Keskustelut Metsänhoito Muokatun metsämaan hiilipäästöt

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 71)
  • Muokatun metsämaan hiilipäästöt

    Nyt sitten on julkaistu tutkimus, jonka mukaan kangasmaiden hiilipäästötkin kasvaa huomattavasti ”syväauraus”alueilla turvemaista puhumattakaan. Kun syväaurausta ei ole enää tehty vuosikausiin ollenkaan , niin luulisi päästöjenkin pienentyneen huomattavasti menneistä ajoista.  Syväaurauksella maa myllerrettiin suunnilleen 100 %:sti mutta nykyään pääasiallinen käytetty menetelmä on laikku-ja kääntömätästys ja äestys. Laikkumätästyksellä maata muokataan n. 10% :a muokkausalueesta ja kääntömätästyksellä vain puolet siitä .

    Turvemaiden hiililähteet kuulostaa olevan vielä suurempi ongelma ,mutta se ongelma liittyy kai suurimmaksi osaksi niihin puuta kunnolla kasvamattomiin ojituksiin, joita on tehty -60-70 luvun vuosikymmenten  aikoihin. Jos eivät ole jo itsestään tukossa ne ojat, niin tukkojen teko ei liene ihan ylivoimaista nykykoneilla.

  • Timppa

    Jotenkin tuntuu siltä, että kyseessä ei todellakaan voi olla mikään tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus.  Eihän Joensuun ylioopiston jonkun dosentin resurssit voi millään riittää moiseen hommaan.  Heikki Simola on ollut Luontoliiton puheenjohtaja ja nämä ”liittolaiset” saavat aina varmasti juttunsa julki.

    hemputtaja

    En ole tutustunut tuohon tutkimukseen, että paha sanoa.

    Sen kyllä arvelen, että asiaa ei ihan helpolla selvitetä eikä pikku rahallakaan. Siis miten mitataan luotettavasti maasta nousevan hiilidioksidin määrä. Yöllä, päivälla, paisteessa, sateella, talvella kesällä, Etelässä, Pohjoisessa, puolukkatyypillä, lehdossa, jne.

    Pahasti epäilyttää jykevä tulos. Jos pitää paikkansa, niin saman suuntainen tulos täytyy olla muuallakin: Saksassa, Ranskassa ja erityisesti Ruotsissa, jne.

    Entäs sitten pelto- ja tonttimaat. Nekö vain imee.

    Jätkä

    Tutkimukset tehdään aina niin, että päästään tavoiteltuun tulokseen. Matkan varrella tulee vaihtoehtoja, joista valitaan sopiva. Tutkimuksissa on usein rahoittaja, jolla on tavoitteita.

    wanhajätkä

    Jätkä, olipa hyvä kevennys. Kyllä se sieltä kotiutuu kuhan sattuu. Poika osti wanhan pillarin ja tuli sen mukana. Masinisti. Olen sillä pukellu talviteitä tasaseksi. Siis pillarilla. Pitäähän se olla kone joka lähtöön….niinku varulta…

    oksapuu

    Mistä näitä päivystäviä dosentteja oikein tulee?

    Mistä rahoitus?

    mehtäukko

    Ai mistäkö?

    Mitäs summia valtio suoltaa verorahoja joka vuosi näille ideologisille kuppikunnille?? Tottahan on turvattua mällätä.

    Töpselistä vihreä virta leipä kaupasta ja sopivasti sontaa yrittävien rattaisiin.

    Kurki

    Kaikenlaisia turkimuksia.

    Aurauksessa ja muissakin maan muokauksissa paljas kivenäismaanpinta sitoo hiilidioksidia niin kauan kunnes pinnan peittää kasvillisuus. Runsas pintakasvillisuus sitoo hiilidioksidia, joka muodostaa maatuessaan ravinteikasta ruokamultaa.

    Auraus ja ojitusmätästys Pohjois-Suomessa siirtää kasvupaikkaa 500 km etelämmäksi, sillä kasvuun vaikuttaa ravinteiden lisäksi vahvasti maan lämpötila, joka lisää mikrobitoimintaa.

    tamperelainen tamperelainen

    Aika härskiä toimintaa harrasteaan vihreiden arvojen puolesta.Eläinaktivistt polttivat Tampereella neljä Valion jakeluautoa.Viestin mukaan maidontuotanto tuhoaa lehmiä ja metsiä

    Simolan tutkimustulokset ovat ilmeisesti täyttä  ideologista potaskaa. Medialle ne uppoavat ja se on näiden ulostulojen tarkoituskin .

    Rane2
    MaalaisSeppo

    Maalaisjärjellä ajatellen maaperän muokkaaminen heikentää pintakasvillisuuden hiilensidontaa, koska osa pintakasvillisuudesta lakastuu. Maan lämpötilan nousu kiihdyttää kuolleen kasvillisuuden lahoamista ja hiilidioksidipäästöjä. Näin ainakin lyhyellä tähtäimellä.

    Ainakin kivennäismaalla muokatun aukon istutetut taimet kasvavat paljon nopeammin kuin muokkaamattomaan maahan istutetut, joten uskoakseni muokattu maa + siinä kasvava puusto sitoo hiiltä paremmin kuin muokkaamaton.

    Epävarmuutta tällaisessa tutkimuksessa on melkoisesti. Eipä mm löydy sellaisia koekohteita aukosta päätekypsään metsään, joissa olisi käytetty nykyisiä jalostettuja taimia.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 71)