› Keskustelut › Puukauppa › Noviisi ihmettelee eturistiriitaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Noviisi ihmettelee eturistiriitaa

    Sent on: 19.9.2021, 15:28

    Merkitty: 

    En omista vielä metsää, mutta ajatellut ostaa. Olen huomannut että suurin osa kaupoista taidetaan tehdä suljettuina tarjouksina, mutta sitä en nyt käsittele vaan arvon määritystä.

    Kun olen katsonut noita tehtyjä metsän arvon määrittelyjä niin tekijä on sama kuin myyjä/välittäjä. Eikö tässä ole eturistiriita?

    Tilanne on eri kiinteistöjen/asunto-osakkeiden kohdalla, joista löytyy tietoa tehdyistä kaupoista avoimena ja voi hyvin itse käydä mittaamassa kohteen ja tällöin välittäjä perustaakin näihin tietoihin hintapyynnön. Ilmeisesti metsästä ei kuitenkaan ole myynnin tietoja avoimena ja tuskin sitä ostaja jokaista tukkia käy mittaamassa itse.   Vai käyvätkö metsän ostajat itse mittaamassa puut ja varmistavat näin, että välittäjän arvio on todellinen?

    Aloittelijan ihmettelyä…..

    Tekijä
    paulomis
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • isaskar keturi 19.9.2021, 20:00

    Harvinaisen turhaa teoretisointi nykytilanteessa, kun suopohjastakin hehtaarihinnat 1200-3000 euroa riippuen koosta. Juuri tuossa huutokaupat.comissa päättyi 53 ha turvesuon kauppa hintaan 1256e/ha. Lähes samaan hintaan sai vajaat 10 vuotta taimikkovaltaisen metsäpalstan, jossa hyvät taimikot. Pienemmän palstan (2,9ha) hinta on jo 8000 eurossa …nousi 12 000 euroon???!!! aukkoisesta pusikosta??!!

    Markkinat (pölhöjen tarjoukset) määrittää nyt hinnan. Nyt on oikea aika vain myydä, jos puhdasta rahaa hakee. Ei edes nykyisillä lainakoroilla mitään järkeä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 19.9.2021, 21:03

    Oksapuu edellä kirjoittaa, että kun summa-arvoon lisää 30%  ollaan markkinahinnoissa. Tosi on eteläisessä suomessa. Eipä taida metsänostajat korkoa suuremmin laskea, enpä ole minunkaan koskaan tarvinnut laskea, luontainen mututuntuma on ohjannut. Eikä ole tarvinnut katua kauppoja. Isakar edellä toteaa, että nyt olisi oikea aika myydä metsää, näinhän asia minunkin mielestä on.

    Mitä tulee  aloittajan huoleen eturistiriidasta arvon määrittelystä on mielestäni turha. Kyllä ostajat hinnan kohdalleen tarjouksissaan saavat . Metsän näkee kävelemällä ja vertaamalla myyntiesitteen tietoja. Metsälehdessä on melkokattava hintaseuranta, josta näkee ha ja kuutiohinnat aluettain, sekä puuston tilan.

    Gla Gla 19.9.2021, 22:19

    Nuo summa-arvio + 30% hinnoitteluperusteet kyllä johtaa kauppoihin, mutta eipä ostajalla silloin ole mitään käsitystä, mistä maksaa.

    paulomis 20.9.2021, 10:56

    Hyviä ajatuksia. Kuulostaa hieman siltä, että saattaapi olla huono hetki lähteä ostamaan.

    Hienoa myös kuulla, että ”metsälehdestä löytyy hintatiedot toteutuneista tilakaupoista”.  En ollut tätä sivustoa vielä käynyt läpi, kun vasta alussa tämä mun kiinnostus metsän omistamiseen.

    Gla Gla 20.9.2021, 14:10

    Suosittelen, että luet metsätaloutta käsittelevää kirjallisuutta, niin hinnoittelulogiikka avautuu. Metsäekonomian perusteet on erinomainen kirja, mutta myös Metsäkustannuksella oletettavasti on edelleen myynnissä hyviä kirjoja. Vanhempia löytyy kirjastosta, jos ei enää kaupasta saa.

    Motomies71 5.10.2021, 16:45

    Oksapuun kommentti hinnoittelusta on oikean suuntainen ja mahdollisuudet saada metsää ostettua kasvaa! Eteläisessä Suomessa saattaa vielä silläkin ylihinnan maksamisellä jäädä hopealle. Onko järkeä on eri asia, mutta jos metsää pitää saada ostettua…

    Goofy 6.10.2021, 19:40

    Seppo Järvinen Gradussaan: ”Kansainvälisten arviointistandardien mukaan kiinteistöarvioinnin pitäisi perustua markkinainformaatioon. Metsänarvioinnissa Suomessa yleisesti käytetty summa-arvomenetelmä ei täytä kyseistä vaatimusta. Tuottoarvomenetelmä on varteenotettava menetelmä metsätilan markkina-arvon määrittämiseen, jos siinä käytettävät lähtötiedot ovat johdettu markkinoilta. Erityisen merkittävä tekijä on korkokanta, jolla metsätalouden tuotot ja kustannukset diskontataan nykyarvoksi.”

    Korko saadaan puuston keskitilavuuden ja lämpösumman avulla laadituista regressiomalleista, jotka löytyvät julkaisusta Metsän hinta Suomessa 2015–2016.

    Edit: korostin linkit, josta voi käydä lukemassa lisää.

    Täydennän sen verran, että summa-arvomenetelmän taimikoiden ja paljaan maan arvot on myös laskettu tuottoarvomenetelmällä, mutta korkokanta on ollut liukuva, jotta paljaalle maallekin on saatu jokin arvo.

    Summa-arvonmenetelmän yleisyys johtuu sen yksinkertaisuudesta ja summittaisesta arvosta. Ensin lasketaan arvo-osat jollain tapaa ymmärrettävästi yhteen, jonka jälkeen yritetään ottaa odotusarvoa huomioon vahtelevalla menestyksellä, ja lopuksi heitetään hatusta kokonaisarvon korjaus. Lopputulos on mikä on. Sitten ei uskota edes itse siihen arvioon, vaan myyntiin laitettaessa yritetään käyttää markkinahintaa, joka onkin sitten jotain sen summa-arvon osien päälle. Ei herätä kyllä luottamusta ainakaan minussa arviontekijän ammattitaitoon.

    Jean S 7.10.2021, 23:01

    Niin no jos markkinakorko on lähes negatiivinen, niin siinä tapauksessa kaikki investoinnit ovat kannattavia. Metsätalouden kannattavuuslaskelmissa on vain yleensä se virhe, että tulevaisuuden kulutason nousua ja hintatason laskua ei haluta nähdä.

    Puuki 8.10.2021, 09:37

    Ei kukaan myy metsäpalstaa summa-arvomenetelmän antaman arvion  hinnalla, jos markkinahinnat on korkeampia.   Rahastot nostaa hintatasoa , kun ostavat ylihinnalla koska ei ole omat rahat kyseessä ja tulijoita rahastoihin on paljon.   Kokonaisarvon korjaus voi olla hatusta tai sitten ei ihan; siihen on olemassa jätkevämpiäkin perusteita kuin ihan vain  hatustaveto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.10.2021, 10:02

    Kauppa-arvon ja summa-arvon yhdistelmä lienee paras. Ensin on tiedettävä mikä on kauppatavara, että voi myydä tai ostaa. Tavaran arvoon kuuluu paljon muutakin kuin puun määrä ja laatu, kun on kyse kiinteistöstä. Tuottoarvoa en osaisi käyttää, koska en ymmärrä miten siinä huomioidaan puustopääoman aleneminen, kuinka pitkälle tulevia tuottoja pitää laskea ja millä korolla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3