› Keskustelut › Metsänomistus › Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 80 total)
1 2 3 … 6 7 8

  • Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

    Sent on: 17.11.2014 at 10:54

    Metsäalan toimijoista koostunut kollegio on joskus 1970-luvulla päättänyt suuressa viisaudessaan, että hirvien aiheuttamat metsätaimikkotuhot on tarkoituksenmukaista rinnastaa luonnontuhoksi, eli lisäyksenä samaan sarjaan kuin esimerkiksi myrskyn, metsäpalon, sienitautien tai hyönteisten aiheuttamat metsävahingot.

    Tätä rinnastamista on jatkunut hyvin pienin vastaväittein jo noin 40 vuotta. Näennäisesti siitä ei ole ollut monellekkaan haittaa, mutta syventymällä rinnastuksesta johtuviin seurauksiin voi tulla toisiin ajatuksiin.

    Jo otsikosta voi arvailla, lienevät metsäalalla silloin toimineet hirvimiehet ko. rinnastuksen takana. Heiltä on ikäänkuin vastuu hirvien aiheuttamista vahingoista vähentynyt ainakin korvausmielessä. Olihan lisäksi olemassa hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, jonka arviointiohjeet piti ensin muokata ko. toimijoiden kannalta mieleisiksi.

    Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta rinnastus tulee kovin kalliiksi. Kun luonnontuho yleensä koetaan vahinkona, mille ihminen yleensä ei voi mitään, kokee myös moni valtiovaltaa edustava tai metsänomistaja asian olevan ok. Saihan metsänomistaja, vaihtoehtona valtion hirvivahinkovaroista maksamalle korvaukselle, metsässään tapahtuneille luonnontuhoille perinteisesti tuhoasteesta riippuen määräaikaisen verovapauden. Tämä verovapauskäytäntö oli hirvivahingon osalta pinta-alaperusteisen metsäverotuksen aikana.

    Jos alueelle oli myönnetty luonnontuhon johdosta määräaikainen verovapaus, ei alueelle tarvinnut senjälkeen tehdä mitään. Se voi jättää vaikka luonnontilaan pusikoitumaan. Ko. alueille ei myöskään saanut mistään tukea alueiden kuntoon saamiseksi. Tämä käytäntö ei varmasti palvellut yhteiskunnan tai metsänomistajankaan etua.

    Mielestäni esim. hirvien aiheuttama metsätaimikkovahinko tai hirvikolari on hirvien pyyntilupajärjestelmästä johtuva vahinko, eli ihmisten aiheuttama.

    Creator
    mehänpoika
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 25.11.2014 at 19:51

    Timppa:
    ””Jos, kylvä salaattia tai istutan hybridihaavan taimia ja jänikset syövät taimet, niin onko kyseessä luonnontuho vai ihmisen aiheuttama?””

    – Tässäkin tapauksessa, kuten aina männyn sekä koivun taimikoissakin, taimikkotuhon aiheuttaja on ihminen lakeine ja asetuksineen. Onhan luonnon järjestelmään rajoituksilla menty puuttumaan.

    Pelkkä erään intressipiirin lobbaama ja sen pohjalta lyhytnäköisesti sovittu päätös hirvituhon luokittelemisesta luonnontuhoksi ei poista metsästäjäjärjestöjen vastuuta hirvikolareista tai pilalle syödyistä taimikoista. Vaikuttaahan esim. talvelle jätetyn hirvien määrä lähes suorassa suhteessa hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrään.

    jees h-valta 25.11.2014 at 20:30

    Ei aina jaksa ja varsinkin Timpalla on käsitteet jo niin kaukana. En kait muistaakseni ole jäniksen ”tuhoista” purnannutkaan. Se kun ei edes ole tuho edes hybridihaavallekkaan. Kun se suojataan tyvisuojalla on varma että jänöjussin pätkäisemä ampaisee seuraavasta rungon alapuolisesta silmusta kasvuun eikä edes jää muista juurikaan olennaisesti jälkeen. Näitä sattuu joka taimetuksen hehtaarille arviolta neljännen eli 250-300 kappaletta. Vähän alueen jäniskannasta riippuen. Mutta se iso liha saa aikaan sitten jo hiukan pahempaa tuhoa kun taittaa poikki jopa kolme-neljämetrisen nuoren puunalun. Ja vaikka se siitä vielä jotenkuten toipuisikin se jää muista jälkeen ja varjoon jolloin se kuolee jossain vaiheessa kokonaan. Näiden määrän eliminoinniksi joudun tekemään luonnosta hiukan vieraannuttavaa aitaamista mutta sillähän kyllä näyttää myös ihmiset pysyvän pois taimikosta että sen puoleen aika ”soiva peli” se aitaus.

    Puun takaa 25.11.2014 at 20:44

    Minkä takia ne ihmisetkin pitää sieltä haapataimikoista aidata pois?
    Eikö se ole vain hyvä, että kateellisina katselevat puiden kasvua?

    jees h-valta 25.11.2014 at 21:05

    Harjoittelen jo asennemaailmaa aikaan kiinteistöveron. Jokamiehen/naisen kulkuoikeus loppuu ainakin minun tiluksillani siihen ja aitahan tuo mukavasti lisätynköä tuohon sanomaan. Nyt jo. Ja hillitse ja hallitse on muutenkin aivan jees-juttu.

    suorittava porras 25.11.2014 at 21:29

    Taneli :
    ”Ympärillä nuoria kasvatusmetsiä joissa toki on vesakkoakin. Tien takana naapurin taimikonhoitoon tulossa oleva taimikko.”

    No sieltähän niitä houkuttimia löytyi ihan kotitarpeiksi . Naapurille voisi vinkata , että kiirehtii raivausta . Hirvet tosin tulevat usein vielä vuodenkin ajan ihmettelemään , minne hyvä ruokamaa katosi . Varjostuksesta kärsineet männyn taimet voivat kokea kovia tuossa vaiheessa.

    Pikuisen voin rauhoitella Tanelia. Ei ne hirvet kaikkea syö eivätkä vikuuta . Kyllä huonoltakin näyttävään taimikkoon jää se 400-500/ha tervettä runkoa varttumaan tukiksi . Kävin eilen männikössä , joka 30 vuotta sitten taimikkona näytti todella pahalta hirvien jäljiltä . Paikka oli talvehtimisalueella puron ja suon rajaamalla alueella. Hyvälaatuista mäntyä oli nyt kuitenkin tuhoista huolimatta runsas 450 runkoa hehtaarilla odottelemassa 10-20 vuoden kuluttua tehtävää päätehakkuuta. Kuvio oli harvennettu n. 10 vuotta sitten.

    Näin muuten yhdet hirvenjäljetkin muutama sata metriä tuolta kuviolta. Elukka oli pistäytynyt pa 5 ha:n ja taimipituudeltaan noin metrisen männyntaimikon reunassa . Hirvi oli kuitenkin kääntynyt nopeasti takaisin koivumäntyvitikkoon , josta oli tullut . Totesi ilmeisesti , että ruokailu sujuu vähemmillä askelilla siellä pusikossa . Tuoreemmalla uudistusalalla oli vain mäntyä . Lehtipuuta ei ollut nimeksikään.
    Hirvilaskennassa en valitettavasti pystynyt hyödyntämään hirvihavaintoani , koska eläin tuli ja poistui naapuriseuran puolelle .
    Toinen puolisko maistammen(2000ha) oli tyhjää täynnä. Parin päivän haravonti tuotti vain edellä mainitun havainnon hirvistä.
    Taisi tulla käytettyä tänä syksynä ensi vuodenkin lupakiintiö , eli se tarkoittaa sitä , että muillakin kun minulla aseiden piiput pysyvät rasvassa ensi sysynä .

    Korpituvan Taneli 25.11.2014 at 22:31

    Voisitko Suorittava lakata lavertelemasta ja kertoa minulle, että mikä on se minun tekemiseni tai tekemättömyyteni tässä tapauksessa, joka hirvituhon aiheutti?
    Timppa voisi myös vastata.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 26.11.2014 at 09:14

    Vahingon aiheuttaja oli hirvi , ei tällä kertaa Tanelin tekemiset tai toimettomuus. Aukon ympärillä tuntui kuitenekin olevan ravintoa siinä määrin , että se hirviä kiinnostaa . Jos on vielä käynyt niin , että uudistusalojen halki tai vierestä kulkee hirvien yleinen muuttoreitti , ei jonkin asteisilta vahingoilta voi välttyä mitenkään. Vasta , kun viimeinenkin hirvi on tapettu , voi olla varma , että taimet saavat olla rauhassa . Sama tilanne on varsinaisten talvehtimisalueiden kohdalla.

    Vielä palatakseni esimerkkini entisen talvehtimisalueen männikköön oli hirvien aiheuttama tuho kamalaa katseltavaa sillon 30 vuotta sitten.
    Kuvion lävisti pari kappaletta hirvien polkuja, jotka olivat lähes päivittäisessä käytössä . Leveys metri ja syvyys puoli metriä . Kymmeneen vuoteen niitä ei ole käytetty eikä monia muitakaan
    lähitienoon hirvien perinneväyliä . Ne ovat saaneet sammaloitua rauhassa umpeen.

    Metsästysalueemme pohjoisen osan 2000 ha:n keskivaiheilla oli vielä pari vuotta sitten laajempialainen alue , jolla oli taimikoiden hoittarvetta . Silloin siellä vieraili yksittäisiä hirviä satunnaisesti .
    Nyt hoitorästit on purettu . Samaan tahtiin ovat kadonneet hirvetkin.
    Eteläisellä 2000 ha:n alueella on vielä raivaamattomia taimikoita , joita muutama hirvi käy silloin tällöin ”katsastamassa”. Asumaan ei ole jääty sinnekään.

    Olen muutamaan kertaan todennut , että hirviongelmat ovat monesti paikallisia .Ratkaisut niihin on siis haettava lähiympäristöstä . Keinoja vähentää vahinkoja on olemassa . Metsien asianmukainen hoito on yksi niistä metsästyksen ohella . Jos metsästäjillä ei ole riittävästi virtaa hoitaa omaa osuuttaan , on tehostettava metsien hoitoa .

    Korpituvan Taneli 26.11.2014 at 12:29

    Olipa harvinainen tilanne, kun Suorittavakin myönsi ettei hirvituho aina ole maanomistajan vika.

    En näe edes mahdolliseksi sitä että esim. tällä minun palstallani olosuhteet saataisiin sellaisiksi että hirviä ei siellä olisi. Kyllä oikea tapa on hirvien vähentäminen.
    Täällä toki paikallinen seura ainakin tekee sen mitä pitääkin, eivätkä istu nuotiolla suunnittelemassa kannanhoidollisia piippujen rasvauksia. 39 lupaa heillä on ja nyt kun ovat muutamana viikonloppuna olleet metsällä on hirviä kaatunut keskimäärin 3 per päivä, kummallekkin porukalle erikseen. Onhan heillä vielä muutama elukka juoksussa ja yhteislupa alueen hirviä tavan mukaan lisäksi.

    Olemme nyt valmistelemassa uutta aukkoa, joka tulisi istutukseen kai 2016 keväällä. Hiukan hirvittää kun sen ympäristö on ehkä vielä mielenkiintoisempi hirville. Siellä täytynee viereisien lohkojen alustojakin vähän raaputella puhtaaksi, vaikka tarvetta ei niissä raivaukselle muuten olisikkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 4.12.2014 at 10:25

    Nyt Taneli alkaa olla oikeilla jäljillä . Ruoka on merkittävin tekijä hirven viihtymiselle . Suojaisat olosuhteet ovat toinen . Niihin vain maanomistaja voi vaikuttaa. Peitteisyyden vähentäminen parantaa mahdollisuuksia välttyä hirvivahingoilta.

    Päivitän hieman edellä kertomiani kokemuksia ja jatkan tilannearviointia alueeltamme pohjoisen suuntaan . Sielläkin on ollut niukasti hirvihavaintoja . Yhteisenä nimittäjänä omaan alueeseemme ovat olleet voimakkaat ja ennen kaikkea oikea-aikaset toimenpiteet metsien käsittelyssä. Taimikot on raivattu aikaisemmista käytännöistä poiketen huomattavasti aikaisemmin . Kaikki lehtipuu on kaadettu varhaisperkausen yhteydessä nurin. Kymmenien hehtaarien ensiharvennusalueet raivattiin tarkoin ennen jo toteutuneita hakkuita .(satoja hehtaareita metsäyhtiön maita)

    Kaikki tämä on metsästyksen ohella johtanut tilanteeseen , että ennen suosittu hirvien talvehtimisalue on nyt lähes vapaa hirvistä . Esim. viime talvena tienoilta löytyi vain yksittäisiä jälkiä . Pahimpaan aikaan 20 vuotta sitten ei samoista maisemista montaakaan tallaamatonta neliötä löytynyt . Pinta-alassa puhutaan kuitenkin sadoista hehtaareista.
    Mainitsemani alue sijaitsee kahden naapuriseurueen mailla . Toinen on rajoittanut metsästystä vapaaehtoisesti jo usean vuoden ajan , toisen jahti oli vähäisistä luvista huolimatta vasta puolessa viime viikonvaihteessa.

    Arvaila sopii , kumpi on vaikuttanut hirvien vähenemiseen
    enemmän , metsästys vai elinympäristön muutos.
    Kun siirrytään ko seudulta länttä kohden , alkaa löytyä hirväkin .
    Tosin samaan suuntaan edetessä lisääntyvät hoitorästitkin taimikoissa.

    mehänpoika 4.12.2014 at 16:11

    Vastuutonta selittelyä jälleen suorittavalta portaalta.

    Hirvi on liikkuvainen eläin. Se kulkee talvella etsien sopivia ruokamaita, männyntaimikoita. Tällaiset taimikoita syövät tuholaiset tulisi metsästää mahdollisimman vähiin.

    Eikö myöskään suorittava porras halua, että hirvien vaikutukset talouslamaamme tutkitaan?

    Tämä ei ole naurun eikä pilkan asia! Eri mieltä saa vapaasti olla, mutta ei pidä kiertää suoraa kysymystä.

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 80 total)
1 2 3 … 6 7 8