Sitä tuskin tarvii pohtia jos tänä päivänä douglaskuusen taimen istuttaa. Douglaksen kiertoaika lienee vähintään sata vuotta, kun sen kasvu säilyy hyvänä satoja vuosia. Douglaskuusihan ei käsittääkseni edes ole varsinaisesti kuusi, vaan sukua enemmän männylle. Mänty joka muistuttaa kuusta.
Vuoden 2007-2008 puuhuumassa tuli tarjottua lehtikuusta selluyhtiölle muun puukaupan ohella. Eivät halunneet ostaa. Kontortamänty kelpasi havukuituun.
Douglaskuusen puuaine tosiaan muistuttaa mäntyä. Tunnetaankin puutavarana Oregon Pine -nimellä. En osaa sanoa, menisikö douglas kaupaksi vientisahalle. Epäilen, ettei sinne prosessiin haluta yhtään lisähaasteita. Jos määrät nousisivat, varmasti tilanne muuttuisi. Erikoistavaraa tekevä piensaha saattaisi ostaa myös muita puulajeja kuin kotimaisia. Eri asia on, että onko pientä puunjalostustoimintaa enää olemassa 100 vuoden kuluttua. Tälläkin hetkellä pienet ensivaiheen puunjalostajat on tapettu aika tarkkaan.
Douglaskuusi (engl. Douglas fir) ei siis kelpaa kirjanpainajalle ja ilmeisesti on melko vastustuskykyinen myös juurikääpää vastaan. Hyvä vaihtoehto kuuselle siis. Kannattaa istuttaa sen verran harvaan, että ei tarvitse kuitupuuta myydä. Korkealaatuista sahapuuta saadaan karsimalla. Sitkankuusi olisi toinen mahdollinen kuusi, jos ulkomaisiin lajeihin mennään.
Annosus Root Disease. ”Douglas-fir, western redcedar, incense cedar, Port-Orford-cedar, western larch, western white pine, sugar pine, Engelmann spruce, and Sitka spruce are slightly susceptible and rarely damaged.”
Aivan turha edes haaveilla jostain Douglaseista. Kun sen ominaisuus on juroa vuosikausia on alkupään taimikon hoito työläs ja sillä aikaa meidän hirvieläimet kerkeää sen pistämään parempiin suihin eikä mitään kasvatettavaa edes jää. On turha hakea helppoja ratkaisuja vielä vaikeammista puulajeista mitä meillä nyt kasvaa. Meidän kotoperäiset riittää varsin mainiosti kunhan niiden kasvatus turvataan. Eli hirvieläinkannat alle neljännekseen nykyisestä tasosta.
Kyllä kasvaa isoksi. Mulla on 50 luvulla istutettu douglaskuusi pihassa. Pituus 32 m, rinnankorkorkeusläpimitta n. metrin. Eikö tuo tee yli 10 mottia. Amerikan länsirannikollahan suurimmat on 100 metriä pitkiä.
Tuossa linkissä taidettiin mainita että Mustilassa suurimmat douglasit ovat myös yli kymmenmottisia. Jospa se on kuin kuusi siinä mielessä että jos istuttaa kunnon mättääseen niin lähtee.
En epäile etteikö valvotuissa oloissa voikkin kasvaa mutta kun olen tässä seuraillut ettei meitin metsäväki kauhean ahkeraa ole hirviä taimikoistaan pois kyöräämään. Minä lupaan kyllä onnistua jos vedoksi laitetaan.
Kyllä kannattaisi tutkia Douglaskuusen kestävyyttä tuhoja vastaan. Ja saada nopeasti siemenviljelmiä, jotka tuottaisivat tänne sopeutuvia jälkeläisiä.
Esim Ranskassa vetivät surutta kokorunkojuontona nelikymmenmetrisiä kuusia keskikesällä niin, että kuoret tyvistä ja juurien päältä lenteli. Runkojen tyvissä oli muutaman vuoden ikäisiä ruhjeita, mutta lahoa ei näkynyt missään. Hieno puu ja kova kasvamaan.
Täällä Suomessa riehuva tyvilaho lahottaa myös koivut, jos ne ovat sekapuustona lahokuusikossa. Mänty kestää paremmin, mutta sitäkin vaivaa tyvitervastauti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.