› Keskustelut › Metsänomistus › Onko MTK oikeasti metsänomistajan asialla?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 76)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Onko MTK oikeasti metsänomistajan asialla?

    Sent on: 1.11.2016, 14:01

    Tiirola kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa:
    ”Eihän voi olla niin, että metsäkeskus tekee sataprosenttisella valtionavulla ja hankemiljoonilla Metsään.fi -palveluita, joita se markkinoi metsäsuunnitelmina.”

    En ole törmännyt aiemmin tuollaiseen tietoon. Metsäkeskus ei kyllä markkinoi metsäsuunnitelmia. Minulle tuli karttoja hakkuu- ja hoitotarvekuvioista eikä siinä puhuttu mitään metsäsuunnintelmasta. Kun tiedot ovat kuvioina, niin on helpompi hahmottaa ja ymmärtää tietoa ja helpompi keskustella metsäyritysten kanssa metsätöistä.
    MTK on täysin vieraantunut metsänomistajasta. Pelko tietojen jakamisesta muillekin kuin mhy:lle ajaa käsittämättömiin kommentteihin.

    Ei. En ole mhy:n jäsen. Kannatan avointa metsätietoa. Se on metsälleni parhaaksi, koska itsellä ei ole tarvittavaa tietoa eikä kilpailu ole tässä tapauksessa pahasta.

    Tekijä
    heippa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 21.11.2016, 21:04

    Kuvan mukaisessa metsässä, jonkalaisia on suomessa ihan liikaa, pitäisi tosiaan jatkaa tai aloittaa olemassa olevan metsän kasvatus.

    Kun metsä on kasvanut jo hurjan pitkäksi, niin olisi suorastaan rikos listiä se maahan. Koivikko taitaa olla puhdas hieskoivikko, joten se pitäisi ehkä ensin harventaa hieman tiheäksi ja kun maahan kaadetut rungot ovat pehminneet riittävästi, vetäistä vielä oikeaan tiheyteen.

    Kuusista en oikein tiedä, kannattaisiko niiden varaan rakentaa mitään, mutta koivuille päätehakkuu kymmenen -15 vuoden kuluttua.

    Tolopainen 21.11.2016, 23:45

    Viimeisen 20v aikana Metsäliitto on hävinnyt  jokaisen puukauppatarjoksen omallakohdallani. Älä myy Mehtäliitolle, jos et halua hävitä rahaa puukaupoissa. Yhtiö on tarvinnut uskollisia jäseniään velkojen hoitoon. Harjavallassakin kannattaisi ottaa taskulaskin käyttöön ja viskata jäsenkirja takkaan.

    harrastelija harrastelija 22.11.2016, 08:18

    Puulaatujen hinnoittelu riippuu nähtävästi alueista ja siellä olevista jalostuslaitoksista. Täällä Venäjän tuonti ei juuri näy, mutta koivuista on kyllä oikeasti kysyntää.

    UPM:n aikana kuusikuitu oli niin arvokasta, että mäntykin meni UPM:lle. Sen sijaan tukin hinnoittelussa kävi niin, että kallein UPM:n tarjous (81 €/m3) hävisi kokonaishinnoittelussa taskulaskimen avulla MG:lle !

    Ei tässä ole mistään rakkaussuhteesta kysymys vaan tosiasioista. Metsäliitolla meni vuosituhannen alussa viisi vuotta kovasti miinukselle, mutta jäsenille tuli ja tulee edelleen vuosittain 5-6 % sijoituksesta toukokuussa!

    Sillä 2 eläkeläistä käy auringossa sopivasti talven uurastuksen jälkeen 🙂

    jees h-valta 22.11.2016, 09:11

    Tolopainen, varmasti moni muukin firma on tarvinnut kanta-asiakkaita velkojensa maksuun. Ei edes harmita kun olen ollut suorastaan ylpeä puolustaessani esim. täällä palstoilla silloisessa heikossa taloudellisessa tilassa olevaa Metsäliittoa virinneessä jäsenyydestä irtoamisuhkailusta. Silti olen myös hyvinkin varma että olen saanut parhaan hinnan puistani ja osaan kyllä käyttää laskinta, tosin useimmiten pöytämallia kun näissä kaupallisissa tehtävissä on tullut tavaraa ostettua ja myytyä jo neljäkymmentä vuotta. Kuten harrastelija yllä saan myös edelleen hyötyä ihan ensimmäisestä puukaupasta alkaen edelleen. Niille ensimmäisille tukki/kuitukuutiolle voisi tulla aika komea arvo kun kaikki vuosien tuoton sille laskee. Siksi juuri olen ylpeä että osaan käyttää laskinta!

     

    Jätkä 22.11.2016, 11:43

    <div class=”comment__text”>

    Puulaatujen hinnoittelu riippuu nähtävästi alueista ja siellä olevista jalostuslaitoksista. Täällä Venäjän tuonti ei juuri näy, mutta koivuista on kyllä oikeasti kysyntää.

    UPM:n aikana kuusikuitu oli niin arvokasta, että mäntykin meni UPM:lle. Sen sijaan tukin hinnoittelussa kävi niin, että kallein UPM:n tarjous (81 €/m3) hävisi kokonaishinnoittelussa taskulaskimen avulla MG:lle !

    Ei tässä ole mistään rakkaussuhteesta kysymys vaan tosiasioista. Metsäliitolla meni vuosituhannen alussa viisi vuotta kovasti miinukselle, mutta jäsenille tuli ja tulee edelleen vuosittain 5-6 % sijoituksesta toukokuussa!

    Sillä 2 eläkeläistä käy auringossa sopivasti talven uurastuksen jälkeen 🙂”

    Tuossa edellä onkin suunnilleen se T****yys tiivistettynä. Ensinnäkin eläkeläisten etelänmatkan pituuden rahoitukseen vaikuttaa se, kuinka isosta kaupasta on kyse, kuin myös se, kuinka paljon paremman hinnan puista – esim. pikkutukkien, parrujen ja juurikin kuusikuidun ansiosta saa. Kyllä voittoisasta myyntipotista liikenee ylimääräistä vaikka maailmanympärimatkaan – ilman bonuksia tms huijausluonteista lisuketta.

    Muutamankin kerran olen istunut serkkupojan kanssa vastakkain, kun hänen Metsäliiton tarjouksensa ei ole pärjännyt, vaikka miten laskisi. viimeksi oli mäntykuidun hinnassa 50 snt eroa ja huomattava ero= MG ei ostanut pikkutukkia, mutta kilpailija osti ja leimikko oli erityisen hyvä pikkutukkileimikko.

    Vastaus hänen inttämiseensä: ”Miksi et soittanut, olisin nostanut sen 50 senttiä”, oli, että minähän sanoin, että tee sellainen tarjous, että sitä ei tarvitse korottaa ja huom. sata mottia mäntypikkutukkia!

    Niin ja olin silloin Metsäliiton jäsen – enää ole en.

     

    </div>

    jees h-valta 22.11.2016, 12:14

    Näitäkin varmaan pitkässä juoksussa tulee että joku puutavaralaji jota MG ei osta olisi vaikuttanut jotain suuntaan tahi toiseen. Mutta se on varmaa että pitkäjänteinen asiakkuus on poikinut varmaa tuottoa monessakin muodossa vuodesta toiseen. Ja jos joku kauppa on sillä hetkellä hinnaltaan heikompi se todennäköisesti loppuvuoden hintatarkistuksella korjaantuu. Ja tottakai hinnoista valtakunnan omassa kolkassa pitää olla perillä kun kauppaa tekee. Siinähän heti saa korjattua jos joku tavarakohtainen ongelma on. Sitähän tässä tehdään päivittäin ansiossakin että laitetaan hinnat kohdalleen heti ja vuosihyvitteet tietysti perästä. Muutaman sadan motin vuosittaisella puunmyynnillä keskittäminen yhdelle ostajalle ja eritoten palkitsevalle kannattaa ehdottomasti.

     

    Metsuri motokuski 22.11.2016, 12:25

    Kyllähän tuo jesse kirjoittaa asiaa siinä että kuuluminen metsäyhtiön jäsenyyteen varmistaa sen että puutavara menee kaupaksi paremmin ja siten turvaa jatkuvan tulotason puunmyynnistä. Mutta sehän ei tarkoita sitä että sillä tavalla puusta saa parhaan hinnan. Jos on paljon myytävää ja ”eksottista” tavaraa jonka menekki pitäisi varmistaa niin jäsenyys voi autaa siihen ihan merkittävästi.

    Toisekseen jos harvoin myy ja/tai artikkelit ovat sellaiset että muillakin voisi kiinnostusta olla niin ehdottomasti avoin kilpailutus voi tuoda parhaan tuloksen. Siihen en usko että mhy:n kilpailutus olisi niin ”avoin” että se olisi riittävä kilpailutus. Mutta jos taitoa ei ole vertailun suorittamiseen niin sinä tapauksessa on mhy:n kilpailutus parempi kuin uskoa sokeasti johonkin metsäyhtiön kantajäsenyyteen.

    Eihän noita kantajäsenyyksiä olisi koskaan tehty jos niillä ei olisi saatu jotain taloudellista hyötyä organisaatiolle. On sitten kyse kaupan alasta tai terveydenhuollosta ja jne.

    jees h-valta 22.11.2016, 12:35

    Organisaatiolle yksi tärkein hyöty on taata itselleen tavaran tasainen saanti eli toimitusvarmuus. Siksi näitä ei kovin pienille tiloille edes tarjota. Hinnassa iso organisaatio pystyy varmasti ajankohdan hintatasoon ja joustovara on jopa isompi kuin piensahureilla. Iso toimija ostaa myös laajemmin eli yleensä kaikkia puutavaralajeja.

    Metsuri motokuski 22.11.2016, 16:25

    Niin varmaan organisaation kannalta asia on näin.  Olen samaa mieltä myös siitä että iso toimija on ei ole niin herkkä ”päivänhinnan” vaihteluille. Ymmärtäisin kuitenkin että metsänomistajalle on tärkeä tietää leimikon hinta myyntihetkellä. Ehkä joillekkin isoille myyjille jatkuvuus puunostossa, katkonta, korjuujäljet, tiestön kunnostus, rahaliikenne, henkilökohtaiset suhteet ja yms on merkittäviä asioita jotka menevät yksittäsen kuutiohinnan edelle.

    harrastelija harrastelija 22.11.2016, 16:50

    ¤ Tuossa edellä onkin suunnilleen se T****yys tiivistettynä. ”jätkä” ¤

    *Kertaus on opintojen äiti* Nim. Jätkä on sen varmaankin leipätyössään huomannut, kun harrastaa noita pitkiä lainauksia 🙂

    Kirjoituksistaan olen huomannut ” jätkän” hyvän asiantuntemuksen metsien ja metsäkoneiden osalta – hyvä niin, mutta olisiko asenteessa korjaamisen varaa myös kauppakumppani serkkupojan mielestä, kun kauppa on jäänyt 50 sentin päähän. Tokko sen takia kannattaa purkaa jäsenyyttä?

    Tuo ”jätkä” nimimerkki velvoittaa ja sitä täytyy kunnioittaa. Aloitin työurani 15-v jätkänä jätkien joukossa. Laulun mukaan siellä katsottiin mies eikä nuttu. Jätkä oli arvonimi joka tienattiin motteina, pöllien lukumääränä ja kuutiojalkoina. Pidän edelleen itseäni etuoikeutettuna, koska sain kokea alan juuria myöten.

    Tosijätkänä lähdettiin aamulla hiintelemään kämpältä palstalle kaarisaha olkapäällä, Airan-pullo kahvilla ja voileivillä täytettynä repussa kuorimaraudan kanssa ja kirves tuppivyön alla.

    Päivällä painettiin hikipäässä, illalla haukuttiin herroja ja joskus vertailtiin punaisia jäsenkirjoja. Tilipäivänä katsottiin ”pienellä kilinällä”, että kelle ne kolikot kuuluu 🙂

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 76)
1 2 3 … 5 6 7 8