Keskustelut Metsänhoito Otso verovelat/Alan tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 81)
  • Otso verovelat/Alan tulevaisuus

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1469226

    Kyseisen artikkelin luettua heräsi mieleen, että mikähän mahtaa olla kyseisen alan (tie/ojitus) tulevaisuus jatkossa? Onko kyseessä vaan yksittäisen yrityksen taloudelliset ongelmat vai kertooko tämä jotakin koko toimialasta?

    Näin maalaisjärjellä ajateltuna tulevaisuus ei Otsolla eikä muillakaan (mhy, muut metsäpalveluyrittäjät) ole kovin ruusuinen. Tuet tulevat Metsäkeskukselta jälkijättöisesti (jutun perusteella) ja syrjäseutujen tienkäyttäjät ja metsiensä hoitajat vähenevät luonnollisesti. Kellä on enää tulevaisuudessa näillä puun hinnoilla varaa/intoa laittaa satasia tai tuhansia euroja kyseisiin hankkeisiin. Osalla varmaankin on, mutta uskallan väittää, että vaikeemmaksi menee!

     

     

  • Tolopainen

    En ole koskaan nähnyt ainuttakaan vihreää millään suolla. Aika hämmästyttävää, mitä he noilla soilla muka tekevät. Kun suo-ojat tukitaan, siellä ei halua liikkua kukaan, niin menee pinta pehmeäksi.

    Kalle Kehveli

    Soiden ojitus lisää elämää, kun niissä alkaa kasvaa muutakin kuin turvetta. Niistä tulee riistamagneetteja, ja siellä viihtyvät kaikki eläimet ja kasvit. Luonnonmukainen suo on täysin kuollut.

    Petkeles Petkeles

    Aivan totta. Ammuttavat monimuotoisuuden avainlajit hirvi ja metsäjänis hyötyvät. Kurki, riekko ja teerikin ovat oppineet kulkemaan talviteiden pohjia ja ojanvarsia.

    MaraKet

    Vihdoinkin alamme päästä tästä asiasta yksimielisyyteen. Vastakommentit kun ei hyödytä ketään.

    Ojitetuilla soilla eläinlajisto on monimuotoisin. Olen bongannut noilta kohteilta monia haukkalajeja ja kurpankin. Miksiköhän karhujen kuvauskojutkin on usein ympäriltään juuri ojitettujen suolampien reunoilla?

    Suon ja metsän rajassa oli kerran koppelopoikuekin, sain onneksi ammuttua niistä suurimman osan. Pari päivää siihen meni, mutta pakastimessa ovat nyt sykysn lihapatoja odottamassa. Pekonin ja runsaan sipulin kanssa niistä tulee kelvollinen juhla-ateria!

    Ojittamaton suo on kuin navettapolku ilman emäntää, ämpäriä kantamassa. Pilvipoutainen sää ja tuuli vilvoittaa yläselkää. Se on maalla asumisessa etuna, siitä ei kaupunkilaiset tiedäkään.

    MaraKet

    Tolopaiselle,

    Suolla liikkuessani olen muita ihmisä kodatasseni kysynyt heiltä ensimmäisenä puoluekannan. Ja toden totta, yhtään vihreää ei ole tullut vastaan.

    Mistä tämä johtuu?

    MaraKet

    Petkeles,

    Talvitiet soiden yli ja sivuitsekin vaatii kunnon pakkastalven.

    Otson miehet eivät osaa tehdä kunnon talvitietä, siksi konkurssi.

    Puuki

    Vanhat ojitetut turvemaat ei ymmärtääkseni välttämättä päästä enää CO2:a .   Jos niitä aletaan ennallistaa,niin ne muuttuu metaanilähteiksi. Parempi ve. on kasvattaa paljon puuta joka kompensoi useimmiten CO2:n päästöt.  Sehän se oli mm. Ojasen tutkimusten mukaankin   pääsääntö.    Tupasvillaiset suot taisi olla semmosia , että metaania haihtuu teki mitä tahansa tai oli tekemättä  koska suolla kasvavat ”putket” päästää metaania hapettomista oloista ilmaan joka tapauksessa.      Säädellyt ojat olisi parhaita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi mutta niiden ylläpito voi olla vähän hankalaa.      Kunnostusojituksissa on 80-luvun puolivälistä lähtien tehty vesiensuojelutoimia enemmän kuin niitä aiemmin tehtiin.  Valutuskentät ja kaivukatkot toimii parhaiten ravinteiden ja kiintoaineen sitomisessa.

    MaraKet

    Metsot syövät mäntyjen latvat silkaksi paskaksi. Olen nähnyt useita metsojen ulostekasoja.

    MaraKet

    OTSOLA OLIN TÖISÄ MONTA VUOTA EI MAKSANEET AJALAAN JA LISÄ TYÖkIN TAPELEMISEN KAUTA MONTA KERTAA SAMA, KAVEREI1LLAKIN KUULIN. NUOREN YRITÄJÄN MUUALE KUIN OTSOON. URAKALA SAA RAHAA ENEMPI.

    mehtäukko

    Vai ”ammattimies”?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 81)