› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 238)
1 2 3 … 22 23 24

  • Näin muuttuu maailma…

    Lähetetty: 30.6.2016, 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 22.4.2025, 14:30

    Minä oikein raivasin varoituskuuskonkin mihin nämä suorittavan, Remeksen ja koko joukon muitakin epäraivaajia ohjeet johtavat. Tulokset ovat etusivulla nähtävissä. Sitten kun Remes ja suorittava vielä oikein kehu miten nämä 7 vuotta väliä tuissa nyt ohjaa ihmisiä oikeiseen hoitoon ilman viivyttelimistä.

    Ni ajatellaanpa taloudellisesti varoituskuusikkoa sen ajan kemeralla varhaisperkaus 160e, taimikonhoito siitä 5 vuotta, ei tukea. Se kemera oli ihan susi syntyessään mutta ei se epäraivaajia estänyt sen kehumista. Taisi Riikolakin kirjoittaa lehteen silloin miten on nyt asiat kunnossa kun saatiin tälläinen varhaisperkaus kemera.

    2016 :

    AR:”mitäs järkeä tässä kamerassa on pitäs olla 5 vuoden päästä jo raivaamassa

    Aki Hostikka:”en tiedä”

    suorittava porras suorittava porras 22.4.2025, 14:42

    Pistetäänpä aikatauluksi raivaus vuosina 3 , 5 ja 7 jälkeen istutuksen niin takaan ,että vesakkon syntyminen on selätetty viimeistään kolmannella kerralla ja ennakkoraivauksille saa sanoa hyvästit. Raivaus tulee kuitenkin toteuttaa silloin ,kun vesakko on täydessä lehdessä eivätkä yhteyttämistuotteet ole ehtineet vielä vahvistamaan juuristoa nestevirtausten suunnan muututtua. Syksyllä on myöhäistä.

    PenttiAKHakkinen 22.4.2025, 16:29

    Minä en ymmärrä näitä risukonraivaus puheita. Minä olen tyytyväinen kun istutuskuusikkoon tulee kunnolla paksuvartista, n 5 cm halkaisijaltaan, roskapuuta. Hieskoivua, leppää, pihlajaa ja pajua. Kun tämän ryönän poistaa n 8 vuotiaana niin kuusien kasvu ei ole vielä kärsinyt, mutta raivausjäte on syväjuurista ja hitaasti hajoavaa. Maapohjan ravinteita on hyvin pintalannoitukseksi. Vesasyntyisesti kasvavat kovasti seuraavaan n 8 vuoden päästä olevaan raivaukseen. Mutta ravinteita on taas tullut rutkasti istutuskuusille.

    Ensiharvennuksen ennakkoraivaus on kyllä tehtävä, mutta se ei paljoa vie aikaa. Ehkä 2 ha/päivä leppoisalla työtahdilla.

    mehtäukko 22.4.2025, 16:45

    Kukin taaplaa. Mehtäukon mielestä joka vuosi ei ole samanlainen kasvukausi. Siksipä taimikoita kierrellessä varmistuu todellinen tulossa oleva latvuston kiusa kasvatettaville taimille. Vuodet ei määrää, vaan paikallinen olosuhde jonka sysäyttämänä alkaa puru irrota.

    Kokenut kaiken tietää 22.4.2025, 22:02

    Sama, joskus pitää raivata 3 vuoden välein, joskus 7.  Ostotaimikossa piti raivata reilun metrin mittainen kuusentaimikko, koivut 5 metrisiä. Oli kuusen kasvu kärsinyt jo aikalailla, paikoin oli jätettävä koivuakin reilusti. Työläshän se oli, ajoissa tehtyihin verrattuna, ja toistaa tarvii.

    Nostokoukku 22.4.2025, 22:13

    Samat on mietteet. Ei ole kahta samanlaista kasvukautta eikä kahta samanlaista hehtaaria. Olen istuttanut keväällä rämepohjaisen turvekankaan männylle, syksyllä männyt on 20 senttisiä, ruishalmeen kaltainen hieskoivikko noin metristä. Seuraavana kesänä ero tuplaantuu. Männystä tulee tiheikössä hoikkia ruipeloita jotka lumi sitten painaa maanpintaan köynnöskasviksi. Ja maistuvat viiden vuoden odottelulla hirvillekkin. Mieluimmin vähän ennakkoa kuin vähänkään liian myöhään.

    suorittava porras suorittava porras 23.4.2025, 06:38

    Nostokoukun esittämässä tapauksessa on toimittava nopeasti. Vuodenkin viive tuottaa haittaa taimille ja lisää työkustannuksia. Toimenpiteen uusiminenkin voi olla viisasta tehdä jo vuoden kuluttua ja mahdollinen kolmas kerta välittömästi , kun tarvetta on. Siemensyntyistä lehtipuuta tuskin enää syntyy sen jälkeen ja vanhojen vesojen kannot ja juuristo kuihdutettu olemattomiin.

    Tiheään toistetut raivaukset syövät juurissa olevat vararavinteet eikä uusi kasvusto ehdi tuottamaan lisää juurten vahvistamiseksi.

    Kannattaa muistaa sekin ,että supervesakon raivauskulu on tonni hehtaaria kohden. Sekin toimenpide vielä kannattaa, mikäli taimikko saadaan elpymään. Useampi aiemmin toteutettu raivauskerta ei maksa läheskään sitä tonnia eikä tarvitse odotella taimikon toipumista ja venyttää puuston kiertoaikaa kymmenellä vuodella. Kasvu pysyy koko ajan optimaalisena. Ripeämpää raivaustahtia voisi soveltaa kylvämänniköihinkin samasta syystä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.4.2025, 09:16

    Jos joku on kuullut perliitistä mitä käytetään käytetään kuusentaimien kasvatuksessa niin samoin toimii tollanen kuollut puu maanpinnalla. Just näin kuin Pentti kirjoittaa. Sen lisäksi jos ne 5cm kannot ovat öähellä kuusta niin monesti kuolevat ja siihen perustuu isojen kantojen huonompi vesovuus kun ne ovat herkkiä kuolemaan valon puutteeseen kun kuusen alaoksat ovat saaneet rauhassa kehittyä 7-8vuotta.

    Kyllähän tuo on raskasta hommaa tehdä 5 vuotisvarhaisperkauksen jälkeen 15-20 tankillista kuten morizilla. Ei ole tarvetta Piilotetun motiivein kertoa ihmisille miten ensimmäinen kerta on helppoa (mutta toinen kerta supervesakkoa ja kolmas mahdoton.) Kun Elis ensikertslainen näytti miten ilman aiempaa kokemusta syntyy 7-8vuotiaana kuusikon raivaus. Löytyy lukijoiden kuvista sivulta 3. Minä en voi ottaa kantaa jos suorittava keksii kokoajan uusia tapoja hoitaa kuusikoita. Minä joudun vuosikymmeniä kuvaamaan noita kuusikoita mistä tiedän paljon niihin on käytetty aikaa missä vaiheessa raivaukset on tehty. 3 kerta toden sanoo on aika hyvin näytetty mitä tapahtuu 4-7-10 raivauksesta, kuusen kehitys jää jälkeen 5-10vuotta vastaavan kuusikon 8- vuotiaana raivatusta.

    Ihmisiä halutaan järkyttää kun niille sanotaan, että mene kesällä katsomaan miltä kuusentaimikko näyttää eikä talvella milloin huomaa, että ne koivut on ihan merkityksettömiä kuusen alkukehityksen kanssa kun niitä on vähän ja ne ei estä alaoksien kehitystä. Sama kun sanoisi, että mene kesällä katsomaan 2 pari vuotta aiemmin istutettua aluetta, monta taimea näet aukon laidalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.4.2025, 09:48

    Muuten hyviä ohjeita mutta elämme laajassa maassa ja kuusen kasvupaikoissa on myös hiukan eroja. Vuosia viljelystä -malli vaatii ehkä hienosäätöä sen mukaan missä päin maata taimikko sijaitsee.

    suorittava porras suorittava porras 23.4.2025, 11:27

    Voimakkaasti muokatut alueet ovat haasteellisimpia, kun niihin syntyy siemensyntyisiä versoja tolkuttomasti. Ne vesat kyllä pysäyttävät kuusen kehityksen kokonaan ja tappavat männyntaimet yhdettömiin ,ellei raivauksia aloiteta varhain.

    AR selittää sitkeästi ,että varhainen perkaus edistää supervesakon kehitystä. Ei taatusti edistä ,kun ylimääräinen roju päätyy pitkälleen ennen ,kun se kasvaa etukasvuiseksi . Normaalisti riittää kaksi raivauskertaa ja kolmas tarpeen vaatiessa. Aikaikkuna kaikille näille on seitsemän vuotta istutuksesta. Tuskin tarvitsee sen jälkeen asiaan palata. Istutus-raivaus3 v-raivaus 4 tai 5 v ja kolmas käsittely 6-7 v. Sopiva raivausajankohta on siinä vaiheessa ,kun lehdet ovat täysin puhjenneet. Vararavintoa on kulutettu tuossa vaiheessa lehtien ja rungon kasvattamiseen. Juurten kasvattaminen alkaa myöhemmin kasvukaudella. Lehdettömään aikaan raivattu varvusto   on jo ladannut lisäravintoa juuristoon kasvua ja versojen tuottamista varten. Siksi ei kannata raivata aikaisin keväällä eikä myöhään syksyllä.

    Kokeilkaa palstoillanne  eri vaihtoehtojen vaikutusta . Tehkää koeruudut uudistusaloille . Jakakaa sen jälkeen kokemuksianne Metsälehdessä. Ruutia ei tarvitse keksiä uudelleen , vaan tehdä asiat vähän paremmin ,kun aikaisemmin on tehty. Sitä kutsutaan kehitykseksi. Raivaus ei ole painajainen , kun sen kanssa ei viivytellä.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 238)
1 2 3 … 22 23 24