hiilitaseita kovin tarkkaan. Varsinkin kun esim. korvaavaa vaikutusta ja suokasvillisuuden kasvuakaan ei lasketa mukaan ollenkaan. Huonosti puuta kasvavat suot kasvaa enemmän tai vähemmän myös sammalta joka vuosi .

    mehtäukko 16.11.2017, 17:31

    Niivvaen nythän uutisissa pullauttivat taas uutta putkeen: Itä-Suomen yliopiston Heikki Simola väittää hiilipäästöjä metsämaasta luultuakin suuremmiksi.

    Olen jostain joskus ollut lukevinani ko. herran Luontoliiton silmäätekeväksi…?!!

    Timppa 16.11.2017, 17:39

    Aika vaikea ymmärtää, että esim 0,5 m2:n kääntömätäs 5,5 m2:ä kohden voisi käytännössä mitään vaikuttaa maaperän hiilipäästöihin.  Siinähän pintamaa vain haudataan nurinpäin maahan.  Varmaa sen sijaan on, että mättäässä reippaasti kasvava kuusi on todellinen hiilinielu.

    Jätkä 16.11.2017, 17:58

    Kyllä kai kohta on vaatimukset niin, että luonnossa saa liikkua vain syylingit jalassa ja luontopolut pitää tehdä kumimatoilla päällystettyna – kunttakerrosta käsittelemättä.

    Metsäkoneen telat ja ketjut rikkovat maanpintaa niin, että ”Voi kauheeta”.

    Puustoa pitää käsitellä ilma-aluksista ja tyvi erottaa kannoista joko vesisuihkulla tai laserilla.

    Voimakas maanmuokkaus on kuitenkin Pohjois-Suomessa osoittautunut erinomaisen tehokkaaksi kasvuolosuhteiden parantajaksi. Siellä kun on jatkuvaa kasvatusta harrastettu jopa vuosisatoja ja sen kyllä näkee metsistäkin.

    Olen ollut ”Lapin metsien käsittelu”-kurssilla ja siellä noita asioita käytiin läpi myös koealojen avulla tehdyillä havainnoilla.

    tamperelainen 16.11.2017, 18:07

    Heikki Simola on ympäristöaktivisti.Osaakohan Heikki pitää               subjektiiviset mieltymyksensä erillään kun tekee tutkimusta.Ainakin vahva epäilys on olemassa.

    Simola on tällä samalla teemalla tullut muutaman vuoden välein julkisuuteen.Ympäristökeskus jo ilmoitti että asiassa on ”toinenkin totuus”

    Ikävää,että hiilinielukeskustelua ei julkisuudessakäydä.On vain näitä kohaduttavia uutisointeja,joita julkaistaan usein ympäristöpoliitisilla päämäärillä

    Oli täysin ymmärrettävää,kun Sipilä puhui ”kaikenmaailman dosenteista”

    Visakallo 16.11.2017, 18:13

    Olisi hyvä tietää tämän Heikki Simolan rahoittajat ja taustavaikuttajat. Tutkimus näyttää selvästikin tilaustyöltä. Yle puolestaan uutisoi tutkimuksen niin, että koko suomalainen  metsänhoito on päästöjä aiheuttavaa. Maamme metsätalous on nyt joutunut historiansa pahimman ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi.

    wanhajätkä 16.11.2017, 18:27

    Aurausta en ole nähnyt kuin edellisessä hyökkäysvaiheessa. Niisäkin useimmiten kyse oli äestyksetä. Äestys on kyllä voimissaan paksusamalillisilla alueilla yksityismetsissä. Minusta niin pitää ollakkin. Aijon jatkaa tarpeen mukaan. Onhan mulla äseskin. Toki hakematta pellosta. Hyvin huilais Lokomon perässä sekin mutta museoinen se pienen tarpeen takia…

    Jätkä 16.11.2017, 18:32

    wanha. Oletko muistanut rasvata kiekkojen nipat joka päivä? Ainakin meillä on TTS- metsä-äes – jonka vantaiden vieressä on muistutus asiasta.

    Pelloon on kuitenkin monesta paikasta pitkä matka käydä päivittäin rasvaamassa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 71)
1 2 3 … 6 7 8