Keskustelut Metsänhoito Ohjeet hirvilaidunten hoitoon

Tämä aihe sisältää 19 vastausta, 12 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Planter 2 vuotta, 4 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Ohjeet hirvilaidunten hoitoon

    Merkitty: 

    ”Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisi äskettäin suositukset hirvialueiden metsien hoitoon. Projektin päällikkönä toiminut Klaus Yrjönen kertoo, että lähtökohtana oli sovittaa yhteen puuntuotanto ja elinvoimainen hirvikanta.”

    Suositusten laadintaan on osallistunut myös maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Ari Lääperi, joka kannustaa rakentamaan ranka-aitoja, joihin tarpeet voi kerätä riukuvaiheen metsiköistä: ”Kaksi metriä korkea aita ja viisi vaakarankaa riittää hirvelle. Peuroille rankoja pitää olla tiheämmässä.” On kuitenkin alueita, joilla metsänkasvatus on lähes toivotonta. Ne tulisi Ari Lääperin mielestä varata hirville.

    Nämä pätevät ohjeet on julkaistu metsälehdessä (8/2007).

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tänä vuonna (2017) julkaistun tutkimuksen (luke) mukaan jokainen hirvi aiheuttaa taimikoihin laatua alentavia vikoja keskimäärin 2,5 hehtaarin alalle vuodessa. Nykyinen talvikannan (100000) saldo on kaksisataaviisikymmentätuhatta (250000) hehtaaria. Metsiä kuitenkin uudistetaan vuosittain vain sataviisikymmentätuhatta (150000) hehtaaria. Metsästystalousministeri lepän kuten myös MTK:n metsästysvaltuuskunnan puheenjohtajan tiirolan olisi ehkä syytä  katsoa peiliin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuossa metsälehden jutussa ollaan Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän mailla, jonka toiminnanjohtaja Kasper Nurmi kertoo, että: ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”.

    Hän (siis kasper nurmi) esittelee tyypillistä hirvien talvilaidunta. Kumpareella sijaitsevassa harvassa taimikossa sinnittelee pensasta muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karua, joten kunnon tukkimetsää mäelle ei synny.

    arto

    Yhtään väheksymästä aihetta heitän vastaväitteen. Kuinka paljon hirvet popsii pajua, pihlajaa, raitaa, Kaikkia roskapuita jotka haittaa puunkasvua. Ymmärrän kaikessa liika on liikaa niin hirvessä kuin roska puussa.

    jees h-valta

    Mielestäni roskapuita ei ole olemassakaan. Luonnossa kaikelle on tarkoitus jonka se omasta toimestaan kasvattaa. Hirvenliha taas on roskaruokaa pahimmillaan koska se on hirvestäjien tehotuottaamaa, jopa systemaattisesti laiduntamaa. Luonnossa eroosio metsäluonnossa pahenee ja luonnolle hyödyllisten puulajien elinmahdollisuudet ovat kaventuneet ja luonto yksipuolistuu koska se syödään paljaaksi.

    mehtäukko

    Hirvi on siis Valtion hallinnoima elukka.

    Lääperi vois pestautua työnjohtoon aitatyömaille, joita joutilaat pykäävät Valtion piikkiin.

    Puuki

    Pajukin voi olla arvokas puu, vaikka se joskus onkin vain haitta taimikon kasvatuksessa.  Sitä kasvatetaan esim. Tanskassa viljeltynä energiapuuksi. Täällä sillä on merkitystä pölyttäjien ravintokasvina aikaisin keväällä, kun muuta ruokaa ei vielä ole saatavilla.   Raita on arvokas monimuotoisuuden kannalta. Kannattaa niitä jättää jo taimikonraivuissakin muutamia hehtaarille tulevaisuuden jättöpuiksi. Pihlajiakin sopii aina johonkin väliin jättää koristeeksi ja linnuille ruokailupuiksi.

    Hirvien takia kokonaan metsänkasvatukseen sopimattomat alueet  voisi valtio lunastaa hirvilupavaroilla käyvästä hinnasta hirvireservaateiksi, joihin myydyillä metsästysluvilla kustannettaiisiin sitten talousmetsien kasvatuksen hirvivahingot.

    harrastelija harrastelija

    Antonin aloitus tästä jo tyhjäksi kalutussa hirvijutussa on minusta suorastaan loistava, kiitos Anton! Tuossa oli hyvät perusteet hirviongelnasta.

    Nyt täytyisi laatia ongelmalle asiallinen ratkaisu. Antonin kannattaisi jatkaa eteenpäin ja koska sinulla on yhteyksiä metsäalan tutkijaryhmissä, niin laatikaa siellä hyvä ja perusteltu käytäntö hirvien lukumäärästä kannan siitä kärsimättä ja järkevä ratkaisu esim. talvilaiduntaan. Kesälaidunalueiden kohdalla en ole ainakaan omilla metsästysmailla huomannut ylivoimaisia ongelmia.

    Metsänomistajien taholta saat hyvän taustajoukon painostamaan ministeriötä toteuttamaan oikeasti kestävä hirvikanta olipa se sitten vaikka 1-2/1000 ha. Parhaat tuntemani hirvenmetsästäjätkin ovat metsäalan henkilöitä ja metsänomistajia.

    Rane2

    Arton pitäisi ammattimiehenä tietää että ne kasvatettavat puut ovat tärkeitä.Jos ne vahingoittuvat homma on pilalla.Roskapuita varten emme tarvitse hirviä koska meillä on Arton tapaisia huippuammatilaisia taimikonhoitoon.

    arto

    Rane 2 kyllä tiedän,,, Aikoinaan oli meilläkin hirviä runsaasti. Eräästä mäntytaimikosta lentolaskennan tulos oli yli 80 eläintä. Aukon koko noin 100 ha….Taimikko oli silloin noin 2m mänty metsää. Hirvet söi mitä söi asuvat monta talvea siellä kelkkailessa niitä oli haitaksi asti. Nyt siellä metsä 80% mäntyä loput koivu. Tekivät viime talvena toisen harvennuksen tukkia tuli ihan mukavasti….Olen raivannut muutaman metsän maksettu täydellinen hirvituho aikoinaan. aikaa 7-10v raivauksessa jäänyt taas mänty koivu kuusi sekametsä.  Meillä ei koskaan mennä hirvien ehdoilla vaan ihmisen ehdoilla metsässä meinaan. Jos puuta on ennen raivausta kasvussa 4000kpl /ha hirvi popsii 1000 runkoa. poistan raivaussahalla 2000 runkoa/ jää kasvuun 2000 runkoa /ha

    jees h-valta

    Ei se taida aivan noin mennä. Kyllä se hirvi ja eritoten hirvet laiduntaessaan vahingoittavat paljon taimia eli lähes kaiken kasvatuskelpoisen myös. Mutta hirvimies arto ei näe hirveä puilta eikä puissa. Koska ne ajan kanssa häviävät puiden kylestyksiin ja latvan vaihtomutkiin. Silti ne virheet ovat siinä ja sahalla näkyvät aikanaan kyllä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)