Peesaan Timppaa kanahaukan osalta.

Miten muuten A.J on kanahaukan tappamien kanalintujen
määräksi saatu 1 /viikko ? Ainakin pesintäaikaan määrän luulisi olevan suurempi .

Viime aikoina kanalintuja on ollut niin vähän, että ainakin paikallisesti jo yksi kanahaukkapari pystyy hävittämään ne melko olemattomiin.

Lisätietoa kanahaukasta…

http://www.tunturisusi.com/kanahaukka:
”Sääolosuhteet ja kanalintujen määrä vaikuttavat yhtä paljon kanahaukan pesintään. Korkeat kanalintutiheydet ja kuiva alkukesä parantavat pesimämenestystä, kun taas alhainen ravintotiheys – eli saalislintujen puute – ja sateinen sää heikentävät poikastuottoa. Pohjois- ja Itä-Suomen kanahaukat ovat enemmän riippuvaisia kanalinnuista kuin säätekijöistä, kun taas etelässä ja lännessä tilanne on päinvastainen.

Norjalaistutkimuksen mukaan pesivän vanhan kanahaukkaparin säilyminen on riistalle jopa edullisempaa kuin haukkatyhjiö, sillä tyhjiö täyttyy useista uusista saalistajista”

Katselin Risto Tornbergin kanahaukkatutkimuksia. Siellä sanottiin mm. että lihan tarve on aikuisella koiraalla 130 grammaa per päivä ja aikuisella naaraalla 190 grammaa. Aikuinen naaras metsästää talvella myös jäniksiä. Tutkimuksen mukaan rapiat 40 prosenttia ravinnosta oli pesimäaikaan metsäkanalintuja, talvella varmasti enemmän, koska muuta ravintoa on vähemmän tarjolla.

Tornberg päättelee, että vuositasolla kanahaukkojen osuus metsäkanalintujen kuolleisuudesta oli seuraava:

”the goshawk was responsible for 60% (an overestimate) of the total mortality in willow grouse, 35% in black grouse, 5% in capercaillie and 40% in hazel grouse, annually”
(willow g = riekko, black g = teeri, hazel g = pyy, capercaillie = metso)

Jotenkin käy ilmi keskustelusta että kanahaukan pääravintoa olisi metsäkanalinnut. Näinhän asia ei ole. Kanahaukan ravintokäyttäytymisestä on tehty paljon tutkimuksia ja niitä on julkaistu jopa metsästysaiheisissa lehdissä. Pääravintokohteena olivat varsinlinnut, rastaat ja jne. Kanalinnut todella pienenä vähemmistönä. Kanhaukan ravintokohteita on helppo tutkia luu ja jätösnäytteistä joten tutkimukset eivät ole mitään ”mutu” aiheita.

Olen samaa mieltä Annelin kanssa että kanahaukka eikä metsätys ole syynä kanalintukadon ahdinkoon. Toki merkittävää paikallista vaihtelua voi olla jos pesintä on epäonnistunut eikä metsästystä emolintuohin rajoiteta tarvittavin määrin.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä että poikasajan säät sekä myös talviset säät (huonoluminen vesisateinen talvi) sekä pienepedot aiheuttavat suurimmat vahingot. Itse muistan hyvin pari hyvää lintutalvea kun lintuja oli hyvin niin silloin oli paljon pehmoista lunta.
Linnut saivat suojaa ja hyväkuntoista ravintoa. Keväällä emolinnut olivat terveitä ja hyvävoimaisia ja valmiita pesintään. Siihen kun tuli hyvä kevät niin poikueet olivat suuria.

” Tornberg päättelee, että vuositasolla kanahaukkojen osuus metsäkanalintujen kuolleisuudesta oli seuraava:

”the goshawk was responsible for 60% (an overestimate) of the total mortality in willow grouse, 35% in black grouse, 5% in capercaillie and 40% in hazel grouse, annually” ”

Jos kanalintupareja on ed. sivulla kertomasi määrät, niin
tuon tutkimuksen mukaan kanahaukkojen tappama määrä olisi yli 870 000 kpl/vuosi.
(Mutta onko kanalintuparien lisäksi laskettava poikastuotto/vuosi , jolloin kanahaukkojen saalistamia olisi vielä enemmän ?)

Se on joka tapauksessa melko suuri määrä, jos metsästettyjen määrä on 350 000 kpl /vuosi.

Jotenkin tuntuu että eivät varmaan ehdi miljoona lintua lahdata. Toisessa lähteessä puhuttiin 4000 parista ja nuorten haukkojen kuolleisuus on suurta. Ehkä Tornbergin luvut ovat vähän liian isot, kuten hän osin itsekin arvelee.