› Keskustelut › Metsänhoito › Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 6 7 8

  • Pieni palsta, itsekseen taimettunut, koivua pukkaa

    Sent on: 3.6.2016, 07:39

    On pieni ala, jota ei aikanaan uudistettu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on edelleen ruohoa ja pieniä kuusen taimia siellä täällä ja kaiken päällä on vahva koivutaimikko. Lisäksi on muutama paikka, jossa on vettä ja siihen lykkää leppää. Olisi siis tulossa ihan luomusekametsä.

    Maa on Hämeessä ja pohja on hyvinkin rehevää eli ryönää pukkaa 🙂

    Nyt sitten ihmettelen, että mitä tekisi.

    Vaihtoehto 1 olisi vain hissukseen harvennella pihlajat ja muut ryönät pois ja jättää siemensyntyiset koivut.

    Vaihtoehto 2 olisi raivata edelleen vaan tyhjäksi ja ährätä kuokan sekä lapion kanssa täydennysistutusta eli sitten olisi kuusikkoa tulossa. Menetettäisiin nyt ehkä 6-vuotias koivikko yms.

    Vaihtoehto 3 en tee yhtään mitään vaan kirjoittelen täällä ja käyn kerran vuodessa kuvaamassa tilanteen.

    Vaihtoehto 4 mikä ?

    Ala on siis luokka 1 ha eli ei kauheasti kannata rynnistellä, mutta jotain olisi mukava saada tuostakin ulos.

    Mitäs suositellaan?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Hiluxmetsuri 3.6.2016, 17:54

    Kalluppi näyttää suosivan vaihtoehtoa 1, mikä on mukavaa, koska niin olen itsekin ajatellut ja myös toiminut. Täydennysistuksena olen laitellut kuntoilukuusia, poistanut pihlajaa, varjellut yhtä tammea, raivannut heinää kuusten ympäriltä ja ihmetellyt miten voi maisema muuttua vuodessa avoimesta sellaiseksi, jolla tarttee GPSn että löytää rajat 🙂

    Yhdessä kohdassa taitaa tulla vettä pintaan koska nuo tervalepät tuntuvat viihtyvän siinä.

    Ensi kerralla täytyy mennä nauhojen ja GPSn kanssa rajanmerkkauspuuhiin.

    Tästä tulee siis koivikko.

    Lisäys: toteutan myös ve3:n eli kirjoittelen edistymisestä. 🙂

    vänkäri vänkäri 3.6.2016, 21:20

    Viisas päätös. On nähty niitäkin työn sankareita, jotka ovat hakanneet koivut maahan, istuttaneet kuusen paakkutaimet ja saaneet aikaiseksi komean horsmikon missä törröttää siellä täällä joku kuusenhamppi.

    raivuri 3.6.2016, 23:11

    Vaihtoehto 1 ehdottomasti järkevin ja helpoin. Tehdään se metsä siitä mitä on tarjolla kun ei kuitenkaan isosta kuviosta kyse ole. Siinä on hoitoakin paljon vähemmän kuin uuden perustamisessa.

    Itsellä näitä sekapaloja täällä Hämeessä kanssa löytyy. Kasvu valtavan nopeaa ja kaikkea turhaakin sekaan kasvaa. Edellisten omistajien, parin eläkeläisen ja perikunnan, jäljiltä noita on tullut siivoiltua kuntoon. Kaikkea on koitettu ja todettu koivun jatkokasvatuksen olevan se helpoin ja mukavin tie.

    metsänvartija 4.6.2016, 21:33

    Siirtotaimet ojan penkalta ja lapiolla istutus.

    Peruspuusto riittää, 3 m taimiväli, 3 riviväli.

    Pahvipakkaukset ym. heinän torjuntaan.

    Avaa kuuselle kasvutilaa pikku hiljaa.

    pihkatappi pihkatappi 5.6.2016, 06:37

    Minä olen tehnyt tuollaisen siirtoistutuksen pienaukkoon, reilu sata tainta ojan pohjalta keväällä, kottikärryillä aina aukolle ja lapiolla istutus. Hyvin lähtivät kasvamaan, varhaisperkausta yms. ei tarvittu, heinikko tuollakin 2 metristä, mutta ei ehtinyt noihin taimiin.

    Hiluxmetsuri 5.6.2016, 07:48

    Yhden pienen alueen tuosta mätästytin ja siihen tuli ihan oikeat 2-vuotiaat paakkutaimet. Paikalta lähti raivauksessa leppää ja pihlajaa, suurin osa jäi maahan ravinteiksi ja ovat jo lähes maatuneet.

    Mukava on ollut seurata armottoman raivauksen tuottaneen tulosta. Vadelmat ja puun vesat on saatu talttumaan, mutta vielä tuo homma jatkuu ainakin syksymmällä.

    Muun alueen, eli ruohokoivikko-osion raivaus pitää tehdä nyt kesän aikana ja sinnekin voi olla mahdollista tehdä pikkuista mättäitä siirtokuusille jos aikaa riittää. Taitaa olla kuitenkin helpompi vain ruohota olemassaolevien pikkutaimien ympäristö ja auttaa niitä siten eteenpäin.

    Nyt on pohdinnassa koivikon oikea tiheys. Paikoitellen n. 3…4 metrin koivuja on metrin – puolen metrin välein. Mikähän olisi oikea tiheys?

    Jätkä 5.6.2016, 08:03

    Jos kysymys on hieskoivuista, niin sama tiheys kuin männylle, eli 50 neliön ympyräkoelalle kymmenen runkoa. Koska kyseessä on hies, voi lukema olla 11,5 runkoa.
    Jos puut ovat raudusta, 1500 -1600 r/ ha. Keskimääräinen puuväli 2,5m.

    metsä-masa metsä-masa 5.6.2016, 11:09

    Kyllä palstalaiset on esittäneet hyviä toimintatapoja palstan kasvstukseen !

    Kuvauksen perusteella itsekkin valitsisin ykkösvaihtoehdon, jos vesitalous on jokseenkin kunnossa, koska kuviolla on jo paljon valmista kasvatettavaksi kelpavaa taimiainesta, joka oikein hyppää ylös kunhan hoitaa ne rönsyt pois vuosittain ja aari tyhjää aluetta tuo vain monimuotoisuutta kuviolle.

    Itsekkin olen ihmetellyt niten paljon kuvio täyttyy luonnostaan myös rauduskoivulla ( kivennäismaat ),siinä onkin mukava oppimisen ja seurannan kohde.

    Jos kuviolla käy 3 – 5 vuoden välein saa olla tarkkana, että olenko samassa paikassa, kehitys on niin nopeaa ja yllätys on lähes aina myönteinen.

    Jätkä 5.6.2016, 11:37

    Hyvällä pohjalla koivu kasvaa niin rajusti, että viisi vuotta alkaa olla liian harva käyntiväli. Käy äkkiä niin, että aarin reikää ei enää löydäkkään.

    Nimetön 5.6.2016, 18:10

    MINÄ OLEN NÄITÄN KAKSIN KERTOS METIÄ,TEHTYT PALIONKIN HYVIN ON ISÄNTÄT,TEHTYT NIILÄN TILIÄ.KUUSIN TAIMET PÄRIÄÄ HYVIN K0IVINKON,ALA E1 TARVITE OLTA HUOLISTUNTUNUT.KOVUT HARVENTETAAN SOPIVAN TIHEYTEN SEKÄN,ANTETAAN KUUSIEN NOUSTA RAUHASA.KUN KUUSIT ON NOUSTUT NIIN,LYÖTÄÄN MELKEN KA1KI KOVUT LIHOKSI VOI,MYYTÄ KUITUKSI TA1 LAPI PUUKSI.JÄTENTÄÄN KA1KEN PARAAT K0VUT,LIHOMAAN TULEE LAATUN VANERIA KUN,KUUSIN SEKASA KASVAA.KUUSIN HARVENTUSKEN YHTEYTESÄ VOITAAN,K0RIATA VANERIT TALTEEN.KA1KEN PARAIN JÄLKI TULEE METURI,TYÖNÄ MINÄ OLEN NÄITÄN RAHA,METIÄ TEHTYT PALIONKIN ISÄNTÄT ON KIITELTYT.TYÖN MA1TA ON ENENMÄN KUN,EHTIN TEHTÄ.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 6 7 8