› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 35 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Sent on: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 10.8.2018, 20:13

    Tähän on tultu. Sorkkaeläimiä on kohta kuin valkoposkihanhia:

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808092201127737_u0.shtml

    Visakallo Visakallo 10.8.2018, 21:29

    Viikolla revalta tuli jo pari ihan asiallistakin tekstiä, mutta alkanut viikonloppu muutti taas tyylin entiselleen.

    suorittava porras suorittava porras 11.8.2018, 10:40

    ” Omilla mailla olen havainnut, että noin viittä naarasta kohti on yksi uros. Pitäisikö valkohäntäpeurakin rauhoittaa, kun kanta on tuollaiseksi vääristetty? Jos tilanne on sama muuallakin, se selittää parin viime vuoden kannan jyrkän kasvun.”

    Panter on oivaltanut hyvin kannan hallitsemattoman  kasvun perimmäisen syyn. Naaraita on liikaa suhteessa uroksiin . Näillä(1 uros/5 naarasta) suhteilla runsaan kannan aikana tapahtuu väistämättä eläinmäärän voimakasta kasvua .

    Tilanne on toinen , jos alhaisen kannan eläimistä suurin osa on naaraita . Vastuotto on alhainen , kun kaikki naaraat eivät löydä kumppania lisääntymistä varten . Metsästystä ohjaillaan vastuoton(yksi indikaattori) perusteella ja pyyntiä rajoitetaan , kun kuvitellaan , että tuottava kanta on alhainen . Tosiasiassa uroksien osuus kannasta on sillä hetkellä liian matala . Tilanne ”korjaantuu” kuitenkin jo parissa vuodessa , kun pyyntimääriä pienennetään ja entistä useampi urosmulli saavutta sukukypsyyden . Runsas naaraiden määrä takaa , että eläinmäärä kasvaa jyrkästi ja osin hallitsemattomasti . Tämä on toistunut hirvien kohdalla muutaman vuoden välein . Edellisessä kappaleessa esitetty koskee valkohäntäpeuroja.

    Kannan vinoutumia on pyritty korjaamaan suosittelemalla keskittämään metsästystä enemmän naaraisiin ja vasoihin . Valitettavasti suositukset eivät ole menneet kaikkialla  perille . Monen metsästäjän unelma on edelleen se suurisarvinen uros . Muut saavat olla ja mennä . Selvimmin tämä näkyy valkohäntäpeuran kohdalla.. Hirvien kohdalla tilanne on näkynyt siten , että urosten osuus  saaliista on naaraita suurempi , vaikka naaraita on kehotettu metsästämään enemmän kannan rakenteen tasapainottamiseksi .

    Metsästystilanteessa ratkaisuihin vaikuttavat metsästäjien mieltymyksen saaliin suhteen.  Hyvin usein liipasinta painetan tai ollaan painamatta riippumatta siitä , mitä riistahallinto suosittaa. Sormi koukistuu usein mieluummin uroksen kun naaran kohdalla.Jos uroksia ei ole , ei ammuta naaraitakaan.(itse olen tässä suhteessa kaikkiruokainen)

     

    rööri roope 11.8.2018, 18:31

    Vaihteeksi Ilomantsin U P Kinnunen itki karjalaisen mielipide palstalla kun hirviä ei ole idän aueella.Kuullema karhujen syy suurimmaksi osaksi.

    Salakaadot ja sudet ei kantaa paljon pienennä.

    Tolopainen 13.8.2018, 05:34

    Hirvivahinkoihin on budjetoitu ensivuodelle 5.4mil €. Aslakan poroihin kuluu petovahinkoihin kolme kertaa enemmän. Ei ole röyhkeydellä rajoja. Lapin porotalous on valtiolle tappiollista mutta hirvistä on tuloja.

    Gla Gla 13.8.2018, 08:14

    Ymmärsinkö Suorittava oikein, että urosten ja naaraiden suhteen vääristymän takia syntynyt kannan voimakas kasvu johtuu metsästäjien käyttäytymisestä? Uroksia halutaan ampua, mutta jos niitä ei ole, ei ammuta naaraitakaan. Näinhän sinä sanoit eli metsästäjät tietoisesti pyrkivät kannan voimakkaaseen kasvuun ja puheet pyrkimyksistä ehkäistä liikenneonnettomuuksia yms. haittoja ovat puhdasta tuubaa.

    Minusta metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kohdalla on annettava sama ohjeistus kuin villisialle eli ammuttava tavattaessa. Jokainen yksilö on pois tuhoja tekemästä ja lisääntymästä. Vhp:n määrän tuplaantuminen 10 vuodessa kertoo siitä, paljonko kannattaa käyttää aikaa sukupuolijakauman säätelyyn yms. kikkailuun.

     

    suorittava porras suorittava porras 13.8.2018, 09:27

    Ensimmäisen kappaleen osalta Gla on ymmärtänyt asian lähes oikein .

    Hirvikantaa voimakkaasti leikattaessa unohtui ja tuntui unohtuvan edelleen , että kannan rakenteesta on huolehdittava , jotta yllättäviltä vaihteluilta vältytään .

    Eräät nimimerkit ovat matkan varrella arvostelleet sitä , miksi esim urosta ei ammuta silloin , kun he näkevät sen olevan metsästäjän hollilla. Tilanne on kuitenkin se , että uroskiintiö/suositus on täynnä  ja siinä tilantessa pitäisi ampua vain joko vasoja tai naaraita . Yksittäinen metsästäjä saattaa tilannetta silminnäkijällekin kiroilla . Tosin siitä syystä , että lovea ei taaskaan saatu kiväärin perään.

    Esimerkkinä kaatosuosituksista hyvin tuntemani yhteisluvan osakkaita kehotettiin muutamana vuonna metsästämään aluksi vain yksi uros seuruetta kohti . Muiden hirvien tuli olla joko vasoja tai naaraita .Urokset oli hirvikannan leikkaustohinassa ammuttu lähes loppuun. Suosituksen avulla saatiin sukupuolijakaumaa  parempaan suuntaan ja hirvikannan kehitys hallituksi . Valtakunnan tasolla tämä ei näy yleisesti onnistuneen , koska uros päätyy pataan useammin suosituksista huolimatta. Tosin joitakin poikkeuksia on toiseen suuntaankin , mutta on toimittava niin , että kannan rakenne saadaan oikenemaan .

    Jokainen kiinnostunut voi seurata alueensa kaatosuosituksia ja tehdä johtopäätöksiä , kuinka metsästäjät onnistuvat suosituksia noudattamaan.

    Ihan ensimmäisennä ei kannattaisi olla riistahallintoa syyttämässä , jos suosituksia ei noudateta . Lopullisesti asian ratkaisevat metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät.Joku seura tai rhy haluaa pitää yllä runsaampaa hirvikantaa  , joku toinen pyrkii aktiivisesti sitä pienentämään. Entistä enemmän on kuitenkin seuroja , jotka eivät kykene enää hallitsemaan tilannetta. Tehdään vain se , mitä jaksetaan.

     

    Planter Planter 13.8.2018, 09:55

    ”Hirvivahinkoihin on budjetoitu ensivuodelle 5.4mil €. Aslakan poroihin kuluu petovahinkoihin kolme kertaa enemmän.”

    Muistutetaan nyt mieliin, että hirvivahinkoihin budjetoidusta rahasta päätyy vain murto-osa itse korvauksiin taimikonomistajille, suurempi osa käytetään  mm. ”hirvikannan hoitoon”.

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/suuri-puhallus/

    Maa-ja metsätalousministeriön mukaan 200 ahmaa saa aikaan rahallisesti moninkertaisen vahingon verrattuna 100 000 hirveen (taimikkotuhoja miljoonalla hehtaarilla, keskimääräinen tuho 1€ / ha).

    200 ahmaa lisääntyy, löytää puolison, voi hyvin ja aiheuttaa suurempaa tuhoa kuin hirvet. Suomen johtavan hirvitutkijan mukaan 85 000 hirveen laskenut talvikanta olisi pitänyt rauhoittaa, koska hirviä on niin vähän, että ”kaikki naaraat eivät löydä kumppania lisääntymistä varten”.

    Gla Gla 13.8.2018, 09:56

    Suorittava, Planter puhui valkohäntäpeuroista. Joko niidenkin kaatolupia pihtaillaan?

    suorittava porras suorittava porras 13.8.2018, 10:42

    Gla saa oikean vastauksen etsimällä käsiinsä tämän vuoden(ja edellisten) pyyntiluvat alueittain. Lisäystä on tullut viime vuosina reilusti ja naaraita on kehotettu metsästämään tehostetusti.

    Juuri valkohäntäpeuran kohdalla kannan naarasvoittoisuus on ongelma. Metsästäjät ovat halunneet komeita sarvitrofeita ja niitä ei saada ,jos kanta ei ole iso .

    Toisaalta metsästys tapahtuu pääasiassa hämärässä ,joten sarvellinen uros on varmempi valinta tunnistettavuutensa takia. Ei haluta ampua naarasta ,jota vasa mahdollisesti seuraa.

    Oma rhy:ni sai  jo 2000-luvun alussa riistaviranomaisilta suosituksen metsästää vhp:n mahdollisimman vähiin. Operaatio toteutettiin suositusten mukaan ja vasta muutamana viime vuotena peuroja on ollut metsästettäväksi asti . Ne harvat ovat ehtineet auton alle sitä ennen.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 35 36 37 38