› Keskustelut › Metsänhoito › Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 40 total)
1 2 3 4

  • Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

    Sent on: 17.12.2015 at 20:50

    Toimittaja riikilä oli tekaissut tuollaisella otsikolla jutun metsälehteen (24/2015).

    Kuvateksti: ”Mustakoro aiheuttaa kuusen rungolle pihkaa vuotavan koron”.

    Näinköhän aiheuttaa?

    Mustakorosieni on haavaloinen. Pitää olla se koro valmiina, että se siihen asettuu. Asiasta sattuu olemaan omakohtaista kokemusta parinkymmenen (20) hehtaarin alalta. Myyrien haavoittamia kuusikoita on kuolemassa hehtaarikaupalla.

    Creator
    Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 18.12.2015 at 15:01

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=2361&index=329
    Tuo linkki ei toimi.
    Kuvan päiväys 24.05.2015

    Sama keskustelu on jo käyty täällä.

    oksapuu 18.12.2015 at 16:03

    Tuota taimitarha vaihtoehtoa kannattaisi tutkia, itsellä on
    vahva epäilys asiasta…

    A.Jalkanen 18.12.2015 at 16:26

    JOS kyseessä on sieni, joka elää vain elävissä kuusissa ilman väli-isäntiä, se EI voisi tarttua taimeen tarhan kasvatusalustasta eikä aluskasvillisuudesta.

    Koro leviää varmaan ilmateitse kuten muutkin sienet. Periaatteessa on mahdollista myös hyönteisen mukana levintä. Vioituksen lähde voi olla metsäkauris, myyrä, kääriäinen, tukkimiehentäi tai mikä tahansa muu kuuseen mielistynyt otus.

    Anton Chigurh 18.12.2015 at 17:55

    Tuossa metsälehden (24/2015) jutussa ei ole sanaakaan mistään kääriäisestä enää; kysymyksessä oli lähinnä epätoivoinen parkaisu, kun pakotin sienihutkijat ja myyrätuhovastaavan seinää vasten.

    Eli joudutaan pakon edessä myöntämään, että ”Yhteistä tautihavainnoille on ollut, että puustoa on kohdannut jokin stressitekijä, kuten MYYRÄ- tai hirvituhot.”

    Todellisuudessa hirvet eivät juurikaan kuusentaimia vaurioita, joten musta pekka jää myyrätuhovastaavan kätöseen. Ja peesareiden.

    Alkaa tulla hintaa lumikkohypoteesille.

    Planter 18.12.2015 at 18:06

    Tartuntakohdan tekijöitä on varmaan paljon hyönteisistä hirveen ja metsurikin taimikonhoidossa vetää taimia 30…40cm cm kantoon, jolloin tumppiin jää muutama oksa ja säilyy hengissä hyvänä kasvualustana sienille.

    Minusta tärkeämpi kysymys on miten ne sieni-itiöt ovat sinne taimikkoon tulleet, jos lähiympäristössä ei ole koroa esiintynyt?
    Jotta ehkä pystytään estämään sen leviäminen.

    Kun uudistetaan ja istutetaan kuuselle, niin yllättäen ilmestyykin mustakoro.

    Se taimi on jotenkin avainasemassa:
    -ovatko sieni-itiöt tulleet taimen mukana?
    -onko kuitenkin koroa esiintynyt jotenkin ”piilevänä” ympäristössä?
    ja uusi taimimateriaali ei ole ”koronkestävää.”
    -esintyykö mustakoroa lähiympäristön ensiharvennuskuusikkoiden kolhituissa puissa? Jos ei niin ongelma on taimissa?

    Jos sieni-itiöt kulkeutuvat kaukaa ilman mukana niin ongelmna luulisi leviävän suhteellisen tasaisesti eikä hyppivän laikuttaisesti?

    Anton Chigurh 18.12.2015 at 18:19

    Kyllä sitä koroa on näkynyt jo kymmeniä vuosia, mutta 2001 aloitetun pienpetojentappokampanjan kaltaista myyränsyöjien tappovimmaa ja hävitystä ei ole ennen ollut. Joka tuotti kymmeniätuhansia hehtaareita haavoille jyrsittyjä kuusia. Eli nyt on ollut massiivisesti tartunta-alustaa sille sienelle tuon henttosen hypoteesien pohjalle rakennetun hulluuden ansiosta.

    Tässä minun luonani kävi kolme (3) mustakorohutkijaa metlan suonenjoen asemalta pari vuotta sitten, joille sanoin, että tästä tuhosta myyrätuhovastaavan nahka roikkuu vielä nahkurin orsilla. Ryhmänjohtaja häkeltyi täysin (menivät pasmat sekaisin), joka sitten sanoi, että minun ”tulee istua henttosen kanssa saman neuvottelupöydän ääreen.”

    jees h-valta 18.12.2015 at 18:23

    Kuusiuskontokunnan painajaisille pitää hakea syyllisiä muista kuin omista valinnoista. Jos ei järki riitä niin kiitä itseäs siitä.
    Aina kun kohtaan metsäväkeä kuten tänäänkin on selkeästi havaittavissa että vaikka taivastellaan sään kummajaista ei ollenkaan puhettakaan muusta kuin kuusta maihin taas ensivuodesta vaikka maailman tappiin. Tauti-ja vaivalista senkun pitenee mutta metsäväen ymmärrys sen kun lyhenee.

    Planter 18.12.2015 at 18:42

    Mutta jees , kun Suomi elää pitkäkuituisesta havusellusta, se on enää maan ainoa tukijalka. Jos sen myyrät jyrsivät poikki, niin olemme perikadossa.

    jees h-valta 18.12.2015 at 18:48

    Jos metsäteollisuus on yhden tapin varassa on aika lopettaa turha sauhuaminen metsäteollisuuden auvoisuudesta. Onneksi ei näin kuitenkaan ole vaan lehtisellu kulkee nyt aivan hyvin ja hintakin havusellun tasolla. Lisäksi tulevat ratkaisut ovat biotalouden saralla mittavia joka laajentaa tukijalkaa. Toki havusellu on in ja sitähän me vielä pystymme hyvin tuottamaankin. Minäkin laitan yli 50 prosenttista kuitukuusikkoa ( ikää 50v.) nurin heti kun metsäyhtiö vain kerkiää.

    Visakallo 18.12.2015 at 18:50

    Ei näissä tautiasioissa kannata mihinkään omahyväisyyteen ja vahingoniloon sortua.
    Kaikille puulajeille kun löytyy omat tautinsa.
    Nämä lauhat ja märät talvet ovat omiaan lisäämään puita tappavia tauteja entisestään.
    Pohjois-Latviassa katselin pystyyn kuollutta, rinnankorkeudelta n.15 cm haavikkoa.
    Jokin tauti oli haavat ilmeisesti tappanut, koska alue ei ollut vedenvaivaama eikä muitakaan näkyviä syitä ollut.
    Ala oli kooltaan useita hehtaareja.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 40 total)
1 2 3 4