Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Tämä aihe sisältää 89 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jovain 6 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 89)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • wanhajätkä

    Kai se Anton tietää yhtähyvin mikä on muurarin vatupassi? Tuuman ja tuumailun tiesit.

    wanhajätkä

    Ero muurariin on vaan siinä että rappari korjaa muurarin virheet ja maalari rapparin. Tutkijan tuumailuja ei korjaa kukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tutkijan tuumailut korjaa toinen tutkija, kukas muukaan.

    mehtäukko

    Jovain:…”Omituisia ovat mehtäukon näytöt syy-seuraus argumenteista. Tiedä mistä ovat, pitää toimintaa vihervouhkien keksintönä ja kustannuksia Kelan kustannettavina?..”

    Onko Aapiset Jovainilla nurinpäin vai eikö sytytä? Olet aika ajoin esittänyt puutaheinää monenlaisista asioista joihin et kuitenkaan kertaakaa ole antanut tyhjentävää vastausta. Keskustelupalstan luonteeseen kai kuuluu keskustella mielipiteistä…?

    Kun mehtäukko kyseenalaistaa tämän maan ”maistereiden” tyhjänpäiväististä tutkimuksista ison osan, tarkoitan myös sitä.

    Ja sen, että maamme luonnosta äänekästä mölyä pitävien ”luonnonsuojelijoiden”sauhuttelemista  tupakkarahoista kustantajaksi paljastuisi Kela, ei tarvinne tutkimusta?!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Teerestä: ”Koirasjälkeläiset jäävät pesintäalueelle. Naarasjälkeläiset lähtevät muualle. Naaraatkin ovat toki paikkauskollisia. Ne asettuvat muutaman kymmenen kilometrin säteelle synnyinreviireistään ja pysyvät siinä. Kun uuden reviirin mahtikukko ei ole naaraan oma isä, pidetään samalla huolta geeniperimän laadusta.”

    Tuon linkin takana on mielenkiintoista luettavaa, muun muassa hirvituhoista.

    Lähde:

    wanhajätkä

    Tähän uskomukseen tarvitaan sitten juuri se toinen tutkija. Todistetusti Venäjältä on vaeltanut satojenkin seka teeriparvia ja jääneet tänne soitemelle ja pesimään. Suurin vaellus oli -70 luvulla. Lintuja istui, pikemminkin seisoi talojen katoilla sähkötolpissa . 200 -400 yksilön parvet oli tavallisia koko keskilapissa. Seurasi monta runsasta lintuvuotta. Pienenpiä alle sadan muuttoparvia on muutaman vuoden välein juuri ennen soidinta. Kieppijäljistä ne on helppo laskea ja vaelluksen suunta selviää. Siirtymä ei ole todella muutamia kymmeniä km  pesimäalueelta.  Se on satoja kilometrejä.

    Syyssoitimellekkin kokoontui satojen parvia useisiin vaaroihin tälläkin alueella. Tuntiroisen laulun jälkeen jakautuivat ympäristöön pieninä parviana.

     

    Jovain

    Vaikea täällä on heikkolahjaisten kestää mukana. Se täytyy tunnustaa, mutta jostain syystä myös tietty mielenkiintonsa tuntuu olevan.

    Mehtäukko: Kuten myös, vaikea on sottailuistasi saada selvää. Keskustelet mieluummin tallin takusista, tyhjänpäiväisyyksistä, henkilöiden mielipiteistä….? jne. Harvemmin kuitenkaan mielipiteillä ja käsiteltävästä asiasta. Ainahan se on helpompi heitellä jotain joutavaa, pitäisi pystyä myös perustelemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seppo Vuolanto: ”Siipimerkintätulosten perusteella todettiin, että koppeloiden keskimääräinen liikkuvuus merkintäpaikalta oli muutamia kymmeniä kilometrejä; ennätykset olivat 100 ja 200 kilometrin välillä. Koppelot liikkuivatkin selvästi pisimmälle. Sen jälkeen tuli teerikana, joka liikkui huomattavasti vähemmän. Metso- ja teerikukot olivat puolestaan uskollisia merkintäpaikoille. Merkityt linnut olivat nuoria, ja tulokset kuvastivatkin nuorten lintujen liikkuvuutta.”

    Metsäkanalintujen vaellukset ovat satunnaisia. En oikein jaksa uskoa, että Värriön pysyvä ja nouseva kanalintukanta olisi niiden varassa. Nousun takana on kaksi syytä: metsätaloutta ei ole koskaan harjoitettu alueella ja metsästys on lopetettu. Tällaisen likipitäen luonnontilaisen alueen tilannetta ei voi suoraan yleistää muualle Suomeen. Se kuitenkin näyttää että luonnontilassa pedot eivät muodosta minkäänlaista uhkaa, vaan metsäkanat ja pedot ovat sopeutuneet toisiinsa.

    Timppa kyselee, voisiko lintuja olla Värriössä enemmän, jos petoja olisi vähemmän. Tähän on vaikea vastata. Saalistus on kuitenkin saalislajille myös hyväksi, kun heikoimmat yksilöt poistuvat populaatiosta eivätkä lisäänny.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää Suomen Luontoa. Kirjoitus on taas esimerkki (hirvien geneettinen degeneroitumisen lisäksi) siitä, miten riistahallinto keksii perusteita haluamilleen lakiuudistuksille. Ideana on siis se, että jos kanalintuja saa metsästää pitempään, se lisää motivaatiota elinympäristöjen hoitoon. Uskottavampaa olisi esittää, että tehostetaan riistapainotteista metsänhoitoa, ja jos se tehoaa, pidennetään metsästysaikoja mahdollisuuksien mukaan.

    Kolmas esimerkki on Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma: todetaan ensin, että pienpetojen metsästyksestä ei ole havaittu olevan suurta apua kanalintukantojen elpymiseen, ja sitten hieman myöhemmin kuitenkin suositellaan pienpetojen metsästyksen tehostamista.

    Timppa

    Jos nuo koppelot ja teerikanat vaeltavat tuollaisia matkoja, niin mitä merkitystä on millään riistanhoidolla.  Lentävät vain naapuripitäjien metsästäjien pataan tai tuhoutuvat muuten noilla retkillään.  Ei siis se pieni riistatiheikkö auta mitään.

    Kolmas esimerkki on Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma: todetaan ensin, että pienpetojen metsästyksestä ei ole havaittu olevan suurta apua kanalintukantojen elpymiseen, ja sitten hieman myöhemmin kuitenkin suositellaan pienpetojen metsästyksen tehostamista.”

    Eihän sillä tehostuneella metsästyksellä ole vaikutusta supikantoihin, minkä voi, kuten aiemminkin todettiin, tilastoista nähdä.   Varmaa on, että suurilukuiset supipentueet pakottavat supiemot intensiiviseen ruoan hankintaan, mikä taas puolestaan lisää kanalintupesien ja -poikueiden riskejä joutua supien suihin etenkin alkukesästä, kun muuta ruokaa on vielä vähän.  Voi tuota meidän ministeriötä.

    Kun tuolla edellä eksyttiin muuraukseenkin, niin kerrottakoon meillä päin aikoinaan vaikuttaneesta vähän huononäköisestä muurarista, joka nähdäkssen oliko pimeähkössä huoneessa tekemänsä uunin muuraus suora vei ikkunan luo vatupassin nähdäkseen sen.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 89)