› Keskustelut › Metsänhoito › Pesinnänaikainen hakkuu

  • Tämä aihe sisältää 349 vastausta, 39 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Nostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 349)
  • Pesinnänaikainen hakkuu

    Myrskypuiden korjuun aikataulu laittoi tekemään mk-ilmoitukset myös harvennettaville viereisille kuvioille. Yksi käsiteltävä kuvio olisi alle 0,5 ha ns. rehevää metsää, muut kuivahkoja  puhtaasti mäntykankaita.

    Kuinka ollakkaan, tuli Metsäkeskuksesta ukaasi osan muka olevan  rantametsiä vaikka ranta on kilometrin päässä. Osa väitettiin olevan rehevää metsää tai korpea. Hyvinpä alkoi uuden opettelu.

  • PetriJokinen

    eipä tässä kauan mene kun kuusikkojen päätehakkuita rajoitetaa oravien pesinnän vuoksi- kuvioille mennään siis syksyllä

    Visakallo Visakallo

    Onneksi pulu ei ole metsälintu, sillä se pesii taajamissa suotuisissa oloissa ympäri vuoden!

    Luonnonvaraisista linnuista pisimpään pesii pikkukäpylintu. Se aloittaa pesinnän usein jo tammikuussa, sillä sen poikasten ravinto eli havupuiden siemenet kypsyvät parhaillaan juuri lopputalvesta ja alkukeväästä.

    Merikotkalla taasen on suurista petolinnuista pisin pesintäaika.  Muninta on jo maaliskuussa, mutta poikaset itsenäistyvät vasta loppukesästä.

    Sepelkyyhkyllä on taas pisin pesimäkausi Suomen muuttolinnuista. Pesintä alkaa huhtikuussa ja jatkuu useiden peräkkäisten poikueiden vuoksi usein aina syyskuulle.

    Nostokoukku

    Pikkukäpylintu aloittaa pesinnän erittäin harvoin tammikuulla. Helmikuun loppu on tavallista. Olen valokuvannut pikkukäpyllinnun poikaspesää maalis-huhtikuun vaihteessa. Tuo pesintä oli alkanut maaliskuun alkupuolella.

    Sepelkyyhkyjä täällä oli runsaasti keväällä ja kesällä, ja poikkeuksellisen aikaisin keväällä. Mutta heinä-elokuun vaihteessa kyyhkyt hävisivät. Meillä oli ruokintaa riistapellolta, tarkoituksena ottaa muutama paistiksi. Kun metsästys alkoi elokuun 10. , ei ainoatakaan kyykystä enää näkynyt.

    Ensimmäisenä sorsastuspäivänä 20. elokuuta pojanpoika ampui heinäsorsauroksen. Se oli jo alkanut vaihtamaan pukuaan. Vatsa oli harmaa, kaulassa oli kuparinvärinen rengas ja pää oli jo vihertävä. Vastaavia olen nähnyt aikaisemmin lokakuun lopulla. Sanoi, että sorsat lähtevät näinä päivinä muutolle. Nyt ei ole enää sormista tietoakaan. Sinne menivät Pohjanmaan pelloille. Ehkä poikkeuksellisen aikainen kevät sotki lintujen kellot ja kalenterit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tapion podcastissa mietitään mikä muuttui pesimäaikaisissa hakkuissa.

    Lintujen huomioiminen talousmetsissä – mikä muuttui käytännössä? 🪺 🌳

    Kesäkuussa 2026 voimaan tullut metsälain muutos nosti osan aiemmin suosituksina olleista käytännöistä lakisääteisiksi velvoitteiksi talousmetsissä.

    Uusi sääntely rajoittaa pesimäaikaisia hakkuita tietyillä kohteilla, edellyttää käytössä olevien linnunpesien säilyttämistä ja korostaa ennakkoarvioinnin merkitystä metsätöiden suunnittelussa.

    Ensimmäinen pesimäkausi uuden sääntelyn aikana on nyt takana, ja kokemuksia on kertynyt niin viranomaisille kuin metsäalan toimijoillekin.

    Kesä osoitti myös, että lain soveltamiseen liittyy käytännön tulkintakysymyksiä. Keskustelua herättivät esimerkiksi runsaslintuisten pesimäympäristöjen tunnistaminen, ennakkoarviointien toteuttaminen sekä se, miten lain vaatimuksia sovelletaan erilaisissa metsäkohteissa.

    Mitä kesästä opittiin?

    🎙️ Näitä kokemuksia avaavat Metsäntuntijat-podcastin syyskauden avausjaksossa Tapion johtavan asiantuntijan Lauri Saariston vieraina maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antti Leinonen ja Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa.

    🎧 Kuuntele jakso nyt Spotifyssa:

    https://lnkd.in/dNWtkpQ2

    mehtäukko

    Eipä kiinnosta kuunnella. Metsäkeskuksen itsensä valmistautumattomuus tuohon hätäjarruun näyttäytyi typerinä sähköposteina lehtimetsistä tai vesistöjen rantametsistä, jotka olivat satojen metrien päässä kuvioista. Roskakori noista posteista täyttyy nopeasti ja…Hukkajoen tapahtumatko saivat -keskuksenkin mahat veteliksi?

    Visakallo Visakallo

    Hieman ihmetyttää, ettei Metsäkeskus tainnut löytää Muhoksen 330 hehtaarin hakkuualueelta yhtään pesintäaikaista hakkuurajoitusaluetta. Laki tuli voimaan 1.6.2026, mutta hakkuut oli aloitettu jo maaliskuussa. Oliko niin, että laki ei koskenutkaan jo aloitettuja hakkuita?

    mehtäukko

    Jaahas,eikä Multala nähnyt lakia rikottavan. Hukkajoki ei siis tähän vertaudu, ja siellä kollektiivinen rankaisu oli asiallista..?!

    Visakallo Visakallo

    Niin, onko nyt Suomessa otettu käyttöön ns.”Vantaan ratikka-ilmiö”, eli metsänelläimet älyävätkin muuttaa hyvissä ajoin pois suunnitellulta rakennusalueelta? 19,3 km pitkän radan linjaukselta oli maaliskuuhun 2026 mennessä kaadettu jo tuhat katupuuta, ja rakentamatonta metsää pelkästään jo Vaaralassa 6,3 ha.

    konstapylkkerö2

    Kesällä tehtiin päätehakkuu havupuumetsään jossa oli about 10 koivua/4 ha. Vieressä oli sekapuutaimikko. Mk vaati ostajalta selvitystä pesinnänaikasesta hakkuusta. Korjuu myöhästyi sen takia jonkin verran. Kun satelliittikuva näyttää, että jossain on koivikkoa, pitää heti näköjään tutkia onko muuallakin uuden lain alaisia kohteita.

    Visakallo Visakallo

    Metsäkeskus: ”Uudet pesintäaikaiset hakkuurajoitukset ja -velvoitteet tulivat voimaan 1.6.2026, ja ne koskevat myös sellaisia hakkuita, jotka oli aloitettu tai joiden puukauppa ja metsänkäyttöilmoitus oli tehty jo ennen lain voimaantuloa.”

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 349)