› Keskustelut › Metsänomistus › Myyräkuumetapaukset ovat lisääntyneet myyräkantojen vahvistumisen vuoksi

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Myyräkuumetapaukset ovat lisääntyneet myyräkantojen vahvistumisen vuoksi

    Sent on: 3.11.2013, 08:06

    Lokakuun puoliväliin mennessä varmistettuja tautitapauksia oli paljastunut jo yli 620. Eniten tautia on liikkeellä Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueella.

    Myyräkantojen varsinainen huippu koettaneen Oulun eteläpuolisessa Suomessa ensi vuonna ja Lapissa ja Koillismaalla vuonna 2015.

    Tautitapausten määrä alkoi kasvaa keväällä. Yleensä tautitapaukset seuraavat myyräkannan kasvua parin kuukauden viiveellä.

    Huippumyyrätalvena 2008–2009 tautiin sairastui nelisentuhatta ihmistä. Samana talvena myyrät tuhosivat suuria aloja metsätaimikoita ja aiheuttivat arviolta 20 miljoonan euron vahingot metsänomistajille.

    Tauti leviää ihmisiin hengitysteitse pölyn välityksellä. Ihmiset altistuvat virukselle esimerkiksi kesämökeillä, liitereissä ja vajoissa, joihin myyrät pääsevät sisälle.

    Viime vuonna tautitapauksia oli runsaat 800 ja toissa vuonna yli 1 800.

    STT

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • 6 m3 6 m3 6.11.2013, 07:19

    Tilastoja, tilastoja, niissä nyt vain on suden ja hirven mentäviä aukkoja, saatikka lumikon ja myyrän.
    Aukot on ilmeisesti ammuttu it-kaliberin ammuksilla, kun lähikontaktia ei uskalleta peitteisessä maastossa ottaa.
    Eikä poistua sieltä viljelykuusikosta. 🙁

    Anton Chigurh Anton Chigurh 6.11.2013, 08:12

    Kurjella varsin erikoisia kokemuksia.

    Olen pyydystänyt myyriä jo vuosien ajan.

    Osa alueista on vapaita myyriä pääravintonaan käyttävistä pienpedoista kun taas osalla ne saavat hoitaa tehtävänsä.

    Tuon kurjen mainitseman ajankohdan tienoilla, vieläpä lähellä viitasaarta, tuotti 100 myyräloukkua vuorokaudessa (syksyllä) alkaen vuodesta 2009 alueella, jossa ei tapeta pienpetoja 1 – 2 – 0 – 2 myyrää peräkkäisinä vuosina. Kun taas pienpetovapaa alue tuotti vastaavana ajankohtana 0 – 4 – 48 – 0 myyrää, eli siinä näkyy se metlan mainostama sykli.

    Tuota romahdusta eivät saaneet lumikko eikä kärppä aikaan, sillä niitä ei ollut mailla eikä halmeilla.

    Mutta tuon toisen koealueen vakauden saivat aikaan kettu, supikoira, näätä, mäyrä ja minkki.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 6.11.2013, 08:15

    1960 riistanhoitomaksun suorittaneita oli 100000. Metsokanta oli 20-kertainen nykyiseen verrattuna, riekkokanta 50-kertainen. Nyt riistanhoitomaksun suorittaneita on 300000. Noista suurin osa kuvittelee, että myyräkannan säätelyjärjestelmä (kettu, supikoira, näätä, minkki, mäyrä) on romahduttanut kanalintukannan.
    Ei pidä paikkaansa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 6.11.2013, 08:15

    Alkaen vuodesta 1989 kettujen lumijälki-indeksi on kainuussa ollut kolmena peräkkäisenä vuotena: 3,7 – 6,1 – 3,6.

    Vastaavat luvut alkaen vuodesta 2011 ovat 2,1 – 2,6 – 2,7.
    Eli reilusti vähemmän kuin mitä oli 80-90-lukujen taitteessa, jolloin kanalintujakin oli aivan toisella tavalla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 6.7.2014, 14:43

    Aina vuoteen 1985 myyräkuumetta oli vuosittain koko maassa noin 150 tapausta. Sairastuvuus lisääntyi juuri tuosta vuodesta alkaen 150-300 tapauksella vuodessa, jonka jälkeen tapauksia on ollut luokkaa 1000-4000 vuosittain.
    Vakaus vuoteen 1985 johtui siitä, kun päämyyräkannanvakauttajia kettuja tapettiin enintään 20000 vuodessa. Tappomäärä nostettiin muutamassa vuodessa tasolle 60000, joka nosti metsämyyräkannan ja samalla myyräkuumeen kymmenkertaiseksi (välillä 30-kertaiseksi).
    Viimeisessä (2014) riistakolmiolaskennassa kettuhavainnot ovat puolittuneet 80-luvun loppupuolen tasosta.

    05.07.2014 mennessä myyräkuumetta on tänä vuonna ilmoitettu 1010 tapausta tartuntatautirekisteriin.

    Päijänteen tyttö 6.7.2014, 17:15

    Tietääkseni myyräkuumevirus löydettiin 1979, ja THL aloitti systemaattisen tilastoinnin 1995 tienoilla. Erityisesti 1980-luvun tilastojen vertailu ennen ja jälkeen -95 tilastoihin on hankalaa. Virusta ei tunnettu kovin hyvin vielä 80-luvulla. Diagnostiikkakin on noista ajoista kehittynyt.

    Metsuri motokuski 6.7.2014, 17:16

    Niin ne ilvekset pirulaiset. Tappaa kaikki ketun ja supikoiran pojat. Eiköhän tehdä ilveksestä hirveen verratava vahinkoeläin. Onnelksi kuitenkin alkaa metsäkanalintukannat toipumaan kun noita supin ja ketunpoikia ei pyöri joka paikassa. Eli jotain hyvääkin tapahtuu. 🙂

    JacktheRibber JacktheRibber 6.7.2014, 18:00

    Viruksen esiintymistä suomalaisessa metsämyyräpopulaatiossa on tutkittu laajemmin jo 1980-luvun alussa.

    Puun takaa 6.7.2014, 19:27

    Myyräkuumetapausten lisääntymiselle on todennäköisesti hyvin arkinen selitys.
    Aikaisemmin suomalaiset asuvait enemmän maalla ja olivat pienestä pitäen tekemisissä myyrien kuseksimien, pölyävien puuliiterien, puimaloiden ja aittojen kanssa.
    Vastustuskyky myyräkuumeelle kehittyi siten luonnostaan.
    Nyt asutaan taajamissa ja käydään vain satunnaisesti mökeillä ja maaseudulla.
    Ei tarvita kuin esim. yksi mökin puuliiterin tyhjennys, niin tauti iskee, koska immuniteettia ei ole kehittynyt.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 6.7.2014, 21:11

    Myyräkuumeeseen sairastuneista yli puolet on miehiä, kaksikolmasosaa on 30-50-vuotiaita. Lapsilla tauti on harvinainen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4