Metsänsä ostanut: ”Onko roundop sallittu ruohon nitistäjä, sillä olisi nyt pari vuotta taimettuneeseen peltoon tehdä siemmenille aukkoihin otolliset olosuhteet, mutta ei taita olla tietoa?”

Saa rounduppia käyttää, toiselta nimeltaan se on glyfosaattia. Aiheesta käytiin keskustelua aiemmin. Linkitän sen tähän, koska siinä yhteydessä kaivoin hiukan tietoa aiheesta. Pieni varovaisuus on aineen käytössä paikallaan, ns. virallinen tieto tuntuu olevan monikansallisen suuryrityksen markkinointimateriaalia:

Metsalehti/Keskustelut/
Aihe/Viestiketju/?topicId=1314

Sinänsä en usko, että heinikkoon saa luontaiselle taimettumiselle kelvolliset olosuhteet glyfosaatilla. Kivennäismaa tai puhdas humus pitäisi paljastaa ja sehän ei glyfosaatin voimalla tapahdu. Maan pinnalla on paksu kerros kuollutta heinää ja pinnan alla tiheä juuriston muodostama kerros, josta ei edes pottiputki mene kunnolla läpi tai ainakaan leuat aukea suosiolla. Jonkinlainen muokkaus on siis pakko tehdä ja siihen istutus. Taimien pitää olla isokokoisia ja heinäntorjuntaa tehtävä muutaman vuoden ajan hyvin tunnollisesti. Puulajikysymys onkin ainoa, jossa on vaihtoehtoja. Koivu kasvaa alkuun nopeasti, mutta se ei saa jo olemassa olevia kiinni. Erot vaan korostuu, jos ollaan aukon reunalla. Kuusi kasvaa aluksi hitaasti, mutta parantaa vauhtia myöhemmin. Normaalistihan kuusi menee ensiharvennukseen tultaessa saman ikäisestä koivusta ohi. Hybridi kasvaa nopeasti, mutta siitä en enempää tiedä. Lehtikuusikin on minulle vieras, mutta ilmeisesti nopeakasvuisena se saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos valoa riittää. Taimet ovat kalliita, mutta täydentämisessä on muitakin asioita huomioitavana.

Kiinnittäisin huomiota pieneen alaan niinkuin Kisikin. Koko ala 1,2 ha ja siellä erillisiä laikkuja. Kyllähän kaivinkoneella tehdään tuossa enemmän hallaa kuin hyötyä, kun tallataan olemassa olevia koivuja. Kalliiksikin tulee, jos ei isännälle, niin sitten kaivinkonekuskille.

Onko nyt unohdettu se että kuokkiakin on edelleen myynnissä? Kun kerran on paha heinikko niin myrkkyjä ensin ja kuokalla laikut ja istutus.
Kun tuota ihmettelee ja funteeraa, niin sillä vaivalla on jo puolet laikuista tehty. Ei metsästä joka käänteessä tarvitse kuulua kova koneen murina ja leijailla pakokaasupilviä.
Millähän ne ennen saatiin kasvamaan tuollaiset, kun ei ollut kaivinkoneita eikä paljon myrkkyjäkään.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kysymys on siis 1,2 ha:n vanhasta pellosta, joka on koivikoiden ympäröimä. Kannattaneeko kaivuria koijata muutaman taimettoman laikun vuoksi? Itseäni ihmetyttää, mikä on SYY noihin laikkuihin, kun kerran muuten koivut ovat saaneet hyvän lähdön. Joskus niitä laikkuja vaan näköjään tulee, istutettuihinkin taimikoihin, eikä mikään peli auta. Joku maaperään liittyvä ongelma..?

Tein A.Jalkasen lisäyksen johdosta lisäkysymyksen tuonnemmaksi!

Kuntoilua huonolla hyötysuhteella. Kuusi maksimi peltoheitolla kahdessakymmenessä vuodessa 150 mottia. Lehtipuulla, ainakin jalostetulla, kuten esim. hybridihaapa jopa 400 mottia samassa ajassa. Siitä voi miettiä mitä laittaa. +ilmastonmuutos joka saattaa kuusen suuriin kasvuvaikeuksiin.

Ja mikä olikaan tämä kuusi jota tarjoat vastikkeeksi vertailuun?
Onko myös jotain tietoa soveltuvuudesta tai teollisuuden hyödyntämismahdollisuuksista kyseisellä?
Vai oliko kuitenkin kyse juuri siitä aiemmin esittämästäsi omasta suorituksestasi kuusella? Silloin ainakin piti olla nin stanttutavaraa ja normikasvatusta että…