Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

Tämä aihe sisältää 77 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, 6 kuukautta sitten koillis lappi toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 77)

1 2 3 … 6 7 8

Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

Lähetetty: 3.6.2016, 07:39

On pieni ala, jota ei aikanaan uudistettu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on edelleen ruohoa ja pieniä kuusen taimia siellä täällä ja kaiken päällä on vahva koivutaimikko. Lisäksi on muutama paikka, jossa on vettä ja siihen lykkää leppää. Olisi siis tulossa ihan luomusekametsä.

Maa on Hämeessä ja pohja on hyvinkin rehevää eli ryönää pukkaa 🙂

Nyt sitten ihmettelen, että mitä tekisi.

Vaihtoehto 1 olisi vain hissukseen harvennella pihlajat ja muut ryönät pois ja jättää siemensyntyiset koivut.

Vaihtoehto 2 olisi raivata edelleen vaan tyhjäksi ja ährätä kuokan sekä lapion kanssa täydennysistutusta eli sitten olisi kuusikkoa tulossa. Menetettäisiin nyt ehkä 6-vuotias koivikko yms.

Vaihtoehto 3 en tee yhtään mitään vaan kirjoittelen täällä ja käyn kerran vuodessa kuvaamassa tilanteen.

Vaihtoehto 4 mikä ?

Ala on siis luokka 1 ha eli ei kauheasti kannata rynnistellä, mutta jotain olisi mukava saada tuostakin ulos.

Mitäs suositellaan?

Tekijä
Hiluxmetsuri

Teema Metsänhoito

Jätkä 3.6.2016, 08:08

Jos koivikko on raudusta, niin siitä vaan metsikkö.
Kohtalaisen onnekas olet, jos tuollaisen pohjan olet saanut metsittymään täysin. Täytepuuna menee mikä poolaji tahansa.
Jos haluat, tunkee koivikon alle kuusikko, jolloin voit joutua pähkäilemään ”ollako vai eikö olla” -tilanteessa, mutta siihen on vielä matkaa.

A.Jalkanen 3.6.2016, 09:06

Vaihtoehto 1 on taloudellisin, eli lehtipuusta ensimmäinen sukupolvi. Raudusta ja muuta hyvälaatuista lehtipuuta jätetään, tarvittaessa karsitaan. Kun lehtipuun pitää harvana, alle tulee hyvä kuusentaimikko, josta sitten harvennellaan seuraava sukupolvi. Ei haittaa, jos kuusikko on eri kokoista tainta eli erirakenteinen.

pihkatappi 3.6.2016, 09:19

Minulla on yhdellä ostopalstalla kanssa noin hehtaarin kokoinen ala, jota edellinen omistaja ei uudistanut hakkuun jälkeen. Ei tullut istutettua, kun siihen tuli heti tuulivoimapuisto sopimukset, no tuulimyllyistä ei ole kuulunut mitään. Maapohja on hyvin ohutturpeinen kangas, johon tietysti on ottanut valtavan tiheän hieskoivikon, palsta on kapea ja naapurin kuusikon pitäisi siementää tuonne alle sitten kuusikko. Nyt olisi varhaisperkauksen aika, hirvet tuota hommaa ovat jo aloittaneetkin syömällä koivuja töppälatvoiksi. Hirvien takia varhaisperkauksessa jätettävä 4000 tainta hehtaarille, jos sitten jotain jäisi kasvamaan pituuttakin.

Minusta luontainen koivikko kannattaa hyödyntää, mutta alle pitäisi saada se kuusikko ilmaiseksi. Pientä täydennysistutusta voisi ajatella, kun kerta pohja on rehevää, mutta silloinkin pitää ottaa työn osuus jo osin kuntoilun ja harrastuksen kannalta.

pihkanaama 3.6.2016, 09:36

Itse tekisin vaihtoehti 1:n mukaan. Selvään aukkopaikkaan jättäisin sen lepän tai pihlajankin monimuotoisuutta tuomaan. Sieltä, missä on koivuakin lakaisisin ne pois. Kuusikko tulee alle jos on tullakseen.

jees h-valta 3.6.2016, 09:48

Miksipä sitä sitten pitäisi edes miettiä montaa puusukupolvea kun hyvä kun kerkiää ne koivutkin ainespuuksi kasvatella. Aivan sama mitä peräst kuuluu jos ei ite siitä enää kummene. Ja se seuraava metsien omistaja sitten voikin muokata ja istuttaa tai kylvää senajan trendin mukaan.

pihkatappi 3.6.2016, 09:54

Eihän se ole läheskään sama kasvatella pelkkää koivikkoa, jossa vielä seassa leppiä, kuin verhopuustoista kuusikkoa. Kuusikon päältä voi ottaa sen tilin jo 30 vuoden päästä ja tämän uudistamisen jälkeen ei ole mitään taimikkoon liittyviä töitä tiedossa ja puusto on jo kohta ensiharvennus vaiheessa, jolloin valitaan tukkipuuaihiot viimeiselle kasvatusjaksolle.

jees h-valta 3.6.2016, 11:07

Alikasvos myös heikentää koivikon kasvua ja koivikon poistossa kuusikkoa raiskaantuu ja juurikääpä saadaan taas turhaan mukaan.

Jätkä 3.6.2016, 11:23

Kyllä kaqikki ntoimet koivunkasatuksen edistämiseksi. Jos koivuista löytyy riittävästi raudusta ( n.2 – 4 kpl / aarille,) niin antaa koivikon kasvaa. Evästä maassa riittää hyvin.
Muutaman vuoden kuluttua hirvivaara on ohi ja voi koivut harventaa. Kuusentapit voisi siinä vaiheessa poistaa, uudet tolevat kyllä, taikka sitten koivu/ kuusisekametsä, joka tutkimusten mukaan antaa parhaan kasvun ja laadun.
Koivun juuret ovat syvällä – kuusen juuret pinnassa, ne keräävät kasvuvoimansa eri kerroksesta.

albre 3.6.2016, 13:31

Itselläkin on noita tommoisia alle puolen hehtaarin plänttejä esim vanhoja laitumia, hiekkakuoppia ja muista sekalaisia alueita. Kun olen itse saanut ne haltuuni olen pyrkinyt tekemään metsän niistä tarpeista, mitä on käytettävissä. Pääsääntöisesti niissä on löytynyt vähintään se 1500 puuta jatkokasvatukseen. Minulle ovat kelvanneet kaikki puumaisesti kasvavat lajit, aukkopaikkoihin voi jättää mitä löytyy. Sitten siirrellyt kuusentaimia ojanpenkoista täydennykseksi, jos on huvittanut.

Kantavana ajatuksena on ollut että nämä kuviot olisivat mahdollisimman helppohoitoisia ja nopeakasvuisia. Sitten mielellään että ne saa myöhemmin yhdistettyä isompaan kuvioon.

arto 3.6.2016, 17:47

Vaihtoehto 3 kirjoittele täällä muutama vuosi. eli anna metsän kasvaa muutama vuosi. Näkee mikä puusto menestyy. sen mukaan sitten jatko , jos koivu jää kuusikko alle , jos kuusi kasvaa kovasti niin kuusi aukkoihin koivu.