Keskustelut Puukauppa Pesiikö metsässäsi kanahaukka – valmistaudu tuhansien eurojen menetykseen

  • Tämä aihe sisältää 44 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Nostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)
  • Pesiikö metsässäsi kanahaukka – valmistaudu tuhansien eurojen menetykseen

    Metsäalan ammattilaisille on tehty toimintaohje ”Haukan pesäpaikan vapaaehtoinen huomiointi – toimintaohje
    metsäammattilaisille”.
    Ohjeessa kirjoitetaan, että haukkoja hyödyttävät toimet ovat metsänomistajalle vapaaehtoisia; laki velvoittaa säästämään pesän eli käytännössä pesäpuun. Ohjeessa ehdotetuista säästötoimista ei makseta metsänomistajalle korvauksia; perustuvathan ne vapaaehtoisuuteen eikä lakiin. Laki ei velvoita siis jättämään leveää suojakaistaa pesäpuun ympärille.

    Kuulin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa käsiteltiin metsänomistajien tekemää valitusta liittyen Etelä-Pohjanmaan Ely keskuksen tekemään päätökseen, jossa kanahaukan pesän ja pesinnän turvaamiseksi oli määrätty jätettävän 50 m suojakaista. Täysin korjuun ulkopuolelle 20 m ja 30 m kaista, jossa saisi tehdä vain poimintahakkuuta. Hallinto-oikeus kumosi tehdyn valituksen ja Ely keskuksen päätös jäi voimaan. Metsänomistajan ja puunostajan välinen sopimus purkautui tämän vuoksi.

    Tällä päätöksellä Vaasan hallinto-oikeus muuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvan toimen määrääväksi ja siitä ei tarvitse maksaa metsänomistajalle korvauksiakaan. Tätä päätöstä tullaan käyttämään jatkossa ennakkotapauksena nykyisen Lupa- ja valvontaviranomaisen kanahaukkapäätöksissä.

    Jokainen metsänomistaja voi laskea, kuinka paljon omassa metsässään puuta tuolle 50 m suojakaistalle jää pystyyn. Riippuen tietenkin puuston järeydestä, mutta varovaisestikin arvioiden puumäärä voi järeässä tukkikuusikossa olla 150-200 m3 ja puuston arvo 10 – 15 000 €, jopa tätä enemmänkin. Tällä hetkellä metsäyhtiöt välttävät negatiivista julkisuutta kuin ruttoa, joten normaaliksi toimintatavaksi tullee hakkuissa se, että tuolta 50 m suojakaistalta ei tehdä edes poimintahakkuita ja jos tehdään niin yksittäisiä puita ja pääosa puustosta jää huojumaan kanahaukan iloksi. Tuleepa vastaan varmaan myös tilanteita, että koko puukauppatarjous jää saamatta, jos tiedossa on, että kuviolla on haukanpesä.

    Itse olen ymmärtänyt, että oikeuden päätösten pitäisi perua lakeihin eikä annettuihin suosituksiin. Tässä tapauksessa suosituksista on tullut ”uusi laki”, mitä voidaan kutsua myös harmaaksi suojeluksi.

     

  • Kometto

    Mti-98:lle vastaus: Pesän ei tarvitse olla aktiivisessa käytössä (voi olla esim. vaihtopesä) eli suojavyöhyke suositusten mukaan edellytetään, mutta lain mukaan toimiessa pelkkä pesäpuu on suojeltu. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan tästä suosituksesta on tullut määräävä, mikä on vastoin siis voimassa olevaa luonnonsuojelulakia. Älä vaan missään tapauksessa ilmoita pesistä lupa- ja valvontaviranomaiselle vaan korjatkaa puut pois. Muussa tapauksessa joudut LVV:n myllyyn ja lopputulos on tuhansien eurojen tappio.

    Kometto

    Tuota Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei ole julkisesti saatavissa vaan se pitää pyytää, vaikka tuolla edellä mainitun diaarinumeron perusteella. Jos päätös olisi julkisesti luettavissa, saattaisi se aiheuttaa yleistä vastarintaa, sillä se on vastoin luonnonsuojelulain 39 pykälää tehty.

    MystinenMehtatyomies

    Onko se sitten vapaasti julkaistavissa, jos sen joku tilaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eli kanahaukan pesä ja kalasääksen pesä/pesäpuu ovat suojattuja, vaikka eivät ole aktiivikäytössä. Liito-oravan elinympäristö ei ole suojattu, jos se ei ole aktiivikäytössä. Meneekö näin lain tulkinta oikein?

    Rane2

    ”Liito-oravan elinympäristö ei ole suojattu, jos se ei ole aktiivikäytössä. Meneekö näin lain tulkinta oikein?”

    Ranellakin  on muutaman hehtaarin päätehakkuukuvio jossa on liito-orava-havaintoja.Jos joku metsäammattilainen toteaisi ettei liituri ole vakioasuja niin voisikohan sen hakata?Kuten yleensäkin liito-oravahavainnot ovat parhaassa kohti kuviota…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä Rane miten tuo aktiivikäyttö määritellään. Ehkä jotain selkenee jos luet Jaakko Junikan blogin aiheesta. Kirjoitus on hiukan pitkä eli olisi helpompi tiivistettynä. Itsekään en ole vielä lukenut kuin alun em. syystä mutta varmaan selkenee lakikiemurat jonkin verran.

    https://valiaikaisenvirkamiehenmuistelmat.blogspot.com/2026/07/rikosilmoitus-keski-suomen-ely.html

     

    HonkainTakaa HonkainTakaa

    ”Liito-oravan elinympäristö ei ole suojattu, jos se ei ole aktiivikäytössä. Meneekö näin lain tulkinta oikein?”

    Liito-oravan elinympäristöä ei saa hävittää tai heikentää, vaikka siellä ei juuri liito-oravaa olisikaan. Tämä tulkinta on tullut muutama vuosi sitten käytäntöön. Tulkinnan takana EU:n tuomioistuimen päätös.

    Alla lainaus liito-orava talousmetsässä -oppaasta:
    Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät ole jatkuvasti käytössä. Euroopan
    unionin tuomioistuin on vuonna 2020 tehnyt ennakkopäätöksen (C-477/19), jonka
    mukaan eurooppalaisen hamsterin väliaikaisesti asumaton, mutta
    rakennepiirteiltään lajille sopiva lisääntymis- ja levähdyspaikka on edelleen lailla
    turvattu. Alueellisten ELY-keskusten ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen
    (KHO 2451/2023) mukaan ennakkopäätöstä sovelletaan myös liito-oravaan ja
    muihin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin.

    Kometto

    Juuri kuten yllä kerrottu. Vaikka liito-oravahavainto olisi tehty 15 vuotta sitten, mutta elinympäristö on edelleen olosuhteiltaan oravalle sopiva, pitää puunkorjuu suunnitella niin, että elinympäristöä ei hävitetä tai heikennetä. Se yksilö, mikä paikassa on silloin 15 vuotta sitten elellyt, on kuollut jo vuosia sitten vanhuuteen. Mutta oravat lisääntyvät kuten ihmisetkin ja uusi nuori sukupolvi voi haavan vanhasta kolosta jo kurkkia. Näin tulkitaan, kun eurooppalainen hamsterikin lisääntyy hanakasti ja käyttää vanhoja pesäkoloja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos täsmennyksistä. Tämä vaikuttanee nyt Ranenkin hakkuisiin sitten. Toivottavasti korvausrahaa myönnetään sitten riittävästi näihin.

    Mti-98

    Tuossa liito-oravan kanssa on merkityksellistä tulkitaanko puu pesäpuuksi.

    Yksittäinen haapa, jonka alla paskaa, ei vielä suuria haittoja tee. Mutta jos löytyy paskaa ja koloja samasta puusta niin silloin tulkitaan pesäpuuksi. Vähintään 30m suojavyöhyke joka suuntaan. Kulkuyhteydet turvattava. Yhtenäinen alue min. 0.5ha. Minulla harmaassa suojelussa 2,5ha pörröhännän takia. Merkinnät parinkymmenen vuoden takaa. On edelleen aktiivikäytössä. Paskaa pääalueella joka haavan alla. Jos hakkuu rajoittuu liito-orava merkinnän läheisyyteen niin selvitys viranomaiselle miten laji huomioidaan hakkuussa. Tarvii saada hyväksytty päätös ennen kuin voi alkaa hakkuut. Tuli ostopalstalla yllätyksenä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)