Sivu 21, taulukko 10: Hirvi- ja peuraonnettomuuksien vuotuiset kokonaiskustannukset vuosina 2015 ja 2014 vuoden 2013 yksikkökustannusten mukaan laskettuna.
Vuoden 2015 hirvikolareiden kulut: 60 m€
Vuoden 2015 peurakolareiden kulut: 26 m€
Yhteensä 86 m€. Alakanttiin meni minun arvaukseni. Mutta 36 miljoonaa sinne tai tänne, suuruusluokka on riittävällä tarkkuudella niin minun kuin Planterin kommentissani oikein.
Ja tuohon siis vahingot metsässä päälle. Susiketjussa kun ollaan, vertailuluku oli siis 1 m€.
Tulee hirven ja vh-kauriin metsästysharrastukselle hintaa, kun lasketaan kaikki kulut ja inhimilliset kärsimykset. Suurriistan (suurpedot, hirvi, kauriit) metsästys pitäisi palauttaa sille kuuluvaan arvoasemaan harvinaisena herkkuna. Metsälehti kirjoitti että suurriistan metsästäjiä on jo enemmän kuin huvenneiden lintujen ja jänisten metsästäjiä, yli sata tuhatta. Voisiko petojen metsästys korvata väheneviä hirvieläinten metsästysmahdollisuuksia? Tämä on ehkä utopistista ajattelua, mutta tätä kohti voitaisiin yrittää mennä. Toisin sanoen hirvieläinkantaa säädettäisiin tuottamattomampaan suuntaan (vähemmän naaraita) ja tilalle tulisi lisää suden ja karhun jahteja.
”Jospa meille saataisiin myös vastaava hirvieläinyhdyshenkilöverkosto, joka informoisi mediaa tapahtuneista vahingoista ja hoitaisi vahingonkorvausasiaa maanomistajien puolesta, hoitaisi talkooapua taimikon suojaamiseen ja uudistamiseen hirvivahingon jäljiltä.”
Näitä yhdyshenkilöitä on viimeisimmän tiedon mukaan yli 100 000 . Petoyhdysmiehiä vain yksi tai kaksi paikkakunnallaan. Hirvivanhingon tietoonsaattaminen on siten helpompaa , kun esim. petohavainnon ilmoittaminen. Riittää kun avaa suunsa oikeassa paikassa tai lähettää metsästyseuran johtokunnalle kartalla ja kuvalla terästetyn vahinkoilmoituksen. Menee viesti kerralla oikeaan paikkaan . Muut ilmoitukset päätyvät valitettavasti vain tilastojen jatkeeksi ilman sen kummempia seuraamuksia . Vai osoittaako kokemus vuosien varrelta jotain muuta?
Hirvien kulut liikenevahinkoineen ovat n. 500 €/elävä hirvi vuodessa.
Pohtimisen arvoista on, mikä osuus hirvikolareista on autoilijoiden oma moka. Jotkut autoilijat törmäävät puihin. Ilmeisesti metsänomistajien vika, kun kasvattavat puita liian lähellä teitä.
2017 kulut hirvikolareista 63,5 milj e.Kolareita 1824,loukkaantuneita 145,KUOLLEITA 3.Järkyttäviä lukuja.Ihmishenkeähän ei voi rahassa mitata.
Tuo 63,5 milj on laskennallinen hinta.Jokainen miettiköön mikä on todellinen hinta rahan lisäksi.
Lisänä tulee muut kopukkaeläin kolarit joita oli reilu 3000 kpl.
Kehtaatekin inistä muutamasta piskistä tai lampaasta joita sudet ja ahmat teurastaa.Pitäkää huoli kotieläimistä kuten pidätte peltilehmistä ja muusta omaisuudesta.
Pohjanmaalla on luvanvaraista metsästää pihasudet.Ne ei kuulu kiintiöön.
Noista susista.Palstan kirjoittajista n 99% ei ole luonnossa nähny suden jälkiä tai peräti itse hukkaa.Vahinkoa palstan kirjoittajien ktieläimille susi on tehnyt vielä vähemmän elikkä n 0,001%:lle.Kirjoittajille 0%.Tietysti jos hirvet liitetään mukaan luku on aika iso.
Asun haja-asutusalueella.Susia on ja karhujakin kilometrin säteellä 5.Ei täältä kukaan ole muuttamassa petojen vuoksi näistä lähialueen 16 asunnosta.
Suden olen nähnyt 15 metrin päästä jalkaisin autolla 5m päästä. Metsästetyn vainajan 1m päästä. karhu 8m hirvi 70m. samalla riistapellolla 3 karhua ja 3 hirveä karhuin matkaa 80m hirveihin 150m. Siinä muutama lukemattomista peto jutuista. Karhu säikäytti sudet ei.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.