Myös Lääkärilehti Duodecim:Miten kasvit kommunikoivat ja netissä Risto Niemi Pynttäri:Puiden internet vai taistelu elintilasta(the social network of trees and fungi ja myös kertomus metsäekologi Suzanne Simord:Finding the Mother.Puut jos kasvaa nopeesti,laatu huononee ja vanhuus tulee aikaisin kuin tiheässä kasvavat
Miten se parempi kasvu konkretisoituu käytännössä? Esim. MT-kuusikkoja on verrattu keskenään 80-vuoden kiertoajalla niin sen mukaan (Motti-ohjelmistolla ) harventamaton kuusikko kasvaa siinä ajassa biomassaa enemmän kuin hoidettu kohde mutta siihen mennessä on kuollut ja lahonnut jo 210 mottia /ha. Käyttökelpoista puuta on kertynyt hoidetusta n. 70 mottia/ha (harvennettu + pystypuusto) enemmän kuin hoitamattomasta. Käyttökelvotonta vain 14 mottia/80 v. Siis keskimäärin tuli n. 1 m3/ha/v enemmän puuta hoidetusta kuusikosta kuin tiheästä hoitamattomasta.
Sitten jos laatutukista maksetaan parempaa hintaa kuin se tavallinen, niin kannattaa alkaa miettiä satsausta niiden kasvatukseen kiertoaikoja pidentämällä.
2. esimerkki : männikön reipas ensiharvennus tuotti suht. eniten tukkipuuta kiertoaikana. 30 % enemmän kuin hoitamaton männikkö. Siinäkään harvennusvoimakkuudessa pidä tietenkään mennä liiallisuuksiin ettei kok. kasvu kärsi liikaa.
”Kerropas Kaapo, mitä minun pitäisi tehdä kun olen koko ajan kymmenet vuodet tienannut paremmin nopeasti kasvaneilla puilla?”
Itse asiassa Visa ei voi tietää varmaksi olisiko niillä hitaasti kasvaneilla puilla tienannut paremmin koska hänen metsissään ei tämmöisiä puita ole koskaan ollut.
Ikkunapokakaapo näköjään asialla, nälässä kasvatettu sikapossukin kasvaa hitaammin, nopeasti kasvanut päätyy nopeammin lahtiin. Sama on puunkasvun kanssa, kun hitaasta kasvusta ja pitkästä iästä ei metsänkasvattajan pussi liho , nopeasti kasvaneesta järeytyneestä tukkipuusta taasen kyllä.
no jos kasvatetaan tiheässä puita,saadaan biomassaa enemmän hehtaarilta yksilajisessa puustossa,eli metsä tuottaa enemmän kun kasvaa tiheässä hitaasti yksilajisessa puustossa Peterin mukaan.Luonto ei toimi ihmisen vaatimalla nopeudella.Nopeat puut ovat heikompia laadultaan ja puut ei sairastu tiheässä puustossa,ensin pitää haava tulla kuoreen.Ja on sienitauteja,että ne vaatii +40 lämpöä maassa,että itiöt itää eli pitää olla metsäpalo ensin.Lapin metsät kasvaa hitaasti,mutta ne on lujempia verrattuna Etelän puihin.Puut vanhenee sillai,että latva haurastuu kuten ihmisen tukka ja kuoreen tulee uriaLuonnon sääntö on,hidas eteneminen kaikkialla.Kasvaahan tässä minun lähellä isoja koivuja ja väli vain n.0.3 m ja ovat terveitä.Ei ne puut sairastu itsestään,vaan kuoreen pitää tulla haava ja haavoja tekee ihminen ja metsäkoneet.Eli metsää hakataan ja kasvatetaan nopeesti ja sammalla koneillä kylvetään puihin haavoja eli ihmisen oma syy,jos tulee puihin sairauksia,ihminen ite lahoittaa puita myös yhdessä luonnonolojen tapahtumilla,esim raskaat lumet,myrskyt jne
Eli nyt kasvatetaan harvassa ja korjataan puut pois,mutta samalla vioitetaan koneilla juuristoja ja puihin,taimiin tulee viotuksia ja kun tuleva puusuku kasvaa,niin ne sitten sairastuu eli ihminen ite vioittaa metsää.Tiheä metsä ei sairastu,jos ei ole aikaisemmin koneilla vioitettu puita ja juuristoja ihmisen osalta.Metsätaudit toisinaan kulkevat hitaasti 1 ha / 150 v tai nopeamminkin.Parempi oisi puut ajaa lanssiin hevosilla ja hakkuut tehä moottorisahalla tai justeerilla
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.