Keskustelut Metsänhoito Perustan tammimetsän

  • Tämä aihe sisältää 48 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Pavekka toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)
  • Perustan tammimetsän

    Olen ajatellut perustaa ensi keväänä reilun hehtaarin kokoisen tammimetsän Jyväskylään (III-vyöhyke, edullinen pienilmasto – lämpösumma yli 1200). Paikka metsitettyä peltoa, maaperä hiesua, pohjavesi lähellä pintaa – tuore paikka siis.

    Tammet ryhmäistutuksina (9 tammea/ryhmä, ryhmät 8-10m välein) ja ryhmien väliin koivua tai kuusta antamaan tungosta (pakottamaan tammet kasvamaan suorina ja vähäoksaisina).

    Taimet suojataan 1.2 m taimisuojilla ja kun aikanaan tulevat ulos suojista niin ruiskutetaan joka vuosi MOTA-hirvikarkotteella.

    Idea kopioitu Yläneen tammiviljelmästä:

    http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/tabid/475/Default.aspx

    Onko palstan lukijoilla kokemusta tammen kasvattamisesta tai tietoa hyvistä referenssitaimikoista ja -metsistä mistä kannattaisi ottaa oppia? Ja hyviä vinkkejä minulle ennen kuin perustan metsän…

  • ihmettelijä

    Hyvin tuntuu terhot itävän, pihassa pari puuta mitkä istutin 30v sitten ovat nyt alkaneet tuottamaan terhoja. Pihaan tullut kymmeniä taimia nurmikolle. Olen istuttannut metsäänkin aukkoon pari sataa tainta. On vaan aika kalliita ainakin finforelialla 4 euroa kpl. Nyt kun oma terhotuotanto on käynnistynyt niin kerään niitä kun putoavat alas ja kylvän niitä. Voi  seuloa huonommat ontot pois. Punatammea voisi myös kokeilla jos vaan jostain löytäisi terhoja. Tääläpäin ei niitä kasva.

    MaalaisSeppo

    Oravat osaavat hyvin kylvää tammenterhot. Minun pihaani on myös ilmestynyt tammentaimia. Lähin tammi on n 15:n päässä, joten oravat ovat homman hoitaneet. Yhden oravan kylvöhomman näinkin.

    Siirtoistutin 4 tammetainta alkukesästä maalle saunatuvan pihapiiriin. Hyvin ovat lähteneet kasvamaan.

    Nostokoukku

    Ajattelin tehdä vaahterametsän kaupoissa tulleelle reilun hehtaarin pellolle. Pihassa on vanhoja vaahteroita ja niistä levinneitä siemensyntyisiä taimia jokapaikassa missä maanpintaa on vähänkin rikkoontunut. Piha on puiden vuoksi varjoinen, joten taimet ovat yksirunkoisia suoria piiskataimia, pituus pisimmissä metrin verran. Täytyy odotella, että imaisevat ravinteet lehdistä juuristoon ja lehdet alkavat kellastua.

    140ärrä

    Oma kokemus vaahteran taimista on, että eivät tykkää siirrosta sitten yhtään, vaikka olisivat saman kevään taimia. Ne mitkä ei heitä lusikkaa nurkkaan samantien, jurovat vuosia.

    Nostokoukku

    Muutaman taimen olen vuosien saatossa siirtänyt tienvarteen kujaksi. Kokemus juromisesta vähän samma kuin 140R:n. Tosin tuota tietä siirrettiin aikoinaan reilun tilansa syrjään ja taimet tulivat vanhan tien pohjalle melko ravinneköyhään maaperään. Mutta jurokoon, kunhan hengissä pysyvät. Puillahan on aikaa.  Onko joku kokeillut siirtää haavan villejä piiskataimia tienpenkoista, entä tervalepän? Niitäkin ajattelin peltoon tuoda.

    140ärrä

    Penskana siirsin haavan piiskataimen, ja siitä kasvoi ihan iso puu, vaikka hommaa tuskin tuli tehtyä kaikkien sääntöjen mukaisesti. Samoin onnistui kuusentaimen, ehkä 70-senttinen, siirto. Olisinkohan 7-8v vanha ollut silloin. Siellä se kasvaa edelleen.

    Tervaleppää en ole siirtänyt, mutta ostotaimet repäisi mukavasti pituutta jo ensimmäisenä vuonna.

    Juniori Juniori

    Itse olen pohdiskellut myös tammen kasvatusta, kun ostokohteen mukana tullut reilu hehtaari pusikoitunutta OMaT vanhaa peltopohjaa johon jotain pitäisi keksiä. Täysin harrastustoiminnastahan se menee.

    Mietin jos istuttaisi tammea lähes päätehakkuu tiheyteen antaisi kasvaa +5 vuotta ja sitten kuokka istutuksena n. 500 kuusentainta/ha sekaan. Pienellä etumatkalla tammi voisi pysyä kuusen mukana nelisenkymmentä vuotta tammi myös kestänee joitakin vuosia varjostusta ja oksakosketusta.  Kuuset nurin kun varjostus on liiallista (toivottavasti vasta siinä vaiheessa kun saa pari tukkia kuusen rungosta). Heinätä saisi aika pitkään taimikkoa.

    Itse en ole vielä kolmella kymmenellä niin olisi sauma päästä näkemään kuusien kaato ja tammimetsä lopullisessa asennossa.

    Kovin työläitä ja pitkäikäisiä harraste projekteja en starttaisi vanhoilla päivillä ellei olisi innokasta jatkajaa projektille. Näitä menneiden sukupolvien hoitamattomia visakoivikoita ja muita kokeiluja on itselläkin riesana.

    Perko

    Miten siihen  soveltuisi  tervaleppä tai tavallinen luomuna ja männyt saataisi olla mutta kuusia istutettuna mahdollisimman vähän.    Lepät lisää kasvuvoimaa!  Komea metsä siitä  tulee.

    Juniori Juniori

    Eikös tervaleppä tarvitse aika kostean paikan? Yleisesti ottaen tervaleppä kiinnostaa myös. Miksi mänty? Eikai sitä kannata rehevimpään mahdolliseen maahan laittaa?

    Perko

    Mitä parempi maa niin sen paremmin mänty kasvaa ja sinne sekaan  pylväsharvuuteen leppien sekaan se ei varjosta niin pahasti kuin kuusi.   Kasvaa se tervaleppä kohtalaisen  ylhäälläkin ei tarvitse  olla suoraa vedessä. Valamon saarella  on  vankka tervaleppä puusto  ylhäällä rinteessä.   Ojanvarrethan ovat sille otolliset.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)