Keskustelut Puukauppa Pitäjäkohtaiset hakkuutilastot

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Pitäjäkohtaiset hakkuutilastot

    Luke avannut kuntakohtaiset hakkutilastonsa, missä päin maata ne parhaat tukkimetsä olivatkaan? Esim Hartolassa näyttävät hakanneen 155 000 kuutiota tukkia ja 125 000 kuutiota kuituja. Ilomantsissa taas 235 000 kuutiota tukkia ja 530 000 kuutiota kuitua. Missähän on paras tukki/kuitu suhde?

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    En tiedä olenko väärässä, mutta yhtiöiden, yhteisöjen ja vastaavien on metsät hoidetuimpia näkemäni perusteella. Yksityisellä puolella tasoerot ovat huomattavat, on ensiluokkaisesti hoidettuja, sitten keskinkertaisen välttävästi ja sitten herran haltuun jätettyjä tulevaisuuden energiareservejäkin on yhä enemmän.

    Salonpoika

    Onko kuka nähnyt koivua lanattavan maahan pillarilla 1970-luvulla vai onko ne tarinat puhdasta legendaa? Meillä täällä koivua istutettiin jo 1960-luvun lopulla ja mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti sen jälkeen. Mutta kun riistahallinto ei anna lupaa kasvattaa koivua metsässä, pihapiirissä se onnistuu, etempänä säilyy ainoastaan sekapuuna osittain. Luontaiset edellytyksethän täällä sille olisi hyvät, hakkuutilastostakin näkyy syy vaneriteollisuuden keskittymän sijainnille.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    En ole nähnyt billarilla lanattavan koivikoita nurin 60 luvulla enkä muulloinkaan. Olen itse omakätisesti hakannut aisakoivun kokoista hieskoivua maahan 60 luvulla. Tein näin tilaa männyille. Kun tuo työ tapahtui pääasiassa suomaalla, niin ei lopputulos näin jälkeenpäin ole kovinkaan häävinen, männyt ovat toki kasvaneet kun ojitus on ollut kunnossa. Toisaalta kymmenen vuotta myöhemmin Kaskisten tehdas alkoi käyttämään koivua. Tosin hinnat eivät olleet häävisiä, mutta olisin kuitenkin saanut niistä koivuista jo silloin sievoisen tilin. Männyt olisi kerinnyt kasvamaan sen jälkeenkin, olisivat päässeet parempaan alkuunkin, kun olisi ollut jo vuosia kulunut ojituksesta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen

    Lokan ja Porttipahdan alueella taisivat lykätä pillarilla puustoa nurin, kun ei ollut aikaa korjuuseen eikä tehokkaita välineitä.

    Puuki

    1960-luvulla on kuulemma kokeiltu koivun kaatoa ko. menetelmällä Suomessakin.  Laihoin tuloksin ilm. kun ei yleistynyt.     Viimemmäksi on koetettu ennallistaa räjäyttämällä puita jossain yhtä huonoin tuloksin.

    kmo

    Luston kuvakokoelmissa muutama kuva vaijeriraivauksesta, ovat kyllä 1950-luvulla kuvattuja mitä ensihaulla löytyi, ja näkyy muutakin kuin koivua kaatuvan – https://kantapuu.finna.fi/Record/lusto.knp-110552

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)