Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Tämä aihe sisältää 89 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jovain 9 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • Timppa

    Petovapaa ympäristö perustuu nimenomaan metsästyspäiväkirjoihin.  Isävainaa toimi nuorena miehenä ammattimetsästäjänä.  Lintuja ampui aika rajoitetulta alueelta, mutta talvisin metsästi kettuja muutaman sadan km2 alalla.  Pathaimpina talvina sai muutaman.  Kettun nahasta sai tuolloin kuukausipalkan verran tai reilun hehtaarin metsää.  Josssain kerrottiin, että joku innokas ketunmetsästäjä maiksoi jälkitiedostakin.  Vasttavasti isä sai 1950- ja -60 luvuilla yli 20 kettua talvessa.  Parhaana päivänä kolme.

    En minäkään väitä, etteikö noihin lintukantoihin vaikuttaneet muutkin asiat.  Metsät olivat kaskikauden jälkeen nuoria ja poimintahakkuilla harvennettuja, joten niissä oli runsaasti ravintoa.  Sääolot olivat suotuisat.  Toisaalta metsästyspaine oli melkoinen, sillä linnut olivat kysyttyä kauppatavaraa.  Toin tilanteen esille vastapainona Värriön havainnoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikki havainnot ovat arvokkaita. Oma muistini ulottuu vain 60-luvulle, ja silloin oli talvisin melkoiset teeriparvet kotitalon pihakoivuissa. Teeriä ja metsoa oli säännöllisesti ruokana. Ilmeisesti isäni keskittyi syötävään riistaan, kun en muista turkiksia. Jänöä ja hirveä kyllä syötiin.

    wanhajätkä

    Omaa mutuarvailua ja avoimia kysymyksiä.

    Metsokanta on omalla pyyntialueilla pysynyt vakaana ja vahvana. Heilunta on ollut vähäistä joskin koleita ja sateisia alkukesiä on ollut. Silloin on pyssy pysynyt naulassa. Teerikanta humpaa ihmeellisesti. Myös myyräkanta. Eri syklillä kuitenkin. Ei teertä enää raski ees ampua ku pentukoiralle. Viime talvena ei ollut kuin yksi viiden parvi urpimassa tässä laaksossa. Keväällä ilmestyin 40-50 parvi juuri ennen soidinta. Mistä tulivat ja minne menivät? Kukapa sen tietää. Idästä  länteen kieppijälkien perusteella liikkuivat muutaman kilometrin päivävauhtia. Pesivätköhän vasta Ruotsissa. Siellä kerrotaan lintukannan olevan suurempi kun vuosikymmeniin. Riekko on hieman elpymässä…jatkuneeko. Soita ja varvikoita on ihan niinkuin ennenkin.

    Oli hieno syksy kasvattaa pystykorvaa lintukoiraksi. Ei ollut myyriä haittona. Ei ensimmäistäkään oravaa. Pikkulintuja tosi paljon ja pennulla pihapiirissäkin tekemistä.

    Suurin moka on ollut kanahaukan rauhoitus. Niitä kyllä piisaa. Toinen paha on kotkat. Tässä on ristissä merikotkan ja maakotkan reviirit. Soivat kanalinnut on herkkupöytä heille. Niinkuin jo edellä olen kirjoittanut kameran mukaan kettu on kesäaikaan runsain ruokalaji pesällä.

    En jääränä usko ollenkaan riistantutkijoihin. Tulokset ei perustu millään saralla tieteeseen vaan arveluihin jota totena toitotetaan…tai salataan. Kyllä näitä Tuomoja riittää petopuolellakin. Yhtä hataraa kun hirvilaskenta.

    En ymmärrä sitäkään kun nuo ammattilaiset ”tutkiat” kirjoittavat ettei suomessa pesi ensimmäistäkään naalia. Pesiihän niitä. Tiedän useita käsivarressa. Joko tutkijat pimittää ja tarkoituksellisesti kertovat perätöntä tietoa. Tuskimpa ne uskaltaa asfaltilta kairaan. Veikkaan kun niitä luontoillassa radiosta kuuntelen.

    Toisaalta paikalliset eivät luota näihin piiperöihin ja eivät varmasti kerro pesinnöistä. Sukset on ristissä. Onko vika poromiehissä vai tutkijoissa mutta luottamuspula on 100%. Jokainen miettiköön mistä tämä epäluottamus ”tieteen” ja kansalaisten välillä johtunee.

    On ihan hassua uskoa Värriön porukan kettu/kanalintu ”tutkimuksiin”. Ei pidä missään tapauksessa paikkaansa. Sattuman sanelemaa ja siellä on laskettu myös venäjältä vaeltavat linnut. Siellä on leveä ja laaja rajavyöhyke joka on käytännössä rauhoitettu. Pilalle harsittua rääseikköä. Pääjärven seutuvilla on kyllä ikimetsiä. Ukk puistohan jatkuu ties mihin teoriassa mutta harsittuahan se suurimmaksi osaksi on. Korjaantunee joskus ehkä….sotilaspoliittisista syistä

     

     

    puunhalaaja

    Suurin moka on ollut kanahaukan rauhoitus. Niitä kyllä piisaa.

    https://www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke

    Kanahaukan kanta on laskenut.

     

     

    wanhajätkä

    Niin, vale, emävale, tilasto. Näin luomus arvelee. Olen eri mieltä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Ei värriön aikasarjoista ole mitään tutkimuksia tehty. Minun lisäkseni kukaan muu ei ole niitä edes pyytänyt käyttöönsä.

    Venäjältä ei tule enää täydennystä. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen siellä on metsästetty ympäri vuoden. Värriön porukka käy säännöllisesti venäjän puolella. Eikä kanalintuja näy.

    Jovain

    Omituisia ovat mehtäukon näytöt syy-seuraus argumenteista. Tiedä mistä ovat, pitää toimintaa vihervouhkien keksintönä ja kustannuksia Kelan kustannettavina?

    Timppa

    Tuosta tilastosta voisi kanahaukan osalta vetää aivan toisenlaisenkin trendin.  Vaikuttaisi siltä, että lisääntynyt kanahaukkakanta romahdutti kanalinnut ja ruokapula sitten pienemsi kanahaukkakantoja.

    Mehiläis- ja hiirihaukkojen kannat ovat selvästi laskeneet, mutta syy on kyllä Suomen ulkopuolella.  Vaikkapa Maltalla.

    Kyllä Suomessa pesäpuita riittää.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kyllä tässä vuosien saatossa on käynyt täysin selväksi, että tuuma on muurarin milli.

    wanhajätkä

    Ei se tuuma oo yksin muurarin. Kyllä se tuuma ja tuumaaminen on enemmän riistantutkijoiden  virheellisesti värittyneen tutkimuksen tulos…

    Hyvä oivallus Antonilta…sitä se tiede on

    https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusasemat/varrion-tutkimusasema

    Onko se värriö nyt yliopistolaisten ajanviettopaikka kun kerättyä aineistoa ei tutkita. Kuitenkin kirjoitellaan vakuuttavasti värriön tutkimuksista huippuna. Eikä ole ees tutkittu!

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)