› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Sent on: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 20.8.2018, 10:04

    Hesarin mielipidesivulla ihmetellään tänään, miten riistahallinto voi perustella karhun kaatolupien lisäämistä niiden hirvikannalle aiheuttamilla vahingoilla, hirvikanta kun itsessäänkin aiheuttaa vahinkoja. Karhu on siis hyödyllinen metsänomistajan kannalta ja haitallinen metsästäjän kannalta.

    suorittava porras suorittava porras 20.8.2018, 16:13

    Karhussakin on omat varjopuolensa . Lukijoiden kuviin lähettämässäni kuvassa poseeraava nalle aiheutti  paikan lähellä olevalla hevoslaitumella sen verran paniikia , että hevoset karkasivat aitauksesta samana yönä . Oli onni ,että paniiki ei sattunut sillä hetkellä ,kun hevosilla ratsastettiin .

    Eilen saamassani  wa-viestissä erauskarhu mässäilee hunajalla tuhoamansa mehiläispesän vieressä keskellä päivää naapuripaikkakunnalla .

    Paikalliset mehiläistarhaajat ovat epätoivon partaalla jatkuvista tuhoista johtuen . Sähköaidatkaan eivät pidä herkuttelijoita loitolla. Ovelimmat kaatavat puun aitalankojen päälle ja pujahtavat sujuvasti hunaja-aterialle. Fiksun karhuista oli paikallistanut kivun aiheuttajaksi paimenlaitteen . Se löytyi lopulta kymmenien metrien päästä tuhoutuneena karhun käpälän kuva kyljessään. Tappomääräyksen kohteeksi jotunut karhukin on onnistunut piilottamaan itsensä sen ajan ,kun määräys oli voimassa.

    Karhuista aiheutuva ”hyöty” rajoittuu vasaan tai pariin kesän aikana. Lähettämäni karhukuvan nuolukivellä on vieraillut useita hirvieläimiä ennen ja jälkeen karhun pistäytymisen. Hirviemä vasan kanssa ja vhp  kahden vasan kera tulivat ”tikkarille” heti seuraavana päivänä.

    Petokanta ,jolla olisi jotakin todellista merkitystä hirvieläinten kannan alentamiseksi ,aiheuttaa esiintymiseudullaan  paljon kielteisiä asioita . Paikallisten asukkaiden sietoraja tulee taatusti vastaan ennen ,kun petoja on”tarpeeksi”. Se on nähty ja koettu. Hunajakarhut ja lampaisiin erikoistuneet susilaumat eivät paljoa sympatioita kerää .

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 20.8.2018, 17:04

    Tämähän siinä on että karhuista ja susista on vain haittaa hirviongelman ratkaisussa.

    – Aiheuttavat laumaantumista, jolloin metsävahingot keskittyvät ja pahenevat.

    – Suorastaan estävät koirapyynnin muutamilla paikkakunnilla.

    – Viherpiiperöt vaativat hirvimäärän lisäystä, muka petojen ruokkimiseen.

    Tämän lisäksi suurpedot vähitellen ajavat viimeisetkin maaseudun asukkaat niin ahtaalle, että on muutettava pois.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla Gla 20.8.2018, 18:05

    Pedoista on haittaa, mutta silti metsästäjät haluavat pitää hirvieläinkannan korkeana, jolloon haitat korostuu. Se, että joku mehiläistenhoitaja on karhun takia epätoivon partaalla, on suorittavalla korostettavien asioiden listalla. Se, että metsätalouden harjoittajat ovat epätoivon partaalla johtuu vain näiden omista raivausrästeistä.

    Miksi suorittava näin?

    Metsuri motokuski 20.8.2018, 19:00

    Ei kai nyt kuitenkaan ole syytä väheksyä niitä mehiläistenhoitajiakaan. Ottaahan se kupoliin jos vuodesta toiseen karhut laittaa pöntöt paskaksi. Toki ei voi väheksyä metsänomistajiakaan joidenka mäntytaimikoiden uudistaminen epäonnistuu vuodesta toiseen hirvistä johtuen. Ilmeisesti suorittava kuitenkin esittää eräitä keinoja vahinkojen vähentämiseksi kun hirviä ei voi sukupuuttoonkaan tappaa. Jos hirviä on se 1-1,5 kpl/1000ha jota tällä esitetään niin siitä huolimatta jonkun taimikko joutuu syönnin kohteeksi talvisaikan ja niitä on silloin liikaa sen hetkisen metsänomistajan mielestä. Ilmeisesti hyväksytty valtakunnallinen taso on kuitenkin sellainen taso että hirvivahingot on siedettävissä. Sama koskee suurpetoja. Jokin taso jossa vahingot / määrä ovat siedettävissä. Nämä ovat niitä kompromisseja.

    Nyt tuli vasta julki ensi vuoden kaatomäärät hirvien osalta ja aika vähän oli sellaisia alueita joihin lisälupia tuli. Taisi olla ainakin keskinen suomi ja lappi. Ilmeisesti tavoitetaso on aika lähellä kun lisälupia tuli näinkin rajoitetusti, mutta ainahan sitä voidaan olla mitä mieltä tahansa. Onko taso sopiva vai ei sopiva ja onko kanta-arvio edes lähelläkään oikeaa. Uskon kuitenkin että virkamiehet pyrkivät mahdollisimman hyvään tulokseen sen aineiston perusteella jota niillä on käytettävissä. Se että täällä solvataan toisiamme ei todellakaan tuo lisälupia tai sitten vähennä lupia mistään.

    jees h-valta 20.8.2018, 19:59

    Onhan se aika kornia kun Maaseudun Tulevaisuus on jo useita kertoja ”uutisoinut” kuinka hirvien kaatolupia on lisätty että kantaa saadaan alemmas. Kuitenkin sitä on tapahtunut myös aika monella paikkakunnalla ettei lupia ole tippunut juuri lainkaan. Isolla otsikolla ja muiden lehtien lainaamana on aina juuri tämä ”suuri puhallus”.

    Gla Gla 21.8.2018, 08:15

    Metsuri motokuski: ”Ilmeisesti suorittava kuitenkin esittää eräitä keinoja vahinkojen vähentämiseksi kun hirviä ei voi sukupuuttoonkaan tappaa.”

    Jostain syystä suorittava ei kertaakaan ole esittänyt keinoksi hirvikannan leikkausta esim. tasolle 50000. Se on todella kaukana sukupuutosta.

    Jostain syystä nykytilaa usein perustellaan sillä, ettei hirviä voi sukupuuttoon tappaa. Tämä on toinen minua hämmästyttävä piirre näissä keskusteluissa.

    ”Ilmeisesti hyväksytty valtakunnallinen taso on kuitenkin sellainen taso että hirvivahingot on siedettävissä. Sama koskee suurpetoja. Jokin taso jossa vahingot / määrä ovat siedettävissä. Nämä ovat niitä kompromisseja.”

    Kompromissejä, joissa valta ja vastuu ei kulje käsi kädessä ja joissa valtaa pitävät ovat eri mieltä vastuullisten kanssa.

    ”Uskon kuitenkin että virkamiehet pyrkivät mahdollisimman hyvään tulokseen sen aineiston perusteella jota niillä on käytettävissä.”

    Tiedä sitten, kuka lasketaan virkamieheksi ja kuka joksikin muuksi. Kun kuitenkin tuo metsästäjien keskenään yhteisesti sopima tavoitekanta on riistapomon  mielestä kohtuuttoman pieni ja sopiva on tuo x 2, on vaikea uskoa pyrkimyksen olevan hyvä muilla mittareilla arvioituna kuin lihan määrän maksimoinnilla.

    Yhden lehtijutun mukaan valkohäntäpeuraakaan ei ole voitu vähentää, kun tarkkaa tietoa kannanhoitotarpeesta ei ole ollut. Toisen mukaan jahtia ei saa tehostaa menetelmiä muuttamalla. Se, että kolarien määrää kuvaavan käyrän kulmakerroin osoittaa taivaseen, ei merkkaa tässä leikissä yhtään mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.8.2018, 11:19

    Valkohäntäpeuran kanta-arvio riistakolmiolaskennassa on osoittanut yläviistoon Varsinais-Suomessa ja muualla lounaisessa Suomessa jo vuosia, samoin punkkitautien määrä THL:n tilastoissa. Näillä on myös ”tieteellisesti” osoitettu olevan yhteys, joten väite että tietoa kannanhoitotarpeesta ei ole ollut, osoittaa joko tietämättömyyttä tai piittaamattomuutta. Prof. emerita Margaretha Gustafsson kirjoitti Turun seudun lehdissä ja Hufvudstadsbladetissa jo ainakin pari vuotta sitten valkohäntäpeuroista ja punkeista.  Metsästäjä- sekä Jahti-lehdissä hirvieläinkeskustelua on myös käyty.

    Valkohäntäpeura aiheuttaa vakavan kansanterveydellisen ongelman liikennevahinkojen lisäksi: jopa 10 tuhannen ihmisen vuosittaiset turhat antibioottikuurit borrelioosiin (sivuvaikutuksina antibioottiresistenttien bakteerien kehittyminen ja suolistovaikututukset) ja puutiaisaivokuumeen aiheuttamat vakavat jälkitaudit, mm. hengityskoneeseen joutuminen. Rokottaminen on kallista. Kroonisen borrelioosin hoitokin on osittain puutteellista (amerikkalainen hoitokäytäntö poikkeaa keskieurooppalaisesta).

    Planter Planter 21.8.2018, 20:09

    Onko joku ollut sitä mieltä, ettei ole ollut tietoa valkohäntäpeurakannan ”hoitotarpeesta”?

    ”Tämä on aivan järjetöntä ja erittäin ikävää kehitystä” sanoi silloinen riistapäällikkö jo kymmenen vuotta sitten Turun Sanomissa ja kanta on sen jälkeen ainakin tuplaantunut.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074268769/Valkohantapeurojen+maara+ryostaytynyt+valloilleen+VarsinaisSuomessa

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.8.2018, 19:44

    Arto Koistinen, Tapio: ”Jo metsäsuunnittelussa on syytä huomioida kasvupaikat, joissa puusto altistuu kuivumiselle tai tuulituhoille. Pääsääntönä on suosia parhaiten kasvupaikalla menestyviä puulajeja ja sekapuustoisuutta. Tällä hetkellä kuusta viljellään usein männyn kasvupaikolla. Nyt on syytä välttää kuusikoiden syntyä hyvin vettä läpäiseville maille.”

    Metsätiedepaja: Miten sopeuttaa metsänhoito ilmastonmuutokseen?

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 36 37 38