› Keskustelut › Metsänhoito › Myyräjahti

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Myyräjahti

    Sent on: 16.10.2016, 09:11

    Toiset jahtaa hirviä, mutta minä tyydyn myyriin. Ja aihetta tuntuu olevankin.

    Olen kolmena päivänä pyydystänyt YHDEN RISUKASAN ALTA jo yhdeksän myyrää.

    Pyynnissä on ollut kolme hiiirenloukkua ja syöttinä paras – porkkana!

    Eilen viritin lisää loukkuja nimenomaan risukasojen viereen.

    Nyt on pyynnissä 12 viritystä ja kohta lähdetään katsomaan yön tulosta.

    ——————

    Eli lyhyesti – myyräkanta taitaa olla ihan mellevä tulevana talvena. Jatkan pyyntiä tuolla viime keväisellä istutusalueella vielä pari viikkoa, jos saalista tulee.

    Saaliin jätän kannon nokkaan ja siitä ne äkkiä ovat hävinneet.

    Pyyntipaikka Etelä- ja Pohjois-Savon rajapinta.

    ——————

    Vuonna 2010 saaliksi sain 102 myyrää n. hehtaarin aukolta. Monelta meni taimet, mutta itse en löytänyt kuin muutaman syödyn.

    Opin pyytämään, kun keväällä 2008 oli n. 2 ha kaluttuja taimiparkoja. Onneksi oli vakuutus.

    Heinäämistä, myyräjahtia, latvusten korjaamista, taimikon raivausta, polttopuita, venetelakointia jne. Hommia riittää!

    Tekijä
    Potifar
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 17.10.2016, 14:54

    Viirupöllöpariskunta on melko tehokas myyrien pyydystäjä. Niille kannattaisi kuvion reunoille asetella pönttöjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.10.2016, 15:08

    Viirupöllö on kuulemma paikkalintu, joten jos sellaisen saa metsäänsä pesimään niin hyöty on pitkäaikainen. Linnun reviiri lienee luokkaa kymmeniä hehtaareja joten yhden taimikon lähistölle riittää yksi pönttö, mieluummin sijoittaen se vanhaan metsään eikä avohakkuulle. Pesimäaikaan pitää olla pesimärauha: viirupöllö hylkää helposti pesänsä, mutta myös puolustaa sitä.

    Petolintujen määrä on maassamme kuitenkin sen verran vähäinen verrattuna nisäkäspetoihin, että varmempi konsti olisi suosia karvaisia myyränsyöjiä. Pelkästään keskikokoisia petoja on varovasti arvioiden yhteensä ainakin neljännesmiljoona (kettu, näätä, minkki, mäyrä) ja saman verran supikoiria eli puolisen miljoonaa yhteensä (?).

    Kesämökillä voi käyttää rotanmyrkkyä vaikka se onkin eläinsuojelullisesti epäeettinen vaihtoehto.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 17.10.2016, 17:29

    Viirupöllöparin reviiri on luokkaa 2000 hehtaaria. Niiden massa on alle 2 kilogrammaa. Tuolla massalla vaikutus myyräkantaan olematon. Tappaa ja syö reviiriltään pienemmät pöllöt.

    Kahdelletuhannelle (2000) hehtaarille sopii maan eteläpuoliskolla neljä (4) kettureviiriä. Kettu on tärkein myyräkannan vakauttaja. Ja vahvan ja terveen kanalintukannan ylläpitäjä.

    torppari 17.10.2016, 18:23

    pittääpä muistoo balalekkaan laettoo panokset piippuu valamiiks jos eokko herree aekasemmi..se ei ossoo Latata wua osoo sihata ja tähätä ja laakasta

    wua tehhään porukan jahti..mulla on nuita haali ruiskuja ja isompia ja pienempiä lyijypalasia heittäviä putkeloeta ..eiköhä tuo siitä ala

    Niko 17.10.2016, 20:06

    AJ
    ”Värriön tutkimuksia” ei ole vielä julkaistu. Julkaisemisen jälkeenkin riittää spekuloitavaa: mahtaako Värriön suojelualueen tilanne olla yleistettävissä muualle Suomeen. Värriössä on dokumentoitu luonnontilaisen ekosysteemin tilanne, joka on hyvin erilainen kuin mitä nähdään muualla Suomessa. Siksi tulokset on varmistettava seurannoilla normaalissa talousmetsässä jossa metsästetään. Tämä työ on vasta alkamassa ja kestää 5-10 vuotta.

    Myyristä ja kanalinnuista on paha mennä sanomaan vielä mitään varmaa, kun myyräkannat eivät vaihdelleet…LAINAUS PÄÄTTYY

    Mitä nyt? Oppilaasi Antonin kynästä meille on kerrottu 15 vuoden ajan varmana tietona nuo kaikki, korkojen kera. Joskus joku Huitu-Henttonen vähän korjaili laskelmia ts. torppasi huuhaana kerralla kaikki AC:n hypoteesit. Mutta tuo koohottaminen on jatkunut silti, pienen viiveen jälkeen.

    Pitäiskö AJ kerrata seuraavassa seminaarissanne oppilaasi (AC) kanssa milloin tieto on varmaa, milloin sitä vasta tutkitaan, mitä epävarmuustekijöitä tutkimiseen (ja tuloksiin) liittyy ja sitä rataa..

    Kerro sille samalla mikä on mielipiteen ja tutkitun tiedon ero. Ja vähän kertaatte samalla käytöstapoja…☺

    Jätkä 17.10.2016, 21:42

    Viirupöllöparin reviiri on luokkaa 2000 hehtaaria. Niiden massa on alle 2 kilogrammaa. Tuolla massalla vaikutus myyräkantaan olematon. Tappaa ja syö reviiriltään pienemmät pöllöt.

    Kahdelletuhannelle (2000) hehtaarille sopii maan eteläpuoliskolla neljä (4) kettureviiriä. Kettu on tärkein myyräkannan vakauttaja. Ja vahvan ja terveen kanalintukannan ylläpitäjä.
    Lähetetty: 4 h, 8 min sitten
    Lähettäjä: Anton Chigurh

    Luuletko tosiaan – Anttoonius, että viirupöllö on niin tyhmä, että hakee sapuskansa kilometrien päästä, jos sillä on pesäpönttö sellaisen aukon laidalla tai jopa sen keskellä, josta se voi tiirailla maassa liikkuvia myyriä ja keveästi lennähtää sen nappaamaan?

    Gla Gla 18.10.2016, 05:11

    ”Viirupöllö on kuulemma paikkalintu, joten jos sellaisen saa metsäänsä pesimään niin hyöty on pitkäaikainen.”

    Varmasti näin, mutta ongelman ratkaisun kannalta tuli mieleen saman suuntainen ajatus kuin AC:llä eli lintujen määrää pitäisi saada kasvatettua. Muuten kyse on samasta asiasta kuin taimikon käsittely hirvikarkotteella eli oman taimikon tila kyllä saattaa kohentua, mutta kokonaisuudessa ei tapahtu muutosta.

    Metsuri motokuski 18.10.2016, 11:37

    Onhan tuo nyt todettu ihan joka paikassa Suomessa että kun myyräkanta on suuri niin petopaine metsäkanalintuihin on vähäinen. Sama tutkimus on tehty myös Lapin osalta sopulin ja myyrien osalta. Ei tämä ole mikään uusi juttu.

    Se on totta että pesimäajan olosuhteilla on merittävä vaikutus pesinnän onnistumiseen. Mutta jos sen jälkeen kohdistuu voimakas petopaine poikasiin niin onhan sillä suuri merkitys. Tähän perustuu tämä pienpetojen metsästys. Jos niillä ei olisi mitään vaikutusta niin kukaan ei olisi niitä jahtaamassa.

    Toisekseen kun myyräkanta on alhainen ja pesintäajan säät ovat huonot ja pesintä epäonnistuu niin petopaine kohdistuu jäljellä oleviin emolintuihin. Joka taas vaikuttaa seuraavan kevään pesivään lintukantaan. En oikein ymmärrä mitenkä tämä nyt on niin vaikea ymmärtää.

    Ilman muuta metsänomistaja (ainakin osa) väki haluaa pienet myyräkannat jonka ymmärän hyvin. Mutta on ihan turha kenekään uskotella etteikö myyräkannalla ole vaikutusta kanalintukantaan mikäli pienpetomäärät ovat voimakkaat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2016, 13:47

    ”etteikö myyräkannalla ole vaikutusta kanalintukantaan mikäli pienpetomäärät ovat voimakkaat” Ns. vaihtoehtoissaalishypoteesi APH esittää asian juuri noin kuin Metsuri motokuski, ja suurin osa metsästäjistä uskoo myös asian näin olevan. Pohjois-Lapissa APH näytti toimivan Lehikoinen ym. (2016 Ornis Fennica) tutkimuksessa, mutta siinä verrokkiaineistona olivat vesilinnut.

    Ote kirjasta ”Saalistus” (toim. Harto Linden, Metsästäjäin Keskusjärjestö ja RKTL): s. 22 ”monet pienpedot eivät pärjää aikuisille kanalinnuille” … s.23 ”APH ei voi selittää kanalintujen kannanvaihteluja” … s. 24 ”toisaalta ei ole mitään epäilystä siitä, etteivätkö pedot jossain vaiheessa voi erittäinkin tehokkaasti syventää ja jyrkentää jo olemassa olevia kannanvaihteluaaltoja” … s.30 ”petopoisto vähentää pesätappioita ja kasvattaa syksyistä metsästettävää kantaa, mutta vaikutukset pesimäkantoihin jäävät vähäisiksi”.

    Jostain syystä tämä yhtälö ei vaan toimi kovin hyvin, kun keskikokoisten petojen kovasta jahtaamisesta huolimatta metsäkanalintujen kannat ovat edelleen alamaissa verrattuna 1960-lukuun. Jospa lintulamaan onkin jotain muita syitä kuten elinympäristöjen heikentyminen? Jospa lintukannat ovat niin hyvin sopeutuneet elämään petouhkan alla, että osaavat pesimäaikaan vältellä niitä? Värriössä kanalintukannat voivat hyvin ja riekko on lisääntynyt valtavasti huolimatta siitä, että ketun määrä on samaan aikaan kasvanut.

    Spekuloidaanpa vähän. Jos petokannat ovat vahvat, myyrät eivät ”peloteltuina” pääse levittäytymään joka paikkaan eli on olemassa lähes myyrävapaita habitaatteja. Myyriä on tällöin absoluuttisesti vähemmän, vaikka niiden kanta aina vaihteleekin ja linnuille jää enemmän elintilaa.

    Puuki 18.10.2016, 15:28

    Jospa ne pienpedot siirtyykin myyrien perässä sen mukaan missä niitä on eniten ?
    Samalla alueella vähenee sitten kanalintukantakin kun myyrät
    on syöty sieltä aluksi. Edellinen vuosi oli myyrähuippuvuosi ja
    sen jälkeen kanalintuja ei ole ollut juuri nimeksikään.

    Kantojen vaihteluun voi tietysti olla monia eri syitä. Marjojen väheneminenkin metsien pusikoitumisen seurauksena (mustikka) voi vaikuttaa metsäkanalintujen ruoansaantiin. Pesinnän aikaiset säät on myös olleet usein kylmiä viime vuosina jne.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5