Keskustelut Tekniikka "Oikeaoppinen ketjun teroitus"

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 236)
  • Visakallo Visakallo

    Eikö Arto tee talviraivausta?  Silloin se lätkä yleensä hajoaa.  Et muuten ole esitellyt täällä sitä teroitusta mitenkään. Muistat nyt väärin.

    petep

    Nyt alkaa olla viihdearvo kohdallaan mutta ei tällä tyylillä terät kyllä  tylsy yhtään.

    pihkatappi pihkatappi

    Jees-mies ei teroita uutta ketjua ettei siitä tule liian ottavaa 🙂  Ei teräketju sen paksumpaa lastua ota, vaikka sen teroittaa, se terä vaan jaksaa pyöriä nopeammin, kun se on terävä ja ei siten hyydy siihen tehtaalla määriteltyyn lastunpaksuuteen. Ja vähintään parin tankillisen välein on teroitus suoritettava uudelleen.

    jees h-valta

    Mites jätkä et kumpp. selittää ettei tosiaan 201:n teho vain tahdo riittää ihan huimaan lastuamiseen. Kyllä se sisäänajon jälkeen uuden terän sietää 12″:n laippaan mutta ei herran tähten yhtään ainakaan purupiikkiä alemma. Ja tuolla kakssatas/jälkimallit aion jatkaa vastakin. Tosi hyvä teho/paino/hyötysuhde. Mutta enempää siitä ei voi ottaa mitä irtoaa.

    jees h-valta

    Ken väittää ettei tehdasuusi teräketju vie parhaalla mahdollisella tavalla puuta sepittelee kyllä vasten parasta tietämystäkin samalla. Ei vain sovi mihinkään logiikkaan. Pehmoista sanon minä. Ja miten ihmeessä terä voi pyöriä nopeammin kun sen mitä se maksimissaan pyörii? Kyllä ne vain ovat nyt pojjaat puppua pupun päälle. Katkaisunopeuteen vaikuttaa tottakai mutta ei nopeuteen. Jos moottori ottaa maksinikierrokset ei se kyllä ketju pyöri puuta vastaan yhtään hitaammin tylsälläkään terällä. Parinkymmenen tankillisen jälkeen voi jo terätäkkin. Mutta silloin ketju ei kyllä pyöri, eikä taatusti ainakaan hyvätehoisesti jos moottorin teho ei riitä liian suureen lastuun. Siitäkin kokemusta kun tämä 201:n oli tosi toivoton nuhapumppu sisäänajon, ja turhan pitkänkin vielä. Varmaan kymmenkunta tankillista ennen kunnon irtoamista. Ja se oli kyllä tosi per…stä yrittää sillä rykiä.

    kuusessa ollaan

    Menkääpä ketjukauppaan ja vertailkaa miten poikkeavat uudet Huskun ja Oregonin ketjut aikaisemmista, silloin ymmärrätte miksi ne leikkaavat paremmin uutena ja viilaamattomana.

    Ne nimittäin on jo tehtaalla teroitettu reilulla pyöristyksellä, eli muistuttavat pyöröviilalla ensikerran viilattua ketjua. Katselin Oregonilaista, kuin olisi viilattu 5,5 mm raivuriviilalla erittäin avaraksi. Näin lastu irtoaa vähemmällä kitkalla ja tehot saadaan hyötykäyttöön.

     

    Tuo aloituksen opastusvideo on kuin käänteinen Strömsöö-toteutus…olisi ehkä kannattanut pyytää joku Stihliltä esikatselemaan hommaa…

    Jätkä

    Pihkatappi: -Jees-mies ei teroita uutta ketjua ettei siitä tule liian ottavaa 🙂  Ei teräketju sen paksumpaa lastua ota, vaikka sen teroittaa, se terä vaan jaksaa pyöriä nopeammin, kun se on terävä ja ei siten hyydy siihen tehtaalla määriteltyyn lastunpaksuuteen. Ja vähintään parin tankillisen välein on teroitus suoritettava uudelleen.”

    Juurikin noin. On vahva epäilys, että Jeessi ei ole elämänsä aikana päässyt sahaamaan terävällä ketjulla varustetulla sahalla.

    Parikymmentä vuotta sitten Oregon lanseerasi teräketjun, joka oli mainosten mukaan ”Valmiiksi terävä”. Se leikkasi paremmin, kuin senaikaiset automaatilaikkakoneella teroitetut ketjut.

    Mutta jo sitäkin aikaisemmin Oregon markkinoi ketjuja, joita sanottiin LG- ketjuiksi ja nykyään Tilhin sahurit sanovat ”talttahampaiksi”. Kyseessä on siis teräväkulmainen ketju, jota eivät ammattimetsurit ottaneet omakseen, koska se karsiessa tunkee puuhun. Pyöreäkulmainen ”hylkii” puuta karsinnassa, eli on nopeampi ja kevyempi käyttää.

    Hirrenvaistäjät käyttävät sitä, koska se menee tarkasti varausviivan sivua pitkin, kunhan sahaaja on hereillä.

     

    Visakallo Visakallo

    Vielä tuosta Arton raivurin terästä. Kun hän raivaa hehtaarin päivässä, tulee viikossa viisi hehtaaria. Poistettavia runkoja on 5000-10000 kpl/ha, eli viikossa se tekee 25000-50000 sahattua runkoa. Kuinka moni teistä ihan oikeasti uskoo, että homma sujuu terää teroittamatta?  Sen tiedän kokemuksesta, että kovapalaterällä tuo onnistuu, mutta tavallisella terällä  ei olla päästy lähellekään sitä.

    Visakallo Visakallo

    Husqvarna on kyllä tehnyt miljardiluokan munauksen, kun ei ole nostanut Artoa koko saha-maailman tietoisuuteen. Kyllä siinä Tilhi olisi jo hävinnyt kokonaan markkinoilta!

    Tolopainen

    Olen sahanut raivaussahalla useita vuosia teroittamatta terää. Ei se mitään tylsy,jos tekee muutaman hehtaarin varhaisperkausta vuosittain. Ne on kiveen sahurit erikseen ja viilarit, jotka päätyökseen käy metsässä sahaa viilaamassa. Se on teräs huomattavasti puuta kovempaa ja kaasua koneeseen niin raipat lakoaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 236)