› Keskustelut › Metsänhoito › Näin muuttuu maailma…

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 217 total)
1 2 3 4 5 … 20 21 22

  • Näin muuttuu maailma…

    Sent on: 30.6.2016 at 18:05

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

    Creator
    suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Apli 2.7.2016 at 13:26

    Minun puolesta kemerat saisi lopettaa kokonaan… Jokainen tekee omilla maillaan niin kuin haluaa… Itse raivaan keväisin ja syksyisin kun metsässä ei ole kuuma eikä liikaa ötököitä… Omasta mielestäni aktiivisten metsänomistajien määrä on pudonnut räseikköjä näkee yhä enemmän työtä metsissä riittää ja investoinnit takaavat puun kysynnän jatkossakin mutta Suomen nuorisoa ei metsätyöt kiinnosta ja koneilla metsään vasta harvennuksille siinä pähkinää purtavaksi aamen

    jees h-valta 2.7.2016 at 18:48

    Kyllä ne metsätyöt varmasti nuoriakin kiinnostaisi jos omiaan pääsee hoitamaan. Ei varmasti kiinnosta esim. vanhempien eteen ilmaiseksi tehdä. Raskaasta työstä kuuluu saada korvaus myös omien mukuloiden joka tuntuu unohtuvan aika monelta vanhemmalta. Kumma kyllä vieraalle maksetaan mutisematta mutta omille ei.
    Olen senverran aina nuoria ymmärtänyt että minulle ei tehdä yhtäkään palvelusta edes oman kaverit ilman korvausta. Ja aina on apua saanut kun on tarve ollut.

    Timppa 2.7.2016 at 20:50

    Siinä olen Jessen kanssa samaa mieltä, että nuorisolle voi ja pitää maksaa metsässä käytetystä työstä kunnon korvaus.

    Perkauskustannuksista valittajien kannattaa huomata sekin, että runsas pusikoituminen kertoo kasvavasta maasta, mistä aikanaan on saatavissa kunnon hakkuutulot ja varsin nopeasti, jos nämä taimikonperustamistoimet hoidetaan ammattitaidolla.

    Hiluxmetsuri 2.7.2016 at 21:33

    Oon kasvatellut sekä 3500+ koivikkoa että raivannut mäntytaimikkoa. Lyhyen kokemuksen myötä on vahvistunut käsitys, että mitään Kemeraa ei kannata haahuilla vaan pitää mennä silloin kun metsä huutaa ja kun itse pääsee

    3500 tiheydessä oleva poltinpuukoivikko on riukua. Siitä saa toki kivaa poltettavaa, jota voi käsitellä melkein kokorunkoina. Sen verran onkivapatyyppistä tuppaa olemaan. En suosittele.

    Mäntytaimikko mulla on kaakana. Autolla saa istua päivän, niin ollaan rajalla. Sen raivasin pari kesää sitten puhtaaksi piiskaavista koivuista ja ihan vierekkäin olevista tikuista. Kävin viime viikolla katsomassa.: kasvaa ihan vietävästi ja johtuu siitä, että valo ja ravinteet menee oikeaan paikkaan eikä tuota varsinaisten puiden rinnalle maahanraivattavaa roskaa.

    Ihan kukin tavallaan, mutta biologia ja luonto vetää silti pidemmän korren 🙂

    jees h-valta 2.7.2016 at 22:18

    Onhan siellä onkivapaa kuten Hiluxmetsuri toteaa mutta haittaaks se jos todella se onkivapa harvennetaan pois ja ne hyvät kasvatusyksilöt jätetään. Nimenomaan poltinpuuna tuo hoikka koivu ja hiukan tukevampi leppä on mainiota koska lepästä saa hajeltua joukkoon ja onkivapakoivun saa laittaa kokonaisena pyöreänä. Pannun pesään aivan loistava yhdistelmä ja hyvin vähätöinen.

    Hiluxmetsuri 2.7.2016 at 22:56

    Niin. 3500 tiheydessä ne on kaikki onkivapaa, jos ei ole aikanaan harvennettu…

    pikkutukki 3.7.2016 at 07:27

    Polttopuuna hyvää tuo onkivapapuu ,; halkokassillinen paljon kevyempi kantaa kuin samankokoinen kassi vahvempaa puuta , vaikka molemmat yhtä kuivia !

    Jätkä 3.7.2016 at 08:11

    Kevyt kassillinen – hyvin palaa, mutta ei lämmitä.

    jees h-valta 3.7.2016 at 08:42

    Kyllä tähänasti se 200 neliötä on lämmennyt aivan mukavasti. Tietääkseni koivun lämpöarvo ei riipu sen klapin koostumuksesta. Koivu on koivua ja leppä on leppää ja joku kuusikin joukkoon mahtuu.
    Lähinnä niitä tulee enempi hakkuiden lumppipätkistä ja pienistä alikasvosrääpistä
    Ja Hiluxmetsuri, kyllä siellä vaan niitä vahvempia yksilöitä taajassa koivikossakin on. Pitääpä taas kuvata vielä tänä kesänä.

    suorittava porras 3.7.2016 at 09:30

    Metsänomistajila on erilaisia tavoitteita . Jesse kasvatta onkivapoja lämmittääkseen huushollin niillä . Se toki onnistuu , mutta työtä saatua energiayksikköä kohti on tehtävä todella paljon . Puun kasvaminen myyntikelpoiseksi hidastuu tämän toimintamallin tuloksena vuosia , jopa vuosikymmenen .

    On myös niitä , jotka omistavat metsää kerätäkseen metsämarjoja .
    Samat tahot ovat huolissaaan metsämarjojen vähenemisestä . Esimerkkinä mustikka , jonka nykymetsätalouden kasvatusmenetelmistä johtuvasta alenevasta määrästä ollaan erityisen huolestuneita . Taimikkovaihen ja sen yhteydessä kasvavan risukon katsotaan vähentävän metsämarjojen määrää . Miksi sitten kasvatetaan risukkoa ja venytetään taimikkovaiheen kestoa ?

    Mitä metsässä todella kasvaa ? Tämän kysymyksen eteen moni joutuu viimeistään , kun puuta korjataan . Tukkipuu siintää oletettavasti useimpien toiveissa ykkösenä . Sen määrä voi kuitenkin olla niukka , jos metsän alkutaipaleen kehityksestä ei ole
    huolehdittu . Nyt asia on entistä ajankohtaisempi , kun tukin läpimittarajat nousevat (sahukseen erikoistuneiden toimijoiden kohdalla) . Tämä tarkoittaa käytännössä sitä , että riukuuntumaan päässeet kakkosharvennuksetkin päätyvät kokonaisuudessaan kuitutavaralajiksi runkojen alhaisista läpimitoista johtuen .(on jo kokemusta !) .

    Elämä on valintoja . Toisille polttopuu on tärkeintä , toisille marjat , toiset taas haluavat metsistään tuloja . Viimeksi mainittuja voi kasvattaa vain tehostamalla metsänhoitotoimia .

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 217 total)
1 2 3 4 5 … 20 21 22