Uskon rööri että Metsä-Groupille haavan kasvattaminen onkin rahasampo. koska kyöräävät ne vielä Suomeen jalostettavaksikin. Ja kun siitä veistellään erikoislaadun liima-ja lämpöpaperit mm. kaupan kassakuitteihin ja kopiopapereihin yms. Siellä Virossa vain ei hirvieläinongelma ilmeisesti ole ihan NIIN paha ja työvoima halpaa että se kannattaa kasvattaa siellä. Tuorein selluntekolaitos tai pitäisikö sanoa kemihierrelaitos suomenmaassa.
Ja röörille vielä lisäpureskeltavaa että se sinun kymppisi on minun kakskymppinen. Joten revi siitä sitten vaikka turuilla jos toreille et kehtaa tulla.
Puuntakusen taimimäärä ei ratkaise suuntaan eikä toiseen mitään. Kuka sanoo ettei hybridihaapaa voi taajemmassa kasvattaa ja ottaa se tili vaikka kymmenen vuoden välein. Minä uskallan väittää että pystyn helposti kasvattamaan h-haapaa kymmenessä vuodessa sataviisikymmentä mottia. Koska viime inventoinnissa tuhannella istutettuna oli jo sata mottia/ha. Nyt kun homman osaan on yläraja täysin auki ja vuosimäärä aika valinnainen mistä poikki lyö ja pyörille pistää. Et pärjää kuusella kasvussa etkä tuoton manimäärässä. Usko se.

Vaan saatko Puun takaa kuusen kasvamaan tämän kohteen aukkopaikoissa normaalia paremmin? Koneellista muokkausta tuskin kannattaa tehdä, lapiolla/kuokalla laikutusta tai pieniä kääntömättäitä korkeintaan.

Aloittajan kysymykseen kommenttia;
Samanlainen kohde omilla mailla pidemmän ajan takaa. Vanhat kytöpellot, joihin viljelyn lopettamisen jälkeen (70luvun alku) syntyi osittainen männyntaimikko. Osa alueista jäi taimettumatta.
80luvun lopulla kokeiltiin täydentää perään ehtivällä rauduskoivulla, lopputuloksena 200 taimesta n. 3 kunnollista runkoa.
90luvun puolivälissä taimettumattomat alueet naveromätästin ja niihin syntyi hyvin luontaista kuusta. Kuuset selviytyneet osittain,mutta kituen.
Lopputuloksena aukkopaikat on vain hyväksyttävä, nyt niistä on muodostunut hirvien laitumia ja makuupaikkoja. Yllättäin tästäpä onkin etua, sijaitsevat eri puolella tilaa kuin taimikot, jotka ovat saaneet olla varsin rauhassa.

Eli kannattaa paikoin hyväksyä tälläiset aukkopaikat, niiden metsittäminen voi olla kallista ja turhaa. Sitten kun muu metsä varttuu, tälläiset aukot toimivat luonnon omina ”hengähdyspaikkoina”.

Itselläni on yksi peltolohko istutettu vuonna 2003 kuuselle. Pituus nyt n. 5 m ja lannoitettu viime kesänä boorilanoituksella. Kasvu todennäköisesti voimistuu niin, että 10 vuoden kuluttua voi olla pellolla kuusta n. 250 m3/ha. 300 kuutio vaikuttaa ehkä olevan yläkanttiin. Seurataan tilannetta.

Haavassa ei ko. kohteessa olisi ollut mitään järkeä. Olisi edellyttänyt aitojen väsäämistä. Kuuset ovat huolettomampia ja arvokasvukin vauhtiin päästyään on aivan toista luokkaa kuin haavalla.

Rahapulassa olevalle miehelle on tietysti parempi saada nyt euro, kuin viisi ylihuomenna.

Rahapulassa olevalle miehelle on tietysti parempi saada nyt euro, kuin viisi ylihuomenna.

Täysin samaa mieltä. Haapa vaatii viljavan maapohjan, jossa kuusellakin saisi 50 vuoden kiertoajan. Ei mitään järkeä tuhlata parhaita kasvupohjia roskapuun kasvatukseen. Kuusitukin kuutio hinta on 5 kertainen haapahöttöön verrattuna. Lisäksi vaivaton ja halpa verrattuna kaiken maailman aitojen väsäilyyn.