› Keskustelut › Metsänhoito › Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 40 total)
1 2 3 4

  • Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

    Sent on: 17.12.2015 at 20:50

    Toimittaja riikilä oli tekaissut tuollaisella otsikolla jutun metsälehteen (24/2015).

    Kuvateksti: ”Mustakoro aiheuttaa kuusen rungolle pihkaa vuotavan koron”.

    Näinköhän aiheuttaa?

    Mustakorosieni on haavaloinen. Pitää olla se koro valmiina, että se siihen asettuu. Asiasta sattuu olemaan omakohtaista kokemusta parinkymmenen (20) hehtaarin alalta. Myyrien haavoittamia kuusikoita on kuolemassa hehtaarikaupalla.

    Creator
    Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 18.12.2015 at 19:06

    Jos nyt katselit se herää kummasti keväällä jälleen eloon.
    (puuntakusen haavikko-kommenttiin)

    Kurki 18.12.2015 at 20:10

    Valoshokki hakkuun paljastamassa kuusikon reunassa aiheuttaa osaan kuusien runkoon pahoja pihkaa vuotavia koroja.
    Samoin tapahuu jossan määrin jättöalikasvoskuusille avohakkuun jälkeen.

    jees h-valta 18.12.2015 at 20:56

    Myös karulla pohjalla aina silloin tällöin näkee kun kuori on poreillut jolloin sieni pääsee vapaasti puuhun kiinni. Kostean syksyn myötä monesti vetää nopeasti uudelleen kiinni mutta vahinkohan on silloin jo tapahtunut.

    Visakallo 18.12.2015 at 21:10

    Älähän nyt Jesse meikäläistä täysin aliarvioi.
    Kyllä minä vielä kuolleet haavat elävistä erotan, etenkin kun elävät haavat olivat silloin vielä täydessä lehdessä ja kuolleet olivat jo kuivuneet pystyyn!

    Mosku 18.12.2015 at 21:36

    jovain se on minkki eli supi hyä keinoemo mettikanalle, syöpi se myyränhi, tahi sopulin.ei tule korova, kuusen tarriiin, saati mustaa sellastha.
    sati senthän,

    Jovain 18.12.2015 at 22:24

    Voi se olla vilusta ja kylmästäkin, ainakin kosteasta ja valon puutteesta, hoitamattomista kuusikoistakin, on otollinen mikroilmasto sienelle ja sen itiölle levitä tiheiköissä. Samaan tapaan kuin tyvitervas ja maannousema viihtyvät nekin näissä olosuhteissa.

    Planter 19.12.2015 at 09:53

    Myyrä on kyllä viheliäinen tuholainen taimikossa, mutta vielä en ole ihan varma voiko mustakoron laittaa suoraan myyrän piikiin.

    Myyrähän tekee vauriot taimiin talvella, (ainakin minun taimikossani)
    Sieni-itiöt leviävät kesäaikaan ilman ollessa lämmin ja kostea. Eivätkö talven jyrsinnät pihkaannu ja kylesty kesäksi, eivätkä niihin enää itiöt silloin tartu?
    Väittävät ettei juurikäävän itiötkään leviä talvihakkuussa.
    Pitäisikö vaurio taruntaa varten kuitenkin syntyä kesällä?

    Edellisen arveluni, että mustakoro voisi levitä taimien mukana uudistusalalle, perun.
    Jos sitä ennestään esiintyy alueella, ei tarvita levittäjää.

    Uusi arveluni on, että taimet voivat olla kasvatettu esimerkiksi ”Virolaisista tarjoussiemenistä”, eikä kanta ole yhtä kestävää, kuin
    vuosituhansia paikalla itse jalostuneet taimet. Niistä ovat jääneet henkiin vain paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet. Ihmisen jalostamissa nopeakasvuisissa taimissa voi olla haittapuolena huono tautien kestävyys?
    Esiintyykö koroa myös luontiasesti syntyneissä taimissa? Se voisi antaa jotakin osviitta, onko taimella osuutta asiaan.

    Nyt tosin olosuhteetkin ovat alkaneet muuttua aika rajusti.Taustalla saattaa olla monia tekijöitä, eikä vain yksi.

    A.Jalkanen 19.12.2015 at 10:51

    Hyviä ajatuksia Planterilta:

    -esiintyykö mustakoroa lähiympäristön ensiharvennuskuusikoiden kolhituissa puissa?
    -pitääkö vaurio tapahtua kesällä?
    -esiintyykö koroa myös luontaisesti syntyneissä taimissa?

    Taimikauppa on meillä tiukasti säänneltyä, eli jokaisen taimierän mukana saat tiedon siemenen alkuperästä. Virolaista siementä ei tietääkseni käytetä. Sen sijaan kotimaisesta siemenestä voidaan kasvattaa taimia Virossa.

    Planter 19.12.2015 at 13:25

    Asia on niin vakava, että uskon metsänomistajien halukkaasti auttavan asian selvittämisessä. Tutkijoita emme ole, mutta taustamateriaalin keräämisessä meistä voisi olla suuri apu.

    Jos esim. Metla tekisi nettiin kaavakkeen, johon metsänomistajat voisivat merkitä omat havaintonsa, niin voisi saada varsin kattavan taustamateriaalin.

    Monet eivät ole halukkaita kirjoittamaan mitään kuvauksia, mutta rasti ruutuun valinta olisi helppo.

    Ruksattavia/valittavia asioista esim:
    -kasvupaikka, tyyppi, lannoitus jne.
    -taimikon ikä
    -taimien alkuperä
    -puiden keskikorkeus
    -taimikon tiheys kpl/ha
    -koron ilmaantumisvuosi
    -millä korkeudella
    -vaivaako kosteus, kuivuus, muut poikkeukselliset sääolot / milloin
    -milloin taimikonhoito tehty, vuosi, vuodenaika
    -myyrätuhot, vuodet
    -ahava, vuodet
    -muut havainnot runkojen vioittumisesta, halkeilu, hyönteisvioitus..
    -vioittumisen ajankohta vuodenaika
    -esiintyykö lähiympäristön puustossa koroa, millaisissa puissa
    -esiintyykö luontaisesti syntyneiisä taimissa
    jne. jne

    Kaikkea ei ehkä ole muistissa, mutta listan asioita voisi tarkkailla tulevaisuudessa, joten jatkossa saisi kattavampaa materiaalia.

    Jospa sieltä löytyisi jonkin yhteinen tekijä tai yhteisiä tekijöitä kaikille tuhoalueille?

    Valokuviakin voisi tarvittaessa laittaa liitteeksi

    Kurki 19.12.2015 at 15:40

    Sanoisin, että mustakoro saatta olla aika yleinen sieni. Täällä Länsi-Kainuussa maillani 2006 kuivan kuuman kesän jäljiltä pienialaisen kuusentaimikon 5..6 m latvat kuivuivat ja muutamaan latvaan tuli musta pihkakertymä, kun sivuoksa jatkoi latvaa. Silloin vain ihmettelin asiaa enkä tiennyt mitään mustakorosta. Korot ovat asettuneet eikä kuuset ole kuolleet, mutta nyt, kun mustakoro taitaakin olla vakava kuusen sairaus, pitänee hakea koropuut pois metsästä ja polttaa.

    Tosin kyllä sahaisin ylimääräiset latvat kuivuneista taimista myöhemmin pois, mutta en voi nyt vannoa tapahtuiko se keväällä (ja talvella) kuten muuten sahaan joka vuosi oksia taimikoissa.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 40 total)
1 2 3 4