Keskustelut Metsänhoito Muokkauksen suunnittelua

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 105)
  • Muokkauksen suunnittelua

    Tulossa on lähi aikoina lähes lehtomaisen kankaan uudistushakkuu. Alueella on täysin kuusivaltainen ”puupelto”, järeää tukkimetsää.
    Suunnitteilla on istuttaa aukkoon kuusen-ja koivuntaimia. Koivun osuus n. 30%. Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuusentaimille kääntömätästys riveihin. Rivit kahdeksan metrin välein. Näitten rivien väliin istuttaisin koivut ilman muokkausta. Ei tämä ”suunnitelma” ole vielä valmis, mutta keskustelukumppaneilta saan varmaankin hyviä vinkkejä miten päästään parhaaseen tulokseen.

  • Jätkä

    Heinäämisen voit unohtaa, kun istutat taimet kuin mansikantaimet konsanaan Mansikkakankaan läpi. Putkella viillosta läpi ja taimi siitä maihin.

    Panu Panu

    Matti Kärkkäinen kirjoitti tämäntyyppisestä menetelmästä metsälehden kolumnissa joskus kesällä. Pienellä istutusmäärällä on helppoa käyttää taimitassuja vielä lisäksi.

    Normandy

    Jätkä, hinnaksi tulee aika erilainen, jos uudelleenkäyttää tuon kankaan. Kangas oli 70 eur/ 100 m eli n. 70 c per taimi. Mielummin käyn heinäämässä  ja uudelleenkäytän kankaan n. 4 kertaa

     

    Mitenkäs tuon kiitorata-istutuksen toimivuus (varsinkin kun rivien väliin ei tule luontaisesti mitään)?

    Jätkä

    Normandy. Kunhan edes yhtenä kesänä heinäät, niin mieli muuttuu, vaikka se onkin silloin myöhäistä.

    ”Alaa niityllä ei ole kuin muutamia aareja eli konetta sinne ei oikein kannata tuoda.”

    Noin pieneen alaan ei ihan mahdottomia määriä mansikkakangasta mene.

    Gla Gla

    Pehmität maasta keväällä heinikon juuriston lapiolla (ehjästä juurimatosta ei pottiputki mene läpi), istutat kuusen taimen, juhannukseen mennessä ruiskutat taimien kohdat (taimet suojattuna) glyfosaatilla. Seuraavana ja korkeintaan sitä seuraavana uudestaan, jonka jälkeen palaat paikalle ensiharvennuksen aikaan. Jos mahdollista, voi ruiskuttaa istutuspaikat jo edellisenä kesänä.

    Kuluukohan tästä kommentista tuntiakaan, kun joku tulee valistamaan myrkkyjen kanssa lotraamisesta. Mutta kun suhteutetaan tuo käytettyyn glyfosaatin määrään, saadaan taas jalat takaisin maan pinnalle. Meneeköhän tuolle alalle litraakaan näiden vuosien aikana valmista parin prosentin seosta. Johan yksi ajelu autolla metsäpalstalle polttaa bensaa moninkertaisen määrän tuohon verrattuna, eikä kuitukangaskaan taivaasta putoa tai taivaaseen käytön jälkeen häviä.

    Joskus ajattelin kokeilla taimitassujen sijan aaltopahvia, jota saa rautakaupasta rullatavarana. En kuitenkaan viitsinyt, koska jokainen tassu pitäisi painottaa ja silti ne kuivumisen ja kastumisen tuloksena käpristyvät eli lopputulos on työläs ja epävarma.

    Gla Gla
    Normandy

    Samassa paikassa mulla on haavan juurivesoja parin hehtaarin alalla (ja heinää) ja sinne olen nyt laittanut merkkitikut a’ 16 c / kpl.

     

    Ainakin näin syksyllä tuntuu että niistä on paljon iloa. Katsotaan sitten ensi kesänä kun siellä ollaan heinäämässä ja tehdään päätös että istutetaanko katekankaan läpi vai laitetaanko vaan merkkitikku.

    Mutta siinä olen Jätkän kanssa samaa mieltä että heinikkoon istuttaminen ilman mitään merkkiä/suojaa on ihan anuksesta. Myrkkyjen suhteen olen pikku hiljaa taipumassa harjavallan suuntaan eli en aio myrkyttää.

    Gla Gla

    Sama paikka vähän myöhemmin:

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kuusen-kasvattajan-kahdeksas-vuosi/

    Näitä kokeiluja tehdessäni olen huomannut sen, että istutusvuoden säät vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten kuusi lähtee kasvuun. Yhdellä paikalla kertaruiskutus riitti. Tuolloin oli sateinen kesä tai ainakin istutuksen jälkeen kosteutta riitti ja kuuset pääsi hyvään kasvuvauhtiin. Kuivana vuotena vuosikasvut jäävät selvästi lyhyemmiksi ja se vaikuttaa myös seuraavien vuosien kasvuun. Ilmeisesti juuristokin kasvaa hitaasti ja silloin kasvu kiihtyy seuraavina vuosina hitaammin eli heinikosta nousu kestää kauemmin, vaikka säät suosisivatkin.

    Puuki

    Sanomalehtiä joskus käytin lehtikuusien suojana heinikolta.  Onnistui hyvin.  Yksi tapa on levittää mustaa muovia joka on edullisempaa kuin vars.mansikkamuovi.  Istutuskohtiin sitten vaikka taimitassut tai sanomalehtiä paksuhko  kerros.

    Normandy

    Puuki, ymmärtääkseni musta muovi, joka ei päästä vettä lävitseen, on oikea hiiri/myyräparatiisi, jonne tulee uusia pikku jyrsijöitä ziljoona. Kokemuksia?

    Noista sanomalehdistä: Paljonko on paksuhko kerros? Tai jos levittäisi sinne olkea parinkymmenen sentin paksuudelta?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 105)