Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 112)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sepä se. Näätiäkin halutaan edelleen pyytää ikävällä tavalla eli raudoilla vesilintukantojen elvyttämiseksi. Rajoittaisin pyytelyt lintuvesille kaikkien keskikokoisten petojen osalta. Minkki ja supikoira on mahdotonta enää poistaa luonnostamme kokonaan, mutta paikallinen jatkuva pyynti lintuvesillä auttaa pesintöjä jonkin verran (paikallisesti tärkeät kosteikot ja suojelualueet järvillä ja saaristossa).

    Kalle Kehveli

    Turkisriistan pyynti oli aikanaan tärkeä tulon lähde. Yhdellä ketun turkiksella saattoi saada metsätyömiehen kuukauden palkan. Tänä päivänä villieläinten turkiksien hinta on romahtanut. Pyynnin voisi lopettaa muualta kuin kosteikoilta, joissa pääosin esiintyykin vieraslajeja.

    Gla Gla

    Jees suurpetokeskustelussa: ”Ei supikaan ole määräänsä enempää lisääntynyt vaikka sen metsästyspaine alkaakin jo nyt heiketä koska ketään ei onneksi viitsi olla niin tyhmä että juoksee pitkin metsiä turhan touhun perässä. Monesta aiemminkin on valitettu että alkaa lisääntyä hallitsemattomasti jos ei ammuta tai loukuteta. Näin vain ei luonnossa käy. Kyllä se tasapaino luonnollisine vaihteluineen on hyvä vaihtoehto ja se tulee meilläkin eteen ennemmin kuin monet uskovatkaan. ”

    Tilanne tietysti asettuu jonkinlaiseen uomaan, mutta millaisen hinnan alkuperäisluonnon siitä pitää maksaa?

    Kun sinulla on varmoja mielipiteitä supikoirasta ja sen metsästyksestä, laitatko jotain lukuja lähdeviitteineen? Supi kiinnostaa kovasti, mutta täsmällisiä tietoja en siitä ole löytänyt. Varmasti sinulla varmojen mielipiteiden tueksi faktaakin löytyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken Kaarina Kauhala on tutkinut supikoiraa. Hän kertoi minulle Nisäkästieteen Päivillä että ei sitä metsästämällä saada pois kuin väliaikaisesti, kun se on niin tehokas lisääntymään. Jos sen kanta harvenee, poikuekoot kasvavat hyvässä ravintotilanteessa ja korvaavat metsästyksen aiheuttamat menetykset.

    Mettämakuri

    Meillä kettun ja Supin pyynti on tehokasta, ei ole myyrä ongelmaa.

    Kanalintu kanta on hyvä.

    Sieltä betonihelvetistä voi maalaisia neuvoa, hoitakaa ensin oma ylisuuri sorkkaelukka kanta!

    Mettämakuri

    Koukkunokka ”habitaatti” ei myöskään elä vanhaksi, lyijymyrkytystä esiintyy yleisemmin kuin boreoloosseja

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    kettun ja Supin pyynti on tehokasta

    Kumpaa siis pyydetään tehokkaasti, petoja vai myyriä?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Supikoirasta löytyy oikeaa tietoa google scholarista. Sen tiedon pohjalta aihetta on käsitellyt silloisen RKTL:n Kaarina Kauhala nisäkästieteen päivillä jo 2011 (biologi maija karala): ”…Eniten on epäilty supikoiran syövän riistalintuja ja niiden munia. Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu…”

    Kalle Kehveli

    Supi on moniruokainen ja syö kasvejakin. Kuitenkin susi karkoittaa tai tappaa pienemmät pedot reviiriltään. Ihmetys on, että susien reviireillä kanalintukannat kukoistaa.

     

    Gla Gla

    ”uhka riistalintukannoille kuviteltu…”

    Minua ei kiinnosta vaikutukset riistaan, vaan vaikutukset luontoon.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 112)