› Keskustelut › Metsänomistus › Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

Viewing 10 replies - 81 through 90 (of 96 total)
1 2 3 … 8 9 10

  • Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?

    Sent on: 6.4.2013 at 17:29

    Uuteen metsälakiin (Luonnos 8.2.2013) on tulossa 26 §:ään ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”. Ko. pykälän alussa lukee mm:
    ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”.

    Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) 2015 sivulla 47 ”Epävarmuustekijät”-otsikon alle kuuluvana lukee mm:
    ”Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen alueellisella ja paikallisella tasolla ratkaisee paljolti metsien käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja hyvinvointivaikutusten kattavuuden. Epävarmuutta liittyy siihen, kuinka hyvin onnistutaan kehittämään toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välille.”

    – Tarkoittaisikohan KMO:n lainauksen viimeinen virke sitä, että jos metsänomistajat eivät pysty kehittämään toimivaa vuorovaikutusta hirvenmetsästäjiin päin, alenee metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja hyvinvointivaikutukset eivät muodostu kattaviksi?

    Vai miten päin sen pitäisi mennä?

    – Onko nykyinen ”sorkkaeläinlaidunnus” yhteiskunnallisesti hyväksyttävää?

    Creator
    mehänpoika
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Anton Chigurh 17.8.2013 at 20:39

    Sopiva kanta on tiedossa: enintään 10000 nuppia.

    MTK:n sivuilta paljastuu karu totuus. tiirola tavoittelee tämänhetkistä kantaa. On puuntuottajien ja yhteiskunnan ykkösvihollisen, sorkkaeläinlaiduntajien (100000 yksilöä) onnistuneimman solutuksen puuntuottajaorganisaation sisälle, maaseudun tulevaisuuden päätoimittajan lauri kontron uskollinen puudeli (tämä kontro määritteli syyskuussa 2010 metsäradion eräillassa tämän tason sopivaksi: ”kyllä luonto sen hyvin kestää”).

    HÄPEÄ TIIROLA. JOS OSAAT!

    Puuntuottajat ja yhteiskunta eivät tarvitse tuollaista hampaatonta puudelia.

    suorittava porras 17.8.2013 at 21:28

    Kannanotossa todettiin sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan sopivaksi hirvikannaksi 2-3 eläitä 1000 hehtaarilla. Tämä taso on jo monin paikoin alitettu .

    jees h-valta 17.8.2013 at 22:23

    Tuohan se varmaan se perusongelma ettei teot ja lässytykset (mielistelyt) kulje samaa rataa. Noin olen minäkin epäillyt että lämpimikseen suosiota yritetään kalstella.

    A.Jalkanen 18.8.2013 at 10:40

    Sopiva tavoitetaso on varmaan mahdotonta määritellä ennen kuin ollaan siinä. Olisi siis jatkettava alentuvaa suuntaa niin kauan kunnes normaali metsätalous (jossa puulajivalinta tehdään metsänhoidollisin perustein) on taas mahdollista.

    Lisäys su 18.8. Yritän muotoilla tuon yllä olevan paremmin, luonnonvarapoliittisin termein. Riistakonsernin toimijat (ilmeisesti) pyrkivät tällä hetkellä suurimman kestävän lihantuotoksen antavaan hirvikantaan. Koska hirvillä on epäsuotuisia ulkoisvaikutuksia, joista pahimmat kohdistuvat metsätalouteen, liikenteeseen ja ulkoiluun, todellinen luonnonvarojen kestävän käytön mukainen hirvikanta on alempi.

    Kuinka paljon alempi? Se pitäisi määritellä jokavuotisissa neuvotteluissa. Nythän maanomistajat ovat päässeet jo mukaan noihin neuvotteluihin, vielä sinne pitäisi päästä liikenneturvallisuudesta vastaavien ja jokamiesten.

    mehänpoika 21.9.2013 at 18:45

    Uutisten mukaan hallitus on hyväksynyt yksimielisesti metsälakiesityksen. Esitys on luovutettu Eduskunnalle. Metsälakiesityksessä korostuvat metsänomistajan oma vastuu ja vapaus.

    Metsälehti MAKASIININ mukaan ko. lakiesitystä on käsitelty jo Eduskunnassa: ”Moni kansanedustaja muistutti metlan viime kesänä julkistamasta tiedosta, jonka mukaan metsistä melkein 30% eli 5 milj. hehtaaria on 30 viime vuoden aikana saanut kasvaa kirveen koskematta. Yhdeksi syyksi siihen arvioitiin tyytymättömyys nykyisiin hakkuumenetelmiin.”

    – Onkohan tieto 30 vuotta tai yli koskematta olleista metsistä saatu kuviokohtaisesta aineistosta vai tilakohtaisesti summattuna? Näistä tulee aivan eri luvut. Esim. hakkuukypsää metsää voidaan seisottaa hyvinkin pitkään vaikkapa ennustettavissa olevan taimikon hirvivahinkovaaran vuoksi.

    Ehkäpä metsälakiesityksessä jatkuvakasvatus ja pienaukkouudistaminen laillisena metsänkäsittelymuotona on pantu tarkoituksella lakitekstiin keskustelua kokoamaan. Näin lain loppupuolella oleva ehkä tulevaisuudessa tärkein pykälä menee lukkoon läpihuutojuttuna kuten meni hallituksessakin. Siinä pykälässä alueelliset metsäohjelmat sidotaan lakiin. Se merkitsisi metsätalouden harjoittamista jatkossakin hirvitalouden ehdoilla.

    6 m3 21.9.2013 at 18:49

    Hirvipoliittisesti on laskettu etta susia tarvitaan Suomeen 8500 kappaletta pitamaan hirvikanta kestavalla tasolla.

    suorittava porras 21.9.2013 at 19:37

    . . . taitaapi olla vain suden viittaan pukeutunut pullisteleva lammas

    Pähkäilijä 21.9.2013 at 19:53

    Tai Suomen leijona?

    ”Rise and Rise Again Until Lambs Become Lions”

    -Robin Hood

    EDIT

    mutta eiköhän henkilökohtaisuuksiin menevät kirjoitukset ole parempi lopettaa, riidelköön asiat eikä ihmiset

    6 m3 21.9.2013 at 19:59

    Lammas suden vaatteissa?

    mehänpoika 21.9.2013 at 20:59

    Metlan viime kesänä julkistama tutkimus, että metsistä lähes 30% on saanut kasvaa kirveen koskematta on ilmeisesti tarkoitettu päättäjien keskusteluun sen vuoksi, että metsälakiesityksen viimeiseen pykälään sisältyvä kansallinen ja alueellinen metsäohjelma, sekä niiden mukana metsien käytön monipuolistamisen lisääminen hirvisafareineen, tulisivat vähin vastaväittein mukaan metsälakiin.

    Eduskunnassa hyväksyttyä lakia, johon muutoksia on ajateltu tehtäväksi pelkillä ministeriön asetuksilla, on hyvin vaikea saada korjatuksi vaikka tarvettakin ilmenisi. Siitä hyvänä esimerkkinä on Esko Ahon hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu metsästyslaki ja sen läpivienti kissapykälän avulla Eduskunnassa. Siitä on yli 20 vuotta kärsinyt puuntuotanto, metsäteollisuuden kilpailukyky sekä Suomen kansantalous velkaongelmineen.

    Näkyvin haitta liiallisista hirvistä on ollut maanteillä, mistä on melko luotettavat tilastot.

Viewing 10 replies - 81 through 90 (of 96 total)
1 2 3 … 8 9 10