› Keskustelut › Metsänhoito › Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

    Sent on: 17.12.2015, 20:50

    Toimittaja riikilä oli tekaissut tuollaisella otsikolla jutun metsälehteen (24/2015).

    Kuvateksti: ”Mustakoro aiheuttaa kuusen rungolle pihkaa vuotavan koron”.

    Näinköhän aiheuttaa?

    Mustakorosieni on haavaloinen. Pitää olla se koro valmiina, että se siihen asettuu. Asiasta sattuu olemaan omakohtaista kokemusta parinkymmenen (20) hehtaarin alalta. Myyrien haavoittamia kuusikoita on kuolemassa hehtaarikaupalla.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 19.12.2015, 15:46

    ”Suomessa, jossa N. fuckeliana (mustakorosieni) tartutettiin taimitarhakuusien tyveen noin 5 cm päähän kasvualustan pinnasta, suuri osa taimista kuoli kokonaan, kun vaurio levisi rungon ympäri. Ennen rihmastoa sisältävän agarpalan lisäämistä rungosta poistettiin neulanen ja ymppäys tehtiin neulasarpeen.”

    Haavaksi riitti yhden neulasen nyppääminen rungosta.

    Tuota kun vertaa lähes kauttaaltaan myyrillä jyrsitettyihin jopa metrien mittaisiin taimiin joissa avohaavaa on satoja neliösenttimetrejä, niin ymmärtää vähäisemmälläkin älyllä, että mikä on kupletin juoni.

    Kurki 20.12.2015, 06:36

    Mitenkähän nuo joulukuusen kasvattajat saavat kasvatettua kuusen ilman mustakoroa, vaikka aloittavat leikkelemisen 1 m mittaisena latvaa ja oksia typistämällä? Paras ajankohta leikata on syyskuu.

    Visakallo Visakallo 20.12.2015, 08:36

    Kurjelta on hyvin mielenkiintoinen huomio.
    Joulukuusiviljelmällä on myös niitä stressitekijöitä joita on täällä lueteltu.
    Kasvatettavat joulukuuset ovat toisaalta hyvin elinvoimaisia ja kiertoaika on lyhyt.
    Kyllähän siinä hymy kapenisi kuin nykyisellä valtiovarainministerillä jos mustakoro iskisi joulukuusiviljelmään.

    Planter Planter 20.12.2015, 08:40

    Kuinkas sattuikaan, katselin eilen otsalampun valossa kuusikauppiaan kuuset läpi ja vähän haastattelin myyjää. Kuuset olivat 10-12 vuotiaita,
    3-5 vuotiaasta lähtien leikataan tyvestä alaoksia pois, typistetään latvaa ja oksia, vuosittain, kaksikin kertaa vuodessa. Kesällä, heinä-elokuussakin. Osa kuusista kasvatetaan pellolla, osa metsikössä, lannoitetaan. Monet oletetut riskitekijät täyttytyvät, mutta mustakorosta ei ollut mitään havaintoa.

    Planter Planter 20.12.2015, 08:51

    Välillä oli pulaa kotimaisesta siemenestä. Ei sitä tiedä vaikka ”siementrokarien” matkassa olisi kulkeutunut tänne erä jotain eteläistä ”tarjoussiementä” . En usko, että esim, Virossa on kontrolli niin tarkkaa. Latvian poika on myynyt ”Mustamäen torilla” halvalla
    Latvialaista siementä. Leimat päälle ja tänne.

    ———————-
    LUKEn tiedote 24.04.2015

    Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä virolaisten kuusialkuperien sopivuudesta Suomen oloihin. Virolaisia kuusialkuperiä on käytetty metsänviljelyssä Salpausselän eteläpuolella jo vuosikymmenten ajan. Virolainen kuusen siemen on tällä alueella hyvä vaihtoehto silloin, kun kotimaista jalostettua siemenviljelyssiementä ei ole saatavissa.

    Länsivenäläisiä Pihkovan ja Novgorodin alkuperiä voitaisiin käyttää Suomen etelärannikolla. Siemenen tuonti Venäjältä metsänviljelyä varten ei kuitenkaan ole nykyisin mahdollista, koska maa ei ole mukana OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevassa sertifiointijärjestelmässä.

    Latvialaiset kuusialkuperät ovat kasvaneet hyvin etelärannikon kokeissa ja paikoin sisämaassakin, mutta niiden kasvatukseen liittyy kohonnut mustakorosairauden (Neonectria) riski. Myös Valko-Venäjän ja Koillis-Puolan kuusialkuperät ovat nopeakasvuisia, mutta mustakorosairauden yleisyyden vuoksi niitä ei voida suositella käytettäväksi Suomessa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.12.2015, 09:12

    Minulla on mustakorosienestä noin kahdenkymmenen (20) hehtaarin ja kymmenentuhannen (10000) kuusen henkilökohtainen kokemus. Mitä pahempi MYYRIEN aiheuttama RUNKOvaurio, sitä pahempi mustakorotuho.

    Jovain 20.12.2015, 13:06

    Myyrät itiöiden kantajina ja vaurion aiheuttajina, onhan siinä suora yhteys mustakoron leviämiselle. Ulkoa metsiin tuotettu kasvimateriaali, siinä kuin pelloille ja puutarhoihin tuotettu materiaali, aiheuttaa aina yllätyksiä. Uusia ötököitä ja taudinaiheuttajia on valvonnasta huolimatta tulemassa. Sellainenkin uusi kuin punamätä on todettu.

    Planter Planter 20.12.2015, 13:17

    Anton on kyllä syvällisesti perehtunut tähänkin asiaan. En yhtään epäile etteikö asia olisi juuri noin hänen tiluksillaan. Varmaan on siellä kaikki kivet ja kannot käännetty asia selvittämiseksi.

    Jotenkin vaan vaivaa, onko mukana jokin muukin tekijä, miksi juuri Savossa tauti riehuu:

    -onko Savossa myyrätuhot paljon pahemmat kuin muualla?
    -onko Savossa liian suuret yhtenäiset kuusimetsät ja siksi tauti ryöstäytyy käsistä
    -onko taimimateriaali ollut herkempää korolle

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.12.2015, 17:50

    Jovain yritetään epätoivoisesti panna mutkat suoriksi, selvässä asiassa. Yritetään pysyä alkuperäisessä kertomuksessa:
    ”N. fuckeliana (mustakorosieni) tunnetaan ennestään Euroopassa ja Pohjoismaissa kuusien (Picea spp.) ja pihtojen (Abies spp.) HAAVALOISENA, joka saa puun muodostamaan tartuntakohtaan koroja.”

    Siis myyrien jyrsimiin haavoihin asettuu haavaloinen (joka on nimetty mustakorosieneksi), josta syystä puu muodostaa koroja.

    ”Neonectria muodostaa puun pintaan pieniä, miltei pyöreitä, punaisia kotelopulloja eli perifeerejä, joista leviävät suvulliset koteloitiöt tartuttavat uusia kasveja koko sen ajan, kun kosteutta ja lämpöä on riittävästi.”

    Kuusessa täytyy olla haava, johon nuo suvulliset koteloitiöt pääsevät asettumaan.
    Kaikki muut surkeaakin surkeammat selittely-yritykset ovat silkkaa lumikkohypoteesia.

    jees h-valta 20.12.2015, 19:52

    Nuo saastuneet alat vain pitäisi päätehakata ja uudistaa lehtipuulle. Kyllä nyt pitäisi alkaa katsoa eteenpäin ja tunnustaa sekin tosiasia että kuusen kasvatus ei olekkaan enää sitä varmaa ”nakkia” vaan saattaa tuhoutua jopa kesken normaalin kasvatuskierron.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4