Pesinnänaikainen hakkuu

On luonnollista, että ylimääräisistä kumppaneista pyritään eroon hyvän sään aikana ja siirretään bisnekset sinne, missä on vähemmän rajoitteita. Tilanne ,jossa ollaan uusimassa sopimusta ja vanha soppari päättyy, voi yhteistyökuvion purkaa rikkomatta sopimusta.

Pitää vielä muistuttaa nostokoukulle erikseen, että yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt ovat yksituumaisesti olleet hakemassa tasaisempaa työllisyyttä ja pyrkimässä pois kausiluonteisuudesta. Ponnistelut tässä suhteessa ovat valumassa hukkaan. Tollisuudessa on ymmärretty myös mitä viimeaikaisista toimista seuraa ja tehty ratkaisuja sillä perusteella.

Niin kauan kuin muistan koneyrittäjillä on ollut ns. kesätauko, suunnilleen juhannukselta alkaen. Työntekijät ovat pitäneet lomiaan ym. Suomessa on koivuvaltaiseksi luokiteltuja metsiä 8%. Suurin osa ainakin meilläpäin selkeillä talvikorjuulohkoilla. Pesimäaikainen hakkuu on rajoitettu kesäaikana näillä kohteilla. Mistä tuli suunnaton hinku päästä juuri näille kohteille rypemään pesimäaikana? Vakiintunutta lomataukoa ennen ja jälkeen ainakin täällä hakkuut pyörivät normaalisti, tuli aukkoa ja harvennusta. Haastattelin yhtä motokuskia. Kertoi olevansa viikon yhdessä tuurissa lomien päällekkäisyydestä johtuen, muuten jatkoivat kahdessa tuurissa. Mitä ja kuinka paljon viikossa valui hukkaan? Sitä en tiedä oliko kesällä hakattu puu jotenkin saastunut ja kelpasiko se lainkaan tehtaille ja sahoille. Johonkin pinot on kuitenkin ajettu. Tuore puu kelpaa näköjään johonkin paremmin kuin talvella hakattu. Niitä pinoja vielä näkee. En tiedä sitäkään onko kausiluontoisuuden välttämisessä hyvä keino jättää työntekijöiden lomat pitämättä ja laittaa koneet keskeytymättömän kolmivuoroon. Sopimuksissa on ilmeisesti tietty vuosikohtainen mottimäärä. Tuon koneet taitavat saada täyteen pitämällä lomat ja viikonloput vapaata.

Täällä energiapuuta on korjannut vain minä moton jäljiltä. Lumppeja ja isoimpia latvoja. Kyykkymotolla ja jännegranapilla. Koivuvaltaiset energiapuukohteet yksityismailta on korjattu täällä perinteisesti talvella, kantavuudesta johtuen. Isojen firmojen maita on täällä paljon ja ne eivät energiapuuta mailtaan teetätä. Pitkiä taukoja korjuussa ei näytä olevan ja samat osaajat näkyvät olevan töissä kuin ennenkin. Samat rekat näkyvät kuljettavan puuta eteenpäin kuin ennenkin. Taitaa se puuhuoltokin toimia.

Yhdellä kamerapesällä oli kuvattu video, jossa kotka yritti ottaa saaliiksi kalasääksen poikasen. Poikanen oli onneksi jo lentokykyinen ja pääsi pakoon. Kalasääksi on altis tällaiselle häirinnälle, kun se vaatii korkeasta puustosta vapaan pesän ympäristön.

Otsikkoon palatakseni, itselleni tämä asetus aiheuttaa hiukan harmia kun metsäpalstani on mäkien takana alueella jossa hakkuut ja etenkin puun kaukokuljetukset suoritetaan turvallisimmin kesäaikaan. Tehollista peliaikaa jää koivikoissa vain heinäkuusta lokakuuhun, noin 3,5 kk.

Suorittava on manannut vuosia energiapuukohteiden jäävän vaille tekijöitä. Niiden korjuuseen ei löydy vapaaehtoisia tekijöitä ja kalusto on ajettu riihentaakse pysyvään loppusijoitukseen. Urakoitsija saa vain tappioita ja tekijää vi…taa joka päivä. No nyt ne ponkaisivatkin takaisin tapetille kausiluontoisuuden tasaajina ja työntekijäresurssien säilyttäjinä.

Oliko Suorittavan luottamusmiesaikoina jo pesimälaki voimassa? Kausiluontoisuutta  on ollut ilmeisesti metsäalalla aina. Ei sitä pesimälaki tuonut uutena asiana. Ja palkkaus on työn arvostuksen paras mittari. Oikealla palkkauksella jalkaäänestäminen jää vähemmälle.