› Keskustelut › Metsänomistus › Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8

  • Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

    Sent on: 17.11.2014, 10:54

    Metsäalan toimijoista koostunut kollegio on joskus 1970-luvulla päättänyt suuressa viisaudessaan, että hirvien aiheuttamat metsätaimikkotuhot on tarkoituksenmukaista rinnastaa luonnontuhoksi, eli lisäyksenä samaan sarjaan kuin esimerkiksi myrskyn, metsäpalon, sienitautien tai hyönteisten aiheuttamat metsävahingot.

    Tätä rinnastamista on jatkunut hyvin pienin vastaväittein jo noin 40 vuotta. Näennäisesti siitä ei ole ollut monellekkaan haittaa, mutta syventymällä rinnastuksesta johtuviin seurauksiin voi tulla toisiin ajatuksiin.

    Jo otsikosta voi arvailla, lienevät metsäalalla silloin toimineet hirvimiehet ko. rinnastuksen takana. Heiltä on ikäänkuin vastuu hirvien aiheuttamista vahingoista vähentynyt ainakin korvausmielessä. Olihan lisäksi olemassa hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, jonka arviointiohjeet piti ensin muokata ko. toimijoiden kannalta mieleisiksi.

    Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta rinnastus tulee kovin kalliiksi. Kun luonnontuho yleensä koetaan vahinkona, mille ihminen yleensä ei voi mitään, kokee myös moni valtiovaltaa edustava tai metsänomistaja asian olevan ok. Saihan metsänomistaja, vaihtoehtona valtion hirvivahinkovaroista maksamalle korvaukselle, metsässään tapahtuneille luonnontuhoille perinteisesti tuhoasteesta riippuen määräaikaisen verovapauden. Tämä verovapauskäytäntö oli hirvivahingon osalta pinta-alaperusteisen metsäverotuksen aikana.

    Jos alueelle oli myönnetty luonnontuhon johdosta määräaikainen verovapaus, ei alueelle tarvinnut senjälkeen tehdä mitään. Se voi jättää vaikka luonnontilaan pusikoitumaan. Ko. alueille ei myöskään saanut mistään tukea alueiden kuntoon saamiseksi. Tämä käytäntö ei varmasti palvellut yhteiskunnan tai metsänomistajankaan etua.

    Mielestäni esim. hirvien aiheuttama metsätaimikkovahinko tai hirvikolari on hirvien pyyntilupajärjestelmästä johtuva vahinko, eli ihmisten aiheuttama.

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 4.12.2014, 18:49

    Mehänpoika alkaa olemaan oikeilla jäljillä. Hirvi kulkee tosiaankin ja etsii sopivia ravintokohteita. Mutta vielä kun muistat että puuravinnosta on mänty vasta kuudennella sijalla hirven talviravinnosta niin voit arvata kuinka vahinkoja vältetään mäntytaimikossa.

    suorittava porras suorittava porras 4.12.2014, 21:56

    Hirvi on Luojan lähettämä vitsaus niille , jotka eivät pidä taimikostaan huolta. Monesti harmia riittää isältä pojalle ja jopa kolmanteen
    polveen : )

    Anton Chigurh Anton Chigurh 4.12.2014, 22:18

    Hirvi uskaltautuu metsiin (marginaalihabitaatti) vain silloin, kun petouhka (susi) puuttuu. Samoin myyrät uskaltautuvat taimikoihin (marginaalihabitaatti) vain silloin, kun petouhka (kettu) puuttuu.

    Gla Gla 5.12.2014, 03:53

    On selvää, että hoidetut taimikot kärsivät hirvistä vähemmän kuin hoitamattomat. Hirvituhojen määrä Suomessa ei kuitenkaan riipu taimikoiden hoitoasteesta, vaan hirvikannasta. Sen suuruuden puolestaan päättää riistahallinto, joten syy-seuraussuhteissa ei pitäisi olla mitään epäselvää.

    mehänpoika 5.12.2014, 07:08

    Riistahallinto puolestaan vetäytyy vastuusta selittämällä että ei kukaan voi pakottaa metsästäjiä metsästämään enemmän hirviä mitä he metsästävät.

    Siinä lahjakkaasti unohdetaan, että Suomen hirvikanta on nimenomaan metsästäjäjärjestöjen määrätietoisen työn tulos. Jo sen pitäisi velvoittaa pitämään hirvikannan koko niin pienenä, että kenenkään ei tarvitsisi hirvien takia joutua liikaa kärsimään. Samaa lupaa metsästyslaki, mutta sitä ei noudateta edes teoriassa.

    mehänpoika 5.12.2014, 07:10

    Tullut kahteen kertaan. Joutaa poistaa!

    mehänpoika 5.12.2014, 07:15

    Metsuri motokuski:
    ””Mutta vielä kun muistat että puuravinnosta mänty on vasta kuudennella sijalla hirven talviravinnosta niin voit arvata kuinka vahinkoja vältetään männyntaimikoissa.””

    – Etpä paljon näytä tietävän hirven ravintokäyttäytymisestä! Katso netistä haulla ”hirvi – metsäntutkimuslaitos”, niin näet asiantuntijoiden lausunnon asiasta: ”Hyvin sulavat lehtipuut ovat hirven parasta ravintoa. Määrän ratkaistaessa on mänty kuitenkin tärkeintä talviravintoa, kun taas…””

    Tämän mukaan koivun vesoista peratusta männyntaimikosta hirvi saisi mahansa täyteen kaikkein helpoiten. Kuitenkin sellainen männyntaimikko, joka on ollut vähintään yhden täyden kesän vapaana vesojen tai ylispuiden varjostuksesta, ei maistu hirville niin hyvin kuin varjostuksessa edellisenä kesänä – tai nyt talvella varjostuksessa olevat männyn taimet.

    Varjostuksessa ei kehity neulasiin enemmälti haitta-aineita ja kasvaimetkin jäävät pehmeiksi pureskella. Siksi ne maistuvat paremmin. Siksi männyn taimikkoa olisi joudettava perkaamaan nousevista lehtipuiden kantovesoista melkein jatkuvasti. Silti talviravinnon määrän ratkaistaessa voivat hoitotyöt mennä hukkaan. Nykyiset männyntaimikot eivät monin paikoin tahdo riittää hirvien talviravinnoksi.

    Nämä asiat on käsitelty moneen kertaan. Männyntaimikoiden aktiivisilla hoitotöilläkään ei saada hirvivahinkojen kokonaismääriä vähenemään. Vain jonkin taimikon voi näin pelastaa.

    Tärkeintä on hirvikannan rajoittaminen hyvin pieneksi. Vain turhista rajoitteista vapaa hirvenmetsästys mahdollistaisi luonnonmukaiseksi kehittyvän hirvikannan. Mielestäni vasta silloin hirvieläimen vaurioittamaa taimikkoa voisi sanoa luonnon vaurioittamaksi eli ”luonnontuhoksi”.

    Ainakin minusta on vaikea ymmätää nykyistä käytäntöä, jossa hirviä metsästetään jo etukäteen myönnettyihin pyyntilupiin sidottuna, ja liian runsaaksi jääneen hirvikannan aiheuttamaa taimikkotuhoa pidetään luonnontuhona.

    jees h-valta 5.12.2014, 12:51

    Kuten Tanelinkin pika”galluppi” totesi ei niitä soveliaita lehtipuun aloja löydy suomenkartalta liiemmin. Joten tuo aitaaminen on ainut ja paras tapa kasvattaa lehtipuuta kun myös maapohja pitää sopia eikä ihan talojen takapihoillekkaan isoja lehtipuumetsiä tahdo sopia.
    Itselläni kokemusta asiasta jo riittämiin ja ainoat aitaamattomat alat ovatkin muuttuneet männiköistä hieskoivikoiksi. Joten sinällään aivan ok mutta jos raudusta niin sitten aitaamalla. Kuten A. Jalkanen esim. aikoo tehdä. Kehotan muitakin halukkaita ottamaan vinkeistä vaarin joita tulen kuvien ja senjälkeisen uuden ketjun myötä omalta kohdaltani tekemään.

    suorittava porras suorittava porras 5.12.2014, 21:01

    lainaus: ”On selvää, että hoidetut taimikot kärsivät hirvistä vähemmän kuin hoitamattomat. Hirvituhojen määrä Suomessa ei kuitenkaan riipu taimikoiden hoitoasteesta, vaan hirvikannasta. Sen suuruuden puolestaan päättää riistahallinto, joten syy-seuraussuhteissa ei pitäisi olla mitään epäselvää.”

    Riistahallinto , samoin ,kuin muutkin tahot ovat kuitenkin voimattomia sen suhteen , että joku hirviseurue ei kykene vähentämään tai halua vähentää hirvien määrää .

    Hirvet jakautuvat valitettavan epätasaisesti eri alueille ja vuosittaiset vaihtelut hirvien oleskelupaikkojen suhteen ovat suuria . Kun olosuhteet ovat otolliset , hirvet kerääntyvät tietyille seuduille hyvinkin kaukaa . Sillä alueella hirviä on hetkellisesti reilusti yli sietorajan , vaikka isompaan pinta-alaan suhteutettuna hirvitiheys olisi jopa alle1 yksilö/ 1 000ha.

    Olen huomannut vuosien varrella selvän riippuvuuden metsienhoidon tason ja hirvien esiintymisen välillä . Jo pitäjien sisällä löytyy eroja , puhumattakaan pitäjien välisistä eroista. Sitä en tosin osaa sanoa , vaikuttaako yleinen passivoituminen sekä metsästyksen tehokkuuteen , että metsien hoitoon . Joka tapauksessa hirvet tuntuvat viihtyvän ja lisääntyvän siellä , missä risukot ovat saaneet kehittyä rauhassa.

    Autioituvalle maaseudulle ja ukkoutuville ja hiljaleen pois hiipuville hirviporukoille ei riistahallinto eivätkä muutkaan tahot voi mitään .
    Hirvivahinkojen torjumiseksi onkin edellä mainitusta johtuen keskityttävä hoitamaan taimikot riittävän ajoissa , jotta hirvi ei ehdi niistä kiinnostumaan. Näyttöä menetelmän toimivuudesta löytyy .

    Kannattaa myöskin uudistusalan istutuksia suunniteltaessa käydä paikanpäällä toteamassa , onko siellä merkkejä hirvien oleskelusta .
    Jos niitä on , lienee turha hakata pätään sinään ja valita hirville mieluinen puulaji . Näille puulajeille löytyy toki riittävästi sopivia kasvuympäristöjä muualtakin.

    MJO 8.12.2014, 09:03

    Mehänpoika:
    Tullut kahteen kertaan. Joutaa poistaa!

    Ensimmäinen järkevä viesti mehänpojalta ;D

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)
1 2 3 … 6 7 8