Keskustelut Metsänhoito Muokkauksen suunnittelua

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 105)
  • Muokkauksen suunnittelua

    Tulossa on lähi aikoina lähes lehtomaisen kankaan uudistushakkuu. Alueella on täysin kuusivaltainen ”puupelto”, järeää tukkimetsää.
    Suunnitteilla on istuttaa aukkoon kuusen-ja koivuntaimia. Koivun osuus n. 30%. Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuusentaimille kääntömätästys riveihin. Rivit kahdeksan metrin välein. Näitten rivien väliin istuttaisin koivut ilman muokkausta. Ei tämä ”suunnitelma” ole vielä valmis, mutta keskustelukumppaneilta saan varmaankin hyviä vinkkejä miten päästään parhaaseen tulokseen.

  • Tolopainen

     

    Ne on nuo kääntömättäät entisia 2v kuluessa ei jää kuin itutus jäljelle turhasta maksamisesta. Se on niin luonnsuojeluksi mennyt tuo MG:n toiminta, koivupökkelöitä tehdään 10m välein. Ei tule kyllä kiviäkään pintaan, kun vähän kauhalla ollaan tekevinään mätäs. Viherpiiperöiden kumartelua, tekisivät yhtiöt tuota propakandaa omilla rahoillaan.

    jees h-valta

    Mitäs Tolopalla on luonnonmukaisuutta vastaan? Eikö me luonnossa touhuta ja silloin kait olisi aika järkevää ettei turhaa rymyämistä harrasteta. Jos taimen kasvvunlähdön turvaa siisti kääntömätäs ja se häviää muutamassa vuodessa pintakuntan varjoon ei kait se paha asia ole. Mitä sudenkuoppia Toloppa virittelee? Tee sitten senverran syviä että saat päällisen naamioitua ja hirvenpyynnin alettua. Vaikka sitten susien jatkojalostettavaksi.

    Puuki

    Maanmuokkauksen tiimoilta oli joskus aiemmin keskustelua pienen kaivinkoneen käytöstä . Onko kellään kumitelaista pikkukonetta jolla olisi tehnyt metsässä maanmuokkausta ? Telojen paikallaa pysyminen ehkä ongelma jossain kivikossa ainakin. Pelloilla onnistuisi silläkin.  Kokeeksi vuokrasin pikkukonetta,  ja kokemukset ojien kaivuussa, rumpujen teossa  ja muuallakin yllättävän hyvät . Syö todella vähän löpöä ja silti saa jälkeäkin aikaan kunhan ei liian kivikkoon mene tonkimaan.

    Stilhi

    Vanha sanonta: yksi iso koivu kunnassa riittää siementämään koivikon alulle.

    Koivunsiemen syksyllä lentää esimerkiksi muokkausjäljen päälle se keväällä itää kevätkosteudella hyvin. Jos tulee pitkä kuiva-aika juhannuksen edellä, niin siemenen vararavinto onkin jo loppunut, jolloin hyvin hento lyhyt juurinen taimi kuolee. Havupuiden taimet selviää paremmin tästä.

    Jos siemen sattuu lentämään kunttaseen varvikkoon jossa on varjoisaa ja vielä vähän kosteutta antamaa rahkasammalta, silloin koivuntainta on yleensä liiaksikin.

     

    Jätkä

    Koivun siemen ei lentele keväällä, eikä alkukesällä.

    Tolopainen

    Se on sama tilanne Jätkällä, siementä ei lentele, pikkusen pölähtää.

    Nuakka

    Puuki, minulla on toisena kaivurina 2,5 tonninen kumitelakaivuri. Metsän muokkausta olen kokeillut n. puoli tuntia, ei kannata rikkoa teloja kiviin ja kantoihin näillä muokkaustaksoilla. Periaatteessa voima kyllä riittäisi ja polttoainetta tosiaan se pari litraa tunnissa riittää. Pieniä ojansiivouksia, rumpuputkenvaihtoja yms olen tehnyt, siinä ne metsätalouskaivut ovatkin olleet.

    mehtäukko

    Kyllä siihen käy on sama vertailu kuin haastavissa olosuhteissa koettaisi tienata Kineticilla tai Alstorilla samoin taksoin kuin ns. keskiraskaalla ajokoneella. Hiekkakankaalla pikkupläntin laikuttaa vaikka rattorilla ja kantokoukulla. Sen jälkeen alkaa tappelut.

    Puuki

    Voi olla että pitää olla rautatelat excavatorissa ja koneella painoakin mielellään yli 5  tonnia,  jos pitää muokata hankalammissa paikoissa kuin kivettömillä kankailla.    Laikuttaminen onnistuu suht. hyvin tavan traktorilla ja painavalla takalevyllä , kun kannot on matalia.  Maanmuokkaustaksat on nousseet , kun hehtaarin kääntömätästyskustannus on jo liki 500 € .  3 vuotta sitten saman homman sai teetettyä 320 €:lla.

    Normandy

    Päivää studiojoukkue.

    Mulla on kantahämeessä puronvarressa rantaniitty. Rehevä heinikko peittää sen eli minkään sortin taimettumista ei ole odotettavissa. Alaa niityllä ei ole kuin muutamia aareja eli konetta sinne ei oikein kannata tuoda.

    Millaisen onnistumisen mahdollisuuden antaisitte seuraavalle:

    Keväisin 1,25 m leveää kate/mansikkakangasta n 5 m välein ja koko kesä annetaan kankaan olla, jotta sen alta kuolee rikkaruohot. Sitten seuraavana keväänä vaihdetaan katekangas seuraavaan kohtaan ja istutetaan nyt paljastunut rikaton juova tuolla kiitotie-periaatteella eli linjaan metrin välein kuusentaimi.

    Aivan varmasti on heinäämistä. Ja taimet kasvavat eri tahtia (istuttaisn n. 100 tainta / vuosi arviolta 4 vuoden ajan).

    Lähdenkö liikkeelle metsän rajasta ja etenen vuosi kerrallaan kohti rantaa? Vai poikkisuuntaa? (luonnollinen ajoura tulee yhteen kulmaan ja läntti on pitkänomainen puron rantaa pitkin)

    Kiitos kommenteista

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 105)