› Keskustelut › Metsänomistus › Ota osaa metsäopiskelijoiden kyselytutkimukseen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Ota osaa metsäopiskelijoiden kyselytutkimukseen

    Sent on: 9.5.2023, 12:48

    Merkitty: 

    <p>Hei! Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijat toteuttavat metsäekonomian opintojaan varten pienimuotoisen kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan metsänomistajien mielipiteitä metsänsuojeluun, hiilensidonnasta saatuun korvaukseen ja sen määrään. Vastaaminen kestää vain 5–10 minuuttia, ja osallistumalla tutkimukseen autat edistämään tulevien metsäasiantuntijoiden osaamista. Vastausaikaa on torstaihin 11.5. klo 9 saakka, ja vastaukset ovat täysin anonyymejä. Kiitos kaikille vastanneille!</p>

    Tekijä
    Heli Koponen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 9.5.2023, 16:57

    Huonosti ja/tai tarkoitushakuisesti laadittu kysely.  Olisi pitänyt ensiksi kysyä mitä mieltä korvausta vastaan perustettavista hiilivarastoista ollaan.  Olisin vastannut, että täydellistä hiilitaseen kannalta tuhoisaa viherpesua.  Globaaleilla markkinoilla vastaava puumäärä hakataan kuitenkin jossain, joten todellista hiilivarastoa ei synny.  Nielut pienenevät noissa ikääntyvissä metsissä.  Pahinta kaikessa on, että hiilivarastoja ostanut jatkaa saastuttamistaan, mitä nimenomaan pitäisi vähentää.

    Kysymysluettelosta puuttui vaihtoehto, että metsän hyvä kasvu on tärkeintä.  Tästä seuraa sitten hyvä taloudellisuus, hyvät hiilinielut ja seuraaville sukupolville jää kunnon metsät. Ym hyvää.

    Tulevien metsänhoitajien toivoisi paneutuvan nimen omaan metsänkasvun edistämiseen ja jättävän tällaiset hiilihömpät roskakoriin.

    Meikäläisellä ikää runsaasti yli 75 vuotta, korkeakoulututkinto ja metsiä yli 100 ha.  Asun taajamassa ja liikun metsissä paljon.

    Gla Gla 9.5.2023, 17:06

     

    Olen valmis tinkimään metsistä saamistani tuloista metsänsuojelun myötä.

    Riippuu aika tavalla siitä, paljon pitää tinkiä. En siis voi antaa kysymykseen vastausta.

    Minusta on tärkeää, että metsien suojelusta ja hiilikompensaatiosta käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua.

    Kyllä, kunhan keskustelu on hyvää. Nykyinen hyökkäys metsätaloutta vastaan vaihtoehtoisten totuuksien avulla on haitallista hybridivaikuttamusta.

    Metsäni tarjoavat minulle monimuotoisia vapaa-ajan harrasteita, kuten mahdollisuuden sienestää ja liikkua luonnossa.

    Metsän omistamista näillä kriteereillä toistuvasti esitetään, mitä ihmettelen. Jokamiehenoikeudet tarjoaa tuohon paljon laajemmat mahdollisuudet. Toki jokamiehenoikeuksien ulkopuoliset harrasteet oma metsä mahdollistaa ja eiköhän osa metsänhoidostakin mene harrastamisen piikkiin.

    Olen huolissani ilmastonmuutoksesta ja koen, että metsät ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

    Olen huolissani, mutta Suomen metsät eivät ole. Päästöt ilmastonmuutoksen aiheuttaa ja päästetty hiili sidotaan niillä metsillä, jotka on hävitetty. Suomen metsät sitoo osaltaan hiiltä koko ajan.

    Minusta on tärkeää, että valtio ohjaa metsänomistajia aktiivisesti metsien kestävään käyttöön.

    Riippuu täysin siitä, miten kestävyys määritellään. Yhdelle se on suojelua, toiselle uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta.

    Uskon, että paras lähestymistapa hiilensidontaan on yhteistyö yksityisten toimijoiden ja metsänomistajien välillä.

    Tarkoitetaan kai hiilikauppaa. Ilman tuota homma ei toimi, muttä ilman globaaleja pelisääntöjä saadaan aikaan markkinat suuren mittakaavan viherpesulle.

    Olisin valmis liittämään metsäomistukseni tai osan siitä hiilen sitomiseen tähtäävään suojeluohjelmaan esimerkiksi 50 vuoden ajaksi seuraavaa hehtaarikohtaista hiilikorvausta vastaan:

    Karu, puuton suo on sopiva kohde jollain hinnalla, mutta omt-kangas ei mistään hinnasta 50 vuodeksi.

    Kuten huomaa, suureen osaan kysymyksistä on mahdoton antaa vastauksia, joilla olisi kyselyssä informaatioarvoa. Jätän siis lähettämättä vastaukseni, koska niitä tultaisiin käyttämään väärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2023, 17:39

    Timpalle ja Glalle kysymys: eikö olisi hyvä jos hakkuut lisääntyisivät niissä maissa joissa on jo nyt erittäin ikääntyneitä metsiä? Meidän metsäthän ovat moneen muihin maahan verrattuina nuorekkaita.

    Juha Siitosen kanssa keskusteltiin tänään metsäbiologien retkeilyllä hiiliasioista. Jos kasvatettaisiin metsiä hieman vanhemmiksi etenkin Etelä-Suomessa, niiden hiilivarasto kasvaisi. Pohjois-Suomessa sen sijaan olisi mahdollista lisätä hyvin tarpeellisia harvennushakkuita. Eikä hakkuiden kokonaismäärä kasvaisi, mieluummin hiukan pienenisi jotta täyttäisimme hiilinielujen velvoitteet.

    Menee yleensä tosi pitkään ennen kuin metsä muuttuu päästölähteeksi. Järeän puun hajoaminen voi kestää satoja vuosia, eikä silloinkaan vielä hävinnyt kaikki. Vaikka meidän havaitsemamme maanpäällisen biomassan määrä ei kasva, maanalaisen määrä kasvaa koko ajan metsän vanhetessa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 9.5.2023, 17:50

    Asia on kuten GLA edellä päättelee. Vastaamatta jätän, kysymysten asettelu on sellainen, että helposti  tarkoitushakuisesti tulkittaisiin.

    Gla Gla 9.5.2023, 17:54

    ”Timpalle ja Glalle kysymys: eikö olisi hyvä jos hakkuut lisääntyisivät niissä maissa joissa on jo nyt erittäin ikääntyneitä metsiä?”

    Jos hakkuissa otettaisiin luonto hyvin huomioon ja metsät uudistettaisiin tehokkaasti, näin varmasti olisi. Toisaalta ovatko nuo niitä kohteita, joiden hakkuissa meillä elokapina aloittaa mielenosoituksen? Eli niissä tuhotaan luontoarvoja.

    Joka tapauksessa kyselyn vastausten peusteella ei tuostakaan voi päätelmiä tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.5.2023, 18:03

    Meillähän on jo ”tuhottu luontoarvoja” kun luonnonmetsämme on lähes täysin muutettu talousmetsäksi. Nyt pitäisi sitten osa palauttaa takaisin luonnonmetsän kaltaiseksi, jotta meidän luontomme tila täällä kohenisi. Jos Kanadassa ja Venäjällä on nyt kosolti luontoarvoja, hakkuiden lisääminen siellä on mielestäni vähemmän haitallista kuin meillä.

    Timppa 9.5.2023, 18:11

    Ei ole hiilinielun kannalta.  Metsillä on oma aikataulunsa.   Harvennetaan, kun on tarpeen ja uudistetaan, kun kasvu hiipuu.

    Metsänomistajan kannalta pidennetty kiertoaika saattaa olla taloudellinen, sillä silloinhan kasvatetaan lähinnä tukkipuuta.  Esimerkiksi meidän yhteismetsä toimii näin.  Syy on metsien historiassa.  Meiltä puuttuu 30 vuoden ikäluokat 1930-luvulla tehtyjen hakkuiden seurauksena.  Jottei kerralla hakattaisi ylenpalttisesti, niin kiertoaikaa on pidennetty ikääntyneitä männiköitä harventamalla.

    Hiilitaseen  kannalta aikaisemmin tehdyllä uudistuksella hyödynnetään maksimikasvuvauhti ja saadaan äkimmin puuta pois turmeltumasta ja järeää puuta pysyviin rakenteisiin.  Korvataan myös fossiilisilla valmistettuja raaka-aineita.  Samoin saadaan energiaa korvaamaan fossiilista energiaa.

    Koko tämä hiilinielukeskustelu on tyypillistä osaoptimointia.  Ei osata tai haluta katsoa kokonaisuutta.

    Kyllä Suomen metsien tehokas käyttö on myös parasta parasta ilmastopolitiikkaa ja tukee myös maaseudun elinvoimaisuutta, mikä tyypillisesti unohtuu näistä keskusteluista.  Otetaan esimerkkinä Multia, jossa on kahden korjuuyrittäjän toimipaikat ja pieniläpimittaisen puun sahaamisen erikoistunut saha.  Mitäpä pitäjästä jäisi jäljelle, jos  metsien hakkuita alettaisiin supistaa.

    Timppa 9.5.2023, 18:27

    Meillähän on jo ”tuhottu luontoarvoja” kun luonnonmetsämme on lähes täysin muutettu talousmetsäksi. Nyt pitäisi sitten osa palauttaa takaisin luonnonmetsän kaltaiseksi, jotta meidän luontomme tila täällä kohenisi. Jos Kanadassa ja Venäjällä on nyt kosolti luontoarvoja, hakkuiden lisääminen siellä on mielestäni vähemmän haitallista kuin meillä.

    Metsämme ovat vaihdelleet jääkauden jälkeisestä tundrasta lauhkean vyöhykkeen jalopuumetsiin.  Mihin ne pitäisi nyt palauttaa.  Ei ole mitään tasapainotilaa.  Oleellista on vain, että luonto säilyy metsänä ja että se metsä voi hyvin.  Kyllä hyvässä kasvussa oleva taimikko on luonnolle yhtä arvokas kuin mikä muu metsä tahansa.

    Ihmettelen nykyistä yksinomaan vanhojen metsien ihannointia.  Jos maapohjaa ei hävitetä, niin  tämä vuonna istutettu aukko on 99 vuoden kuluttua 100-vuotias, jos tulevat polvet niin haluavat.

     

     

     

    Timppa 9.5.2023, 18:35

     Eikä hakkuiden kokonaismäärä kasvaisi, mieluummin hiukan pienenisi jotta täyttäisimme hiilinielujen velvoitteet.

    Hakkuita pitäisi vähentää n 30 miljoonaa m3/v, jos päästöt säilyisivät nykyisinä, jotta Suomi olisi hiilineutraali.  Suomessa ainespuuhakkuut ovat runsaat 60 miljoonaa m3/v.

     

    Visakallo Visakallo 9.5.2023, 18:46

    Markku Ollikainen sanoi maanantaina tv:ssä, että valtion metsistä voitaisiin hiilinielujen takia vähentää hakkuita kuusi miljoonaa kuutiota. Sanallakaan hän ei tarkentanut, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä, esim. kuinka monta tehdasta/sahaa Suomessa suljettaisiin? Historiasta olemme voineet lukea, miten ennen oli yläluokka, joka oli täysin vieraantunut kansasta. Samantapainen yläluokka on olemassa tänä päivänäkin. On sanomattakin selvää, että tällainen johtaa jatkuessaan yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3