Keskustelut Metsänhoito Peterin uusi kirja

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 198)
  • kaapo123

    No kysehän on siemenissä olevissa tapahtumissa, Esim. alkioripustin on kaikilla,mutta joillakin se  kuten neidonhiuspuulla se surkastuu pois.Mutta havupuilla alkioripustin on  kehittynyt hyvin ja välittää ravintoa myös alkiolle.Alkioripustimen avulla alkio kiinnittyy  alkiorakkoon ja siemenaiheen soluihin.Varmaan metsän kannalta hyvä,jos alkio saa hyvin ravintoa

    kaapo123

    Kaksisirkkaisilla kasveilla kyllä alkioripustin surkastuu,mutta havupuilla pitenee ja työntää alkiota kohti siemenvalkuaisten soluihin päin.Yksisirkkaisilla kilpi erittää entsyymillä ravintoa alkiolle siemenvalkuaisesta.Ja kilpi jää siemenen sisään

    kaapo123

    Oulun yliopistossa on kyllä tutkimus:Havupuiden somaattinen alkiokehitys

    Tomperi

    Ei se kasvu ole iästä kiinni totes entinen flikka….  mie oon nähäny tuhansia vuosia vanhoja puita jotka edelleen kasvaa.  Kuteeko muikku  pinta- tai välivedessä?   Aina luullut että kaikki kalat kutis pohjalla, eli ei itsestäänselvyydet olekaan itsestään selvyyksiä.

    kaapo123

    no puut voi kasvaa 3000–9000 v,mutta ne on harvinaisia ja Suomen vanhin mänty on 800 v.Puut yleensä lahoaa kun ikää tulee 500v eli niin käy myös suojelumetsissä.Mänty kukkii etelässä meillä kesäkuussa,mutta pohjoisessa heinäkuussa.Jotku puut lahoo jo alle 100 v

    kaapo123

    Peterillä paljon metsistä ja puista kuvia instagramissa

    Husq165R

    Myönnän, että Wikipedia ei ole lähellekään lähteiden parhaimmistoa, mutta silti sieltä kopioin pätkiä. Kuinka Kaapo (tai muut lukeneet) kommentoit? Itse en ole Peterin kirjoja lukenut.

     

    Kritiikkiä Wikipediasta:

    Puiden salattu elämä herätti kiivasta kritiikkiä, mutta sitä myös kiitettiin. Alan tutkijatkin ovat olleet kahta mieltä, vaikka puiden juurten vuorovaikutusta ei enää kiistetäkään. Toiset puhuvat Wohllebenin tieteellisistä puolitotuuksista, ja tutkimusten pohjalta syntyneistä lennokkaista puiden elämän kuvailuista. Jyrkimmät tutkijat arvostelivat Wohllebeniä faktojen sekoittamisesta spekulaatioihin. Suomalaisista metsäekologian tutkijoista mm.Markku Lajavaara on tyrmännyt Wohllebenin teoksen, väittäen sitä evoluution vastaiseksi koska hänen mukaansa puut eivät auta toisiaan, vaan puiden kesken vallitsee olemassaolon taistelu (HS 16.1.2017).

    Toistaalta Wohlleben on saanut kiitosta uuden puiden suhteista korostavan metsäbiologian popularisoinnista (Prof.Suzanne Simard). Tosin silloikin hänen tyyliään on arvosteltu puiden inhimillistämisestä sekä ikimetsän kuvaamisesta satumetsän tavoin.

     

    A.Jalkanen

    Kannattanee mieluummin lukea se edellisessä Hesarin artikkelissakin mainittu kehuttu kirja, Seppo Vuokon kirjoittama ”Latva pilviä piirtää”. En ole itse lukenut kumpaakaan.

    Aiheesta on keskustelu aiemminkin. Aloituksen linkki Hesariin ei enää toimi.

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/monimuotoinen-metsa-tuottaa-puuta-talousmetsaa-paremmin/

    kaapo123

    No evoluutiossa on kyllä tavoite se,että puutkin sopuituisi ympäristöön myös silloin kun ympäristössä tulee muutoksia.Eihän kaikki puut elä esim tundralla ja tropiikissa paljon lajeja hehtaarilla ja evoluutio voi mennä myös taaksepäin tai hidastua.Puut kulkevat luonnossa hitaasti.Metsäraja nousee ylös myös Suomessa

    kaapo123

    Luonnossa on sääntö:Tasapaino.Jos hirviä liikaa,niin silloin susia vähä ja sitten hirvet tuhoaa metsää.Jos susia paljon,hirviä vähemmän.Taudit ja tuholaiset pitää tasapainoa luonnossa.Eniten on bakteereita 10 potenssiin 30 ja viruksia 10 potenssiin 31

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 198)