Keskustelut Harrastukset Osoittiko hirvisaalis kannan kutistuneen?

Esillä 3 vastausta, 31 - 33 (kaikkiaan 33)
  • Osoittiko hirvisaalis kannan kutistuneen?

    Metsälehti 31.1.2013 uutisoi menneen vuoden hirvenmetsästystä otsikoiden sen seuraavasti:
    ”Kannan kutistuminen näkyi hirvisaaliissa”.

    Taasko metsänomistajia pyritään harhauttamaan?

    Hirvikannan kutistumista perustellaan sillä, kun kaadettujen hirvien määrä jäi 32 % vähäisemmäksi kuin edellisvuonna.

    Mikähän kaadettujen hirvien määrässä todella näkyi?

    Tällä tavallako hirvikantaa ryhdyttiin hivuttamaan ylöspäin kaupallisen hirvenmetsästyksen vaatimalle tasolle?

  • jees h-valta

    Tuo hirviasia on vain sentyyppinen että kyllä se valveillaoloa vaatii vieläkin metsänomistajiltakin. Parviikkoa sitten tuli H-vallassa yhtäkkiä viiden hirven lauma aivan haavikon lähellä olevan (hirvimiehen) mäntytaimikkoon ja popsi tietysti kuvut täyteen.
    Oma h-haavikon aitani oli myös silloin ”kylmänä” joten hiukan silloin varovasti katselin miten jäljet kävivät lähellä aitaa ja onneksi palasi takaisin (haitta toimi) ja painui naapurikunnan puolelle. Siihen mennessä lähelläkään ei ollut käynyt yhtään hirveä tänä talvena. Nyt siellä kyllä on taas akku mutta talvella nyt aika vaisu kuitenkin. Tästä taas tuli varoitus että ei niitä taimikoita kannata aivan tyysten koko talveksi unohtaa. Siellä voi tosiaan käydä kutsumattomia ruokailijoita.

    Gla Gla

    SP: ”Tuolla toisessa ketjussa totesin (jälleen kerran) lääkkeistä , jotka vähentävät hirvivahinkoja.”

    Tarkoitat varmaan taimikon hoitoa. Hirvien määrästä johtuvaa ongelmaa ei sillä ratkaista.

    SP: ”Luin artikkelin 1000 ha:n metsäomaisuuden hankkineesta henkilöstä. Hän on ostanut hoitamattomia nuoria metsiä , jotka ovat kasvaneet kriittisessä vaiheessa vahinkojen oslta hirvikannan ollessa runsaimmillaan !”

    Niitä sitten kaveri laittoi kuntoon. Silti hän pitää hirvikantaa liian suurena männyn kasvatusta ajatellen. Mutta asiaan ei yksittäisen omistajan toimenpiteet vaikuta. Niin yksityis-, kuin kansantaloudellisestikin syntyy vahinkoa, kun hirvet aiheuttavat tuhoa. Hoidon tasosta riippumatta. Ja muistathan, että meillä istutetaan kuusia sopimattomille paikoille hirvien takia. Näin syntyy vahinkoa vuosikymmenien ajaksi, mutta mihinkään tilastoon se ei pääse. Korkeintaan juurikäävän määrää kuvaavaan tilastoon tulevien sukupolvien ihmeteltäväksi.

    SP: ”Mistä muuten GLA:n mainitsema tieto 85 000:n hirven talvehtivasta kannasta on peräisin ?”

    En muista, mistä se on peräisin, Mutta ihan sama, onko kanta 80 vai 85. Tuo ei ole olennainen asia tässä yhteydessä.

    SP: ”Kaatolupia oli myönnetty kuluneelle jahtikaudelle monin paikoin reilusti yli kestävän määrän . Siksi kaatoprosentti oli keskim. 82 %. Harkinta oli siirretty paikallistasolle ja harkintavaltaa oli ahkerasti käytetty. Oli nimittäin pakko , kun metsästettävää ei ollut.”

    Harkintaa käytetään, kun metsästettävää ei ole. Näin sen pitääkin olla, kuten Matti Kärkkäinen Metsäradiossa totesi. Mutta harkintaa ei käytetä, kun metsästettäää olisi.

    Vuonna 2011 kaadettiin 58577 hirveä. Kun nyt on lupia vähennetty kolmanneksen ja sen tuloksena on kaadettu n. 40000 hirveä, tilanne on täysin johdonmukainen, eikä sitä voi selittää alhaisella lupien käyttöasteella. 58577*0,67 = 39247.

    mehänpoika

    Hirvestyksestä tehtyyn valtakunnalliseen tiedotukeen tulisi suhtautua epäillen. Lähes aina tuntuu sanomassa olevan joku ”koira haudattuna”.

    Hirvipolitiikka on ollut jo pitkään toimintaa puun ja kuoren välissä, ja se ei tietysti ole ollut helppoa. Juuri siitä johtuu, että ei kerrota sitä mikä pitäisi kertoa. Tavoitellaan vain harrastukselle yleistä hyväksyntää.

    Nytkin hirvisaaliin uutisoinnissa olisi ollut reilumpaa kertoa totuus saalismäärän pienentymiseen edellisestä vuodesta, tai jättää valheellinen tieto mainitsematta. Hirvipolitiikot ovat tottuneet luottamaan ihmisten lyhyeen muistiin. Nytkin vähennetyt pyyntiluvat haluttiin painaa unhon yöhön.

Esillä 3 vastausta, 31 - 33 (kaikkiaan 33)