› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 380)
1 2 3 4 … 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Sent on: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 16.7.2018, 13:21

    Suomi taitaa olla ainoa maa maailmassa jossa luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia taloudellisia vahinkoja korvataan. Nuohan kuuluvat yrittäjäriskiin aivan päivänselvästi. Vakuuttakoot omaisuutensa kuten autoilijatkin tekevät. Koskee myös metsänomistajia

     

    puunhalaaja 16.7.2018, 13:22

    Olisiko kyseisiä harrastuksia rajoitettava , kun ne korottavat vakuitusmaksuja?

    Mielenkiintoista pohdintaa, jolla ei tosin ole mitään relevanssia tämän asian suhteen. Kyllä me voidaan säästösyistä vaikka kieltää salibandyn pelaaminen, mutta ei tuosta kieltopäätöksestä voi vetää mitään korrelaatiota siihen, kuinka monta hirveä per hehtaari pitää metsässä olla.

    Jos tätä nyt oikein vielä vääntelee, niin mietitäänpä heroiinia. On vähän erinomaisen kriminaalia vetää heroiinia puistossa tai missään, saati sitten kaupitella sitä kylän mummoille. Huumeet aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle, nollatoleranssia valvoo viranomaiset. Joten eikö samalla tavalla voisi perustella, että hirvet tulee kriminalisoida ja viranomaisten valvoa rajalla, ettei yksikään jalallaan valtakuntaan astele?

    Tämmöistä pohdintaa on helppo esittää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2018, 15:53

    Vakuutuksia myydään yleensä äkillisten ennalta-arvaamattomien tapahtumien varalta. Hirvituho taimikossa ei ole tällainen, vaan varsin hyvin ennakoitavissa. Riskinarvioinnin helppoudesta johtuukin muun muassa liiallinen kuusen istuttaminen, joka kalahtaa metsänomistajien nilkkaan kun nykyiset superkuumat kesät yleistyvät. ”Puulajeistamme kuusi kärsii eniten ilmastonmuutoksesta”, kirjoitti ilmastopaneelin jäsen Antti Asikainen.

    tamperelainen tamperelainen 16.7.2018, 16:04

    Valtiovalta on Suomessa tyhmä.Suomen Valtion pitäisi ottaa välittömästi tiukka kanta hirvipolitiikkaan ja samoin maannnousemasienen leviämiseen.Energiapuuhakkuissa  kantokäsittely !Valtiovalta saa sievoiset tulot puusta ja niillä on ruokittu köyhiä,mamuja ja vihertaistolaisia

    Männyn ja rauduskoivun viljelymahdollisuuksia pitää parantaa,muutoin käy kalpaten,kutenAJalkanen kirjoitti

    Anton Chigurh Anton Chigurh 16.7.2018, 17:46

    Kyllä nimenomaan kuusi on ollut ja on nyt ja on tulevaisuudessa se vihonviimeinen vaihtoehto.

    Meillä on karukko-, kuivia ja kuivahkoja kankaita 40,4 prosenttia metsäalasta (8 miljoonaa hehtaaria), joilla luontainen valtapuu on mänty, kuusi ja koivu kasvavat heikosti. Kuivahkolla kankaalla maan eteläpuoliskolla männyn valtapituus 80 vuoden iässä on 21 metriä (Kuusipalo 1996).

    Tuoreita kankaita meillä on 42,9 prosenttia metsien pinta-alasta (8,6 miljoonaa hehtaaria), joilla mänty ja rauduskoivu ovat maan eteläpuoliskolla 80 vuotiaana 24 metriä pitkiä ja kuusi 21 metriä lyhyt (Kuusipalo 1996).

    Lehtomaisia kankaita meillä on 14,2 prosenttia metsien pinta-alasta (2,8 miljoonaa hehtaaria), joilla kuusi  maan eteläpuoliskolla saavuttaa 80 vuoden iässä 24 metrin lyhyyden, mutta rauduskoivu onkin 26 metriä pitkä ja yllättäen männynkin pituus 25 metriä (Kuusipalo 1996).

    Maamme metsien pinta-alasta ainakin 99,1 prosenttia on sellaista, että kuusi on huonoin vaihtoehto. Mänty on ylivoimaisesti paras vaihtoehto 84,9 prosentilla metsiemme pinta-alasta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.7.2018, 18:58

    MENETELMÄT MAAN PUUNTUOTTOKYVYN ARVIOIMISEKSI HARRI LINDEMAN, ESKO HÄYRYNEN, TIMO SAKSA, JORI UUSITALO EFFORTE – RETKEILY 11.10.2017.

    Pituusboniteetti eli ennuste puuston valtapituudeksi eri kasvupaikoilla 100 vuoden iässä: lehto 33, OMT 30, MT 27, VT 24,  VT- ja CT+ 21, CT 18, CT- ja ClT 15 m. Edellä mainitun esityksen taulukosta näkyy että puulajien mänty ja kuusi välillä ei yllättäen ole kovin suurta eroa kiertoajan keskikasvussa aina tuonne 21 m pituusboniteettiin saakka. Ero on tuossa aineistossa 0,3 – 0,4 m3/v kuusen hyväksi kasvupaikasta riippuen. Kasvupaikkaluokituksen alkupäässä boniteeteissa 27 – 33 m on koivu myös kilpailukykyinen.

    Tämä ei tietenkään muuta sitä seikkaa, että kuusen kasvatukseen liittyvät riskit ovat suuremmat, eli tuulituhoriski, juurikääpäriski ja kaarnakuoriaisriski. Männyllä on juurikääpäriski ja lumituhoriski myös kasvamassa.

    (Jos joku osaa, laittakaa em. esityksestä dia 5 kuvana tähän. Otin luvut sieltä.)

    Kalle Kehveli 16.7.2018, 19:53

    Voi teitä kepu-uskovaisia, jotka luulette kepun auttavan sorkkaeläin ongelmaan. Sehän on aiheuttanut ne ja pelaa MTK:n kanssa kaksilla korteilla. Siitä on turha valittaa, jos on kepua äänestänyt ja lyönyt itseä kirveellä jalkaan.

    Hirvet ja porot syövät suurimman osan minun 1-2m3/ha/vuosi metsänkasvustani. Taidan myydä ne, ja muuttaa espanjaan, kun portugalissakaan ei ole enään verosopimusta.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh 16.7.2018, 20:04

    Tuo EFFORTE-RETKEILY 11.10.2017 osoittaa hyvin hirvien vaikutuksen NYKYISIN männyn kasvuun VT-kankailla (34,9 prosenttia maamme metsäalasta), kun Kuusipalo kirjoitti 1996: ”…Luontainen valtapuu on mänty, seassa heikkokasvuista kuusta ja koivua…”

    Rane2 16.7.2018, 20:16

    Kehveli ei ole tajunnut että hirvi on ilmetty sosiaalidemokraatti.Syö toisten metsissä ja jättää maksuksi kasan sontaa.

    Planter Planter 16.7.2018, 22:02

    Kuusettumisessa on sellainenkin ilmiö, että kuvioita on muuttunut kuusivaltaisiksi, vaikka ne on istutettu männylle. Hirvet ovat harventaneet istutusmännyt pois ja tilalle on syntynyt viiveellä epämääräinen luontainen kuusikko.

    Efforte slide 5:

    https://image.slidesharecdn.com/menetelmtmaanpuuntuottokyvynarvioimiseksi2-171017111616/95/menetelmt-maan-puuntuottokyvyn-arvioimiseksi-5-638.jpg?cb=1508239210

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 380)
1 2 3 4 … 36 37 38