Keskustelut Tekniikka Pienmetsäkoneet

Tämä aihe sisältää 41 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Avatar Vintta 7 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)
  • Pienmetsäkoneet

    Metsälehden juttu viime vuoden lopulta. Ihan järkeen käypä homma, pieni kone pienelle puulle ja samalla koneella kalikat tienlaitaan. Vaan riittääkö kysyntää ja onko tarjontaa työmaista, jotka ovat aika rajalliset pienelle koneelle?

  • jees h-valta

    Hienoahan se olisi kun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa metsä saataisiin arvokasvua pukkaamaan. Mutta mehtäukko kyllä valitettavasti aivan oikeassa, ei sinne ainakaan tuossa koossa vielä koneita edes saa. Nykyisin ainakaan. Jos tosiaan ei ite ala koneilla pelleillä, ja se taas ei kannattavinta lystiä ole.

    Jätkä

    Siksi juurikin pitää huolehtia siitä, että keppimetsää ei ole, jota pitäisi hakkuukoneella hakata. Ei energiapuuksi, eikä kuitupuuksi.

    Puuki

    N. 50 – 100 l puitahan niitä puidaan ensiharvennuksilla .  On niitä pienempiä koneita käyttäviä yrittäjinä Suomessakin . Ne on haluttuja tekijöitä ensiharvennuksille.

    Mottimasa Mottimasa

    Harvoissa harvennuksille tarkoitetuissa ajokoneissa on 20 kiinnon lava. Normi metsäkone ajaa 300 kiintoa päivässä hyvissä olosuhteissa, maataloutraktori 5 kiinnon kärryllä onnistuakseen samassa ajassa 50 kiintoa. Tuossa laskin kustannus eroja kun itse tuuskasin puut tienvarteen maataloustraktorilla niin eipä siinä muutamaa satasta enempää voittoa tehnyt siihen että olisi metsäkoneella ajattanut, eikä itselle saa laskea ollenkaan palkkaa. Jos sadassa kiinnossa 200-300€ omalla kalustolla säästää niin ei sen takia kyllä kannata 165 ferkua ja retkeä kalliimpaa kalustoa hommata. Ei niin nautintoa ole maataloustraktorin kanssa metsä ajo että harrastaakkaan kannattaisi, rukoilla saa aina että koneet kestää ja saa puut ilman tapaturmia tienvarteen. Ilman läheltäpiti tilanteitakaan ei ole aivan aina selvitty.

    Jätkä

    Takivät konepuolen porukat ihan kokeen. Maataloustraktori- kärru/kuormain yhdistelmästä on Työtehoseuran pitkäaikaiset mittaukset.lähes 5 kiintoa tunnissa. koulun kahdeksanpyöröisellä harvennuskoneella 15 kiinnon kuormia neljä kuormaa / tunnissa.

    Isompiakin kuormia olisi tullut samalla vaivalla, mutta olisi pitänyt olla tavoitepituus kuusi metriä.

    Matsäliiton urakoitasija ajoi avohakkuusta sellaiseen tarkoitetulla Volvolla : Oli vuoden tilasto, keskikoko kuormilla oli vuoden tilastossa 29 kiintoa.

    kuusessa ollaan

    Pienmetsäkoneet toimii siihen asti, kun tulee yli puolimetriä lunta, tai riittävä kivikko eteen. Etenkin lumen kanssa oli osa 80-luvun pienkoneista pulassa, farmitrac taas pärjäsi lumessa, mutta kannokossa oli telat vinksin vonksin. Mini Brunetillakin hangessa kulku oli tuskaista ja pyöränpultteja katkeili värinästä. Teloja ei sen telit sitten kunnolla kestäneet, lisäksi loppui voima.

    Jo pienemmän pään keskiraskaatkin metsäkoneet aika tunteettomia eri maastojen vaikutukselle työskentelyyn.

    Jätkä

    Mini Brunet oli kyllä ihan hyvä menijä ketjuillakin. Keksivät sellaiset länget vanteisiin, jotka antoivat ketjujen kiertää pyörää, joten ne pysyvät hyvin päällä. (”Meillä on nyt kaikissa koneissa sellaiset ketjujen paikoillaan pitimet)

    Brunetissa myös renkaita levennettiin.

    Eräs konekuski osti itselleen ”Harmitracin”, kun ”Sai halvalla vähän ajetun pelin. Varoittelin häntä, mutta hän oli laskenut, että se on niin halpa, että pääomakustannuksia ei oikein voi laskea, pakko sillä on tienata – ammattikuskin. Puolen vuoden kuluttua hän onnitteli itseään, kun oli pääsyt siitä eroon, puoleen hintaan myyden.

    Se oli hyvä ajella hangen päällä ilman kuormaa.

    Sama on käynyt kaikille oikeille urakoitsijoille, jotka on saatu houkuteltua sellaisen hankintaan. Metsäliiton ostohenkilö sanoi, että se on heillä ostovaltti. Kysyin: miten? Vastasi: ”Kauppaa hierottaessa snon, että onhan meillä Harmitrac. Kauppa tuli, mutta ajo tehtiin isolla koneella”

     

     

    Vintta

    Edelleen tiedoksi jätkälle, että jos sen nosturin ylettyvyys on vaikka se 8 metriä niin eihän sinne voi tonnin painosta murikkaa laittaa roikkumaan vaan pienempi koura joka mahdollistaa sen, että sillä koneella voi todellakin ottaa sivulta puomi suorana ilman että se kaatuu. Sivukaltot sitten eri juttu, mutta se on sama juttu vaikka olisi raskas harvesteri!

    Jätkä

    Vintta. Mitähän sinä onneton yrität soperrella? Kun pikkuinen koura painaa kolmesataa kiloa ja runko sata- ja lumi saman verran, puhutaan 500 kilosta. Kun kuitenkin tarkoitit ensiharvennusta. Se pumim pituus ei kuitenkaan riitä siihen, että ajouran keskeltä pitäisi yltää kymmeneen metriin asti.

    Kyllä sellainen välikoon kone on oltava haamu-urakone ja sellainen on jo tehty. Ajokeeksi se on vielä keskonen.  Pitäisi käsittää, että myös ajokertojen määrä rasittaa maastoa, eli etupäässä pitää olla sellaiset ajourat, joita ajetaan vain kerran. Silloin pikkukoneet putoavat leikistä, taikka metsä on täpötäynnä ajouria korjuun jälkeen.

    Olen nähnyt yhden väljennyshakkuun, joka oli hakattu ja ajettu luonnonsuojelun nimissä pienellä koneella, joka oli mahtunut jokaisesta puuvälistä. Kaikki jäävät puut oli turmeltu tavalla tai toisella. Vuoden kuluessa kuvio hakattiin aukoksi.

    Kalle Kehveli

    Tavalliselle tallaajalle maataloustraktori + kärry on ainoa vaihtoehto. Se mahdollistaa semmoisen kuvionkin hakkauksen, joka ei kiinnosta ketään. Traktorin monikäyttöisyyskin puoltaa sen hankintaa. Etämetsänomistaja ei juuri koneita tarvitse, enintään mönkijä leluksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)