Keskustelut Harrastukset Osoittiko hirvisaalis kannan kutistuneen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Osoittiko hirvisaalis kannan kutistuneen?

    Metsälehti 31.1.2013 uutisoi menneen vuoden hirvenmetsästystä otsikoiden sen seuraavasti:
    ”Kannan kutistuminen näkyi hirvisaaliissa”.

    Taasko metsänomistajia pyritään harhauttamaan?

    Hirvikannan kutistumista perustellaan sillä, kun kaadettujen hirvien määrä jäi 32 % vähäisemmäksi kuin edellisvuonna.

    Mikähän kaadettujen hirvien määrässä todella näkyi?

    Tällä tavallako hirvikantaa ryhdyttiin hivuttamaan ylöspäin kaupallisen hirvenmetsästyksen vaatimalle tasolle?

  • mehänpoika

    Nyt ”suorittavan” mielestä pitäisi odotella kaikessa rauhassa ja suu supussa laskentojen tuloksia. Sitten pitäisi uskoa tulos hiljaisuudessa selittelyineen. Yleensä kerrotaan hirvikannan tasoittuneen.

    Sitten pitäisi odotella vuoden 2012 hirvieläinkolaritilastot vahinkoarvioineen, joista puuttuvat vakuutuslaitosten korvaukset autoromuista ja sairaalakuluista. Vielä metsäkeskuksen arvioimat hirvivahinkokorvaustilastot edellisen talven (2011-2012) jäljiltä selittelyineen, jos uutisoijana MMM.

    Myöhemmin kaavailut syksyn hirvenmetsästyksen raameiksi selittelyineen. Sitten myönnetyt hirvien pyyntiluvat. Senjälkeen ehkä ennakkotieto talven 2012-2013 hirvivahinkoilmoituksista kappaleina ja hehtaareina. Sitten syksyn 2013 hirvenmetsästys selittelyineen mieluiten ilman vahingonkärsijöiden kommentointeja.

    Yleensä näin se menee. Sitten vähintäin 10 vuoden välen tulee erittäin tiheän hirvikannan huippu, jolloin vahingot tuplaantuvat ja päättäjät luimistelevat.

    Jos pyyntiluvista luovuttaisiin, loppuisi joutava selittäminen ja vahingonkorvauksistakin voitaisiin luopua. Loppuisivat myös joutavat vahinkojen arvioinnit ja hirvilaskennat. Vaikuttavuus olisi myönteistä ja suuresti talouselämää piristävää.

    Aukusti

    Myönnettäisiin nyt ensin maanomistajille, joilla on maata vähintään 50 ha, yhden hirven kaatolupa ja katsottaisinn millainen vaikutus sillä on hirvikantaan.

    Gla

    Suorittava porras: ” Nämä äänekkäimmät valittajat eivät ole pystyneet tekemään mitään konkreettista hirvikanna pienentämiseksi , metsien hoidosta puhumattakaan.”

    Olikohan ihan loppuun saakka mietitty kommentti?

    Mitä valittajat ihan oikeasti voisi tehdä muuta, kuin pitää hirviongelmaa esillä? Lainsäädäntö on rakennettu sellaiseksi, ettei vaikutusvaltaa yksinkertaisesti ole riistahallinnon ulkopuolella.

    Äänekkäimmistä valittajista voisi nimetä erään Matti Kärkkäinen. Hän on omalla nimellään julkisuudessa toistuvasti vaatinut hirvikannan pudottamista neljäsosaan nykyisestä. Metsätkin on varmaan hoitamatta. Samalla linjalla oli uusimmassa Metsälehdessä toinen 1000 ha omistaja. Tuskin tälläkään on ollut aikaa vesakon perkuuseen, kun 35 vuodessa on omaisuutensa kasannut.

    Että jatka vaan suorittava samalla linjalla, niin hyvä tulee.

    suorittava porras

    Tuolla toisessa ketjussa totesin (jälleen kerran) lääkkeistä , jotka vähentävät hirvivahinkoja.

    Luin artikkelin 1000 ha:n metsäomaisuuden hankkineesta henkilöstä. Hän on ostanut hoitamattomia nuoria metsiä , jotka ovat kasvaneet kriittisessä vaiheessa vahinkojen oslta hirvikannan ollessa runsaimmillaan ! Ei ihme ,että niissä näkyy merkkejä hirvien vierailuista. Niille ei enää mitään mahda , mutta uusia vahinkoja voi vähentää merkittävästi tekemällä taimikoiden perkaukset huomattavasti tähänastista aikaisemmin. Monellahan se ensimmäinen raivauskerta on ollut vasta puutavaran ostajan suosittelema/vaatima ennakkoraivaus. Samassa tilanteessa on varmasti moni muukin nuoria metsiä hankkinut / perinyt kansalainen.

    Mistä muuten GLA:n mainitsema tieto 85 000:n hirven talvehtivasta kannasta on peräisin ? Hirvet ovat vähentyneet ja tyhjät alueet lisääntyneet viime vuodesta , jolloin hirvikannan suuruudeksi oli määritelty 80 000. Kaatolupia oli myönnetty kuluneelle jahtikaudelle monin paikoin reilusti yli kestävän määrän . Siksi kaatoprosentti oli keskim. 82 %. Harkinta oli siirretty paikallistasolle ja harkintavaltaa oli ahkerasti käytetty. Oli nimittäin pakko , kun metsästettävää ei ollut.

    Visakallo

    ”Virossa on saatu tarpeeksi susien aiheuttamista kotieläinvahingoista. Susille on myönnetty 110 pyyntilupaa, mikä on yli puolet koko susikannasta.”

    Viro on samalla tavalla EU:n jäsenvaltio kuin Suomikin. He tekevät kansallisella tasolla tarpeelliseksi katsomansa päätökset. Miksi Suomessa tilanne on toinen? Täällä sanotaan, että EU ei salli susien vähentämistä. Kuka valehtelee?

    mehänpoika

    ”Suorittava porras” tavoilleen uskollisena selittää taimikoiden varhennetun perkauksen myönteistä vaikutusta hirvivahinkojen vähentämisessä. Kuitenkaan hirvivahinkojen kokonaismääriin sillä ei tiedetä olevan ainakaan myönteistä merkitystä. Jostain hirvilaumojen on ruokansa otettava.

    Viimesyksyn hirvenpyyntilupien leikkaaminen 1/3 oli selvä virhe. Ilmoitettu ylisuuri 80 000 hirvikanta kestää 60 000 pyyntiluvat kun otetaan huomioon, että osa luvista jää aina käyttämättä. Vain tällä tavoin päästäisiin eroon suuria vahinkoja tekevistä tihentymistä. Nyt ilmeisesti saatiin tihentymät lisääntymään.

    Viimesyksyn hirvien kaatomäärä ei kerro mitään hirvikannan kutistumisesta. Se oli normaali määrä myönnetyillä pyyntiluvilla epätasaisesti jakaantuneessa hirvikarjassa.

    A.Jalkanen

    Entäs jos hirvikanta alenisi tasolle jossa maanomistajilta ei enää tulisi vahinkoilmoituksia? Olisiko se alueittain tavoiteltava taso?

    Jonkin verran taimihävikkiä ja laatutappiota mo:lle jäisi silti. Hirvikärpästen määrä alenisi eli virkistysmahdollisuudet paranisivat. Hirvenmetsästykseen ei enää kuluisi koko syksy vaan ehkä vain esimerkiksi lokakuu. Metsästäjien perheistä kuuluisi vähemmän valitusta kun isännät olisivat joskus kotonakin. (On niitäkin jotka hirven lisäksi linnustavat ja sorsastavat ja käyvät ehkä jänisajossakin.)

    mehänpoika

    Sellaiseen hirvikannan tasoon, että ei tulisi metsänomistajilta vahinkoilmoituksia, ei päästä nykykäytännöllä. Pitäisi lopettaa joko taimikkovahinkojen korvaamiset tai sitten luopua hirvenpyyntiluvista. Ensin mainittu lienee jo hirvestyspoliitikkojen suunnitelmissa.

    suorittava porras

    Kun hirvien määrä oli noin 10 vuotta sitten runsaimmillaan , tuli ilmoituksia metsään kohdistuneista vahingoista varsin vähän . Vasta kasvaneet onnettomuusluvut liikenteessä herättelivät tekemään toimia hirvien vähentämiseksi. Tämän johdosta väitänkin , että pyyntiluvista luopuminen ei ainakaan parantaisi tilannetta hirvien määrän suhteen . Aktiiviset metsänomistajat ovat jo nyt käytännössä mukana metsästämässä ja säätelemässä hirvikantaa. Muut vähemmän aktiiviset puolestaan jatkavat entiseen malliin vähääkään välittämättä metsiensä hoidosta ja siitä , mitä nelijalkaisia siellä metsässä tallustelee.Kaksijalkaisiin kyllä reagoidaan liiankin herkästi.

    Kuluneen metsästyskauden metsästyksen suuntaaminen enemmän hirvinaaraisiin alentaa tulevan kesän vastuottoa merkittävästi .Kaatolupia on tämän perusteella luvassa tulevalle kaudelle vähemmän. Kestää useita vuosia , että saadaan hätäisesti tehdyn hirvikannan leikkauksen aiheuttama kannan vääristynyt rakenne korjattua. Toimintaa vaikeuttaa lisäksi hirvien epätasainen jakautuminen maamme ei osissa.

    Tihentymät ja tyhjiöt voivat esiintyä eri paikoissa jopa vuosittain. Tehokkaalla metsien hoidolla voidaan ehkäistä tihentymien syntyä metsätaloudellisesti tärkeille alueille.

    Metsuri motokuski

    Meidän perällä ei hirviä juuri enää ole. Lupia kyllä myönnetään niin paljon kun haluaa mutta mitäpä niitä ottamaan kun kantturoita ei ole. Sen vuoksi ainakaan koko Suomen alueella hirviongelmaa ei ole ainakaan liioista hirvistä. Ehkä jossain näin on.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)