› Keskustelut › Metsänhoito › Pitkät kannot varhaisperkauksessa

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 128)
1 2 3 … 9 10 11 12 13

  • Pitkät kannot varhaisperkauksessa

    Sent on: 2.2.2021, 09:47

    Merkitty: 

    Rämmin tuolla hangessa raivaussahan kanssa ja varhaisperkaan n. 1,5 m kuusikkoa, jossa on aika paljon sellaista 3 m koivunraippaa. Kun lunta on ainakin saappaanvarren verran, niin kannoista tulee pakolla korkeita.

    Mitäs mulla on odotettavissa? Ensi kesänä uusi, pahempi kierros kun joka kannosta tulee 10 vesaa? vai rauhaa muutama vuosi ja sitten uudestaan?

    Ollaan varsinais-Suomessa ja MT-tyypillä.

    Tekijä
    Normandy
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 24.1.2022, 05:25

    Jesse: ”Se kertakin on valtava buusti jonka voimin täällä on mesottu hyberharhaa. Ne muut toimet on sen rinnalla suorastaan naurettavia vaikutteiltaan. ”

    Jos noita Jessen harrastamia ylisanoja olisi uskominen, niin minun on silloin onniteltava itseäni  ä ä r e t t ö m ä n  tuottavasta lannoitus-investoinnistani!

    Sen verran pitää kyllä Jesseä oikaista, ettei lannoitusta kannata suorittaa, jos metsän kaikkia muita kasvutekijöitä ei ole sitä ennen pidetty kunnossa.

    jees h-valta 24.1.2022, 05:52

    Äärettömän luontoa halveksivaa toimintaa jossa ei paljon maatalouden jatkuvasti haukuttuja päästöjä vesistöön ajatella. Metsäojista on yleensä vesistöön huomattavasti helpompi valuma kuin maatalouden kohteilta. Onneksi nykyään kannattavuus kalliiden lannoitteiden myötä hävinnyt joten kai se aika pian loppuu tuokin meuhkaus. Halpaa se tosin ei koskaan ole ollut. Harvempi sitä muistaa kuitenkaan tulosinnossaan vähentää kantorahasta. Myrkyt ja lannoitteet eivät kuulu metsäluontoomme.

    mehtäukko 24.1.2022, 06:05

    No no. Yltä pyyhkii ja pahasti. Mitä merkitsevät pitkäaiset tutkimustiedot ja käytännön tulokset??

    Visakallo Visakallo 24.1.2022, 06:11

    ”Harvempi sitä muistaa kuitenkaan tulosinnossaan vähentää kantorahasta.”

    Tottakai lannoituskustannus pitää muistaa vähentää kantorahasta. Kahdensasan euron nettokustannus hehtaarille ei vain kovin paljoa tee, kun myytäviä motteja on yli 500 hehtaarilla, ja niistä 450 mottia tukkeja.

    Puuki 24.1.2022, 07:13

    ….Puuki on sentään hiukan yrittänyt sisäistää valmistumiskehityksen tilien suhteessa. Karkeitahan aina vertailut ovat.

    Ei ihan noin vaan niin, että  J.havalta on jo jotain käsittänyt metsänkasvatuksen kustannuslaskennasta mutta n. 50 % uupuu vielä.  Ei riitä että laskee vain tuloja ja unohtaa menojen vaikutuksen pitkällä aikavälillä.

    jees h-valta 24.1.2022, 08:54

    Ruuantuotannossa suomen pienillä peltoaloilla vielä tehoviljelynkin joinkuin käsittää (tosin luomuun siirtymä on ripeää) mutta metsässä tuon saa minun puolesta vaikka kieltää. Vuoropuulajeilla saadaan metsä tuottamaan riittävästi ilman keinolannoitteita. Siksi haapa on erittäin tärkeä lisälehtipuulaji jonka kierto auttaa koko maapohjan tervehtymiseen. Siinä joukossa havupuut menestyvät samallakin erinomaisesti koska esim. kuusen juuret saavat virtaa suoraan haapalehtimaton alta. Jota mustarastaat vielä syksyin innolla kääntävät. Mikrobitoiminta pelaa. Puuki kaipailee haavan menojen osuutta. Minusta olen kyllä taimien hinnat kertonut. Hiukan toista euroa kpl taimisuojineen. Ei maanmuokkausta. Muut kulut, hmm, mikä niissä on sellaista mitä en tee muillakin puulajeilla. Paitsi että raivausta ei ensimmäinen haapaerä  juurikaan tarvitse kuten muut puulajit. Uudistus nolla euroa. Toisen erän raivaus on taas verrannollista muihin puulajeihinkin. Taimikoiden suojaus: Minähän nykyään käytän niitä Riistakeskuksen minulle antamia aitoja myös mäntytaimikoiden suojaukseen. Varsinkin kun tämä talvi osoitti ettei hirvieläinongelma suinkaan ole ohi H-vallassa. Liika on liikaa oli taimikko mikä tahansa. Metsässä minä käyn jokatapauksessa monta kertaakin viikossa ilman ettei suunta välttämättä ole aina haavikko.

    Puuki 24.1.2022, 18:14

    ”Hiukan toista euroa taimisuojineen”.  Uudistuskulut ei ole silloin 0 € .  Ne on alunperin olleet suuremmat kuin norm. kuusikon uudistuksessa .    Siitä johtuu että ”palkkaa” ei tule se 1 €/vuosi/motti vaan 0,5 € .       2. uudistuskerran vesat  kasvaa aluksi hyvin ja nopeasti (tulee paljon juurivesojakin) ja tarvitaan raivaussahan ulkoilutusta aika paljon.  Myynti sitten suht. nopeasti,niin ei laho pääse liiaksi verottamaan tulosta.   N. 40 vuoden lopputulos  menee sitten  suunnilleen samoihin,  kuten ed. laskin , viljellyn  kuusikon kasvatuksessa täällä pohjosempana.

    Mutta noin yleensä onhan se hyvä että virtaa riittää mh:oon.

    jees h-valta 24.1.2022, 18:45

    Otahan huomioon että ha:lle laitetaan vain tuhat tainta. Kuusta melkein pari tuhatta. Aikalailla tasoittuu. Sitäpaitsi ei harvennuksia/raivauksia ensimmäisellä erällä. Tasoittuu jälleen. kaipaatko vielä lisää? Virtaa tosiaan riittää koska nyt vasta moniin vuosiin eka kerran aikaa raivailla. Paljon hoitorästejä tehty. En ole edes laskenut kuinka paljon mutta Kemeraa 2,6ha:ia ja huomattavasti enemmän muita.

    Puuki 24.1.2022, 20:04

    En kaipaa, Tiedän kyllä taimimäärät ja kuusen viljelyn hinnat ym. kulut.   Ei aiheuta yhtään vertailutyytymättömyyttä.      Samoihin se lopputulos menee kuten sanoin .

    Visakallo Visakallo 25.1.2022, 06:04

    Eihän kuusen istutuksissa käytetä läheskään sellaisia taimimääriä kuin joskus ennen. Mätästettyihin maihin riittävä määrä paikasta riippuen voi olla lähempänä tuhatta kuin kahta tuhatta tainta hehtaarille etenkin silloin kun lehtipuuta pyritään saamaan alueelle kasvamaan sekapuuksi.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 128)
1 2 3 … 9 10 11 12 13