Keskustelut Metsänhoito Myyräjahti

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
  • Myyräjahti

    Toiset jahtaa hirviä, mutta minä tyydyn myyriin. Ja aihetta tuntuu olevankin.

    Olen kolmena päivänä pyydystänyt YHDEN RISUKASAN ALTA jo yhdeksän myyrää.

    Pyynnissä on ollut kolme hiiirenloukkua ja syöttinä paras – porkkana!

    Eilen viritin lisää loukkuja nimenomaan risukasojen viereen.

    Nyt on pyynnissä 12 viritystä ja kohta lähdetään katsomaan yön tulosta.

    ——————

    Eli lyhyesti – myyräkanta taitaa olla ihan mellevä tulevana talvena. Jatkan pyyntiä tuolla viime keväisellä istutusalueella vielä pari viikkoa, jos saalista tulee.

    Saaliin jätän kannon nokkaan ja siitä ne äkkiä ovat hävinneet.

    Pyyntipaikka Etelä- ja Pohjois-Savon rajapinta.

    ——————

    Vuonna 2010 saaliksi sain 102 myyrää n. hehtaarin aukolta. Monelta meni taimet, mutta itse en löytänyt kuin muutaman syödyn.

    Opin pyytämään, kun keväällä 2008 oli n. 2 ha kaluttuja taimiparkoja. Onneksi oli vakuutus.

    Heinäämistä, myyräjahtia, latvusten korjaamista, taimikon raivausta, polttopuita, venetelakointia jne. Hommia riittää!

  • Visakallo Visakallo

    Yksi merkki myyrien lisääntymisetä on, että niitä menee auton edestä tien yli.
    Tätä näkee nyt täällä Päijät-Hämeessä valitettavasti lähes päivittäin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Meillä korpituvalla on näihin aikoihin vuodesta sisälle yrittäviä hiiriä ja myyria aina jäänyt loukkuihin. Nyt ei ole näkynyt, mutta sitten löytyi selitys. Emäntä näki pihalla otuksen joka kuvien perusteella tunnistettiin kärpäksi, olis vain enemmänkin niitä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos haluaa lisää kärppiä ja lumikoita taimikkoonsa, kannattaa ilmeisesti rauhoittaa kettu ja näätä. Ainakin Värriön luonnonpuistossa kärppä on hyötynyt rauhoituksesta.

    Timppa

    Näyttää kyllä huolestuttavalta tuo myyrätilanne. Ollaan vielä ”kesälomalla” vanhassa maalaistalossa.

    Yhtenä yönä alkoi kauhea narskutus, kun joku myyrä murtautui pönttöuunin juuresta makuuhuoneeseemme, mitä ei ole tapahtunut koskaan. Seuravana päivänä tukin sen reitin pienisilmäisellä metalliverkolla. Sitten ne onnistuivat avaamaan reitin keittiön nurkasta jalkalistan alta. Tukin senkin reitin verkolla. Keittiössä ne olivat jyrsineet jääkaapin johdosta eristeen, että vain kupari kiilsi. Kumma etteivät olleet saaneet sähköiskua.

    Keittiön vieressä on suuri tupa, jossa lukuisia sopivia ”murtokohteita”. Niitä yrittän tuketa verkoilla. Saa nähdä onnistuuko ja miltä huusholli näyttää, kun tullaan keväällä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Onhan siellä värriön luonnonpuistossa riekkokantakin kymmenkertaistunut 1960-luvun tasosta, kun se muualla on pudonnut viideskymmenesosaan. Kettu- ja näätäkannan kolminkertaistumisen ansiosta.

    Myyrätuhovastaava ja johtava lumikkohypoteetikko henttonen, jonka edelleen sallitaan sepustella päättömyyksiään metsälehteenkin, kirjoitti asiasta taannoin jahti-lehdessä:
    ”…Kettukannan kasvuun ylipäätään liittyisi useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo…”
    Esittelin kyseiselle johtavalle hypoteetikolle (joka on luken metsäeläintieteen professori) värriön aineiston 2015 syyskuussa metsähallituksen pallasjärven toimipaikassa sanoen, että tuossa sepitteessäsi on yksi sana väärin: kasvuun pitää olla laskuun.

    Värriön luonnonpuisto on rauhoitettu kaikelta metsästykseltä 1995. Vuonna 1997, kaksi vuotta tuon metsästyksen lopettamisen jälkeen kirjoitti värriön tutkimusaseman silloinen johtaja susipulliainen Lapin taigaa-nimisessä kirjassaan muunmuassa: ”…Suomen eduskunta perusti aseman ympärille Värriön luonnonpuiston, 11000 hehtaaria, jossa metsästyskin on sittemmin kielletty, jotta pääsisimme selville, kuinka metsästämättömät riistakannat täällä pohjoisessa todella käyttäytyvät…”

    Ne käyttäytyvät juuri päinvastoin kuin mitä lumikkohypoteetikot ja muut pässinpäät sokeine ja kuuroine peesareineen (riistahallinto, metsästäjäjärjestöt…) ovat näkevinään: metsokantakin on kolminkertaistunut, kun se muualla maassa on pudonnut juuri älykääpiömäisen myyränsyöjien vainon ansiosta kahdeskymmenesosaan 1960-luvun tasosta.

    Työmies Työmies

    Ainakin mökistä ne myyrät ovat pysyneet poissa. Villa vintillä viisi giljotiini pyydystä ja kivijalan vieressä kolme hiiribaaria syötti paloineen. Jossain vaiheessa palat eivät enää kulu eikä siimahäntiäkään enään löydy ansoista. Se siitä sillä kertaa. Metsään en ole kumpaakaan vienyt. Niin kun jo sanottiin onneksi on vakuutus.

    Berza

    Mikähän yhtälö voisi vaikuttaa noin, että rauhoittamalla kettu ja näätä kärppä ja lumikkokanta nousee ? Luulisi samoista eväistä kilpailevien vähentäminen lisäävän niiden muiden elintilaa ja ravintomäärää ja samalla kantaakin. Yhtebnä esimerkkinä ketun lisääntyminen tunturialueella ja samalla naalin katoaminen.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Yleispedot (kettu, näätä, minkki, supikoira, mäyrä) vakauttavat ja pitävät myyräkannan vakaana. Myyrät pysyvät silloin ydinhabitaateissaan (metsämyyrät metsissä ja peltomyyrät pelloilla) eikä taimituhoja tule lainkaan. Silloin on myös laajoja myyrättömiä alueita, joilla kanalinnut oleskelevat ilman petouhkaa.

    Värriön tutkimusaseman 50-vuotiset aikasarjat kertovat, että häiritsemätön petokanta ylläpitää vakaan myyräkannan joka taas on edellytys suurelle ja vakaalle lumikko- ja kärppäkannalle.

    Metsuri motokuski

    Mitä voimakkaampi myyräkanta sitä pienempi saalistuspaine metsäkanalinnuille. Tämä on todettu myös värriön tutkimuksissa. Jokainen voi tehdä tästä omat johtopäätökset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Värriön tutkimuksia” ei ole vielä julkaistu. Julkaisemisen jälkeenkin riittää spekuloitavaa: mahtaako Värriön suojelualueen tilanne olla yleistettävissä muualle Suomeen. Värriössä on dokumentoitu luonnontilaisen ekosysteemin tilanne, joka on hyvin erilainen kuin mitä nähdään muualla Suomessa. Siksi tulokset on varmistettava seurannoilla normaalissa talousmetsässä jossa metsästetään. Tämä työ on vasta alkamassa ja kestää 5-10 vuotta.

    Myyristä ja kanalinnuista on paha mennä sanomaan vielä mitään varmaa, kun myyräkannat eivät vaihdelleet Lapissa ennen vuotta 2005 eli aikasarja on vasta rapiat kymmenen vuotta pitkä. Värriön äärevissä oloissa metsäkanalintujen pesimismenestyksen kannalta ratkaisevaa on lämpö ja ravinto ja petojen merkitys voi olla toissijainen. Riistantutkijat ovat kyllä omissa julkaisuissaan todenneet, että vaihtoehtoissaalishypoteesi (myyrät – kanalinnut – pedot) ei saa kovin paljon tukea havainnoista, mutta tämä myytti elää sitkeästi metsästäjien mielissä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)