Keskustelut Metsänomistus Pois suojelusta…..

Esillä 5 vastausta, 31 - 35 (kaikkiaan 35)
  • Pois suojelusta…..

    Liito-orava pois suojelusta koska kuitenkin on todettu ettei nykyiset suojelutoimet ole mitään auttaneet niiden pesimäkäyttäytymiseen. Kun on hakattu oravat ovat yksinkertaisesti muuttaneet muualle. Eikö ihminen ihmeissään tätä käsitä?
    Se kun ei ole mitenkään myöskään uhanalainen vaan hyvin sopeutuva elinympäristön muutoksiin.

  • jabe

    Vaikka aineistoa ei siis voi verrata aiempiin arvioihin siinä mielessä että saataisiin tietoa liito-oravan kannankehityksestä, on Hanskin tutkimus sikäli hyvä että noita samoja ruutuja on kaiketi käyty ja tarkoitus käydä tarkistamassa uudelleen, jolloin ajan kanssa saadaan varsin luotettavaa tietoa kannanmuutoksestakin. Eli siis saadaan tietää onko papanoita useammalla vai harvemmalla ruudulla kuin 2006-2008 vuosina. Ainakin mikäli tutkimukseen löytyy rahoitusta, siinä on ehkä jotain vaikeuksia ollut.

    Mikä sitten olisi suojelutapa jos tuollainen isompi kannanarvio olisi ollut voimassa Suomen liittyessä EU:hun, sitä en tiedä. Ehkä tosiaan ei olisi hyväksytty noin tiukkaa suojelutapaa vaan olisi sovittu jotakin muuta. Ehkä se olisi jopa ollut hyvä asia liito-oravan kannalta, suojelua voitaisiin nyt suunnitella vapaammin ilman tiukan pesä/liikkumisväylän suojelun lähtökohtaa.
    Toisaalta ainakin Virossa liito-oravan tilanne on paljon kriittisempi, joten on tietysti mahdollista että tiukka suojelu olisi sitten tullut Viron liittyessä voimaan. Varsinkin jos Suomenkin kannan olisi tiedetty taantuvan ja ehkä jo isoa kanta-arviotakin epäilty ylioptimistiseksi.
    Mutta mitäpä vanhoja pohtimaan, nykytilanne on mikä on ja siitä on lähdettävä parantamaan. Tavalla tai toisella olisi päästävä lajin suojelusta elinympäristöjen suojeluun, joka on tehokkaampaa, helpompaa ja auttaa kaikkia lajeja eikä vain ”jotain söpöjä”.

    jees h-valta

    Juuri tuota kaikkien lajien tasapuolista kohtelua aloituksessa tarkoitin. Ainoastaan hälyttävän uhanalaiset (todistetusti) huomioidaan ja muuten jatketaan normaaleilla metsänkäsittelyillä jolloin lajikirjo pysyy kantimissaan kuten tähänkin asti.
    Monet metsänkäsittelytoimet parantavat huomattavasti myös ihmisen virkistysarvoa joten kai ihmisen ympäristöä voidaan myös vaalia. Synkkään vanhan metsän tilaan (erityisesti kuusikko) päässyt palsta on kuollut ja voisi sanoa ettei vähempää voisi kiinnostaa. Ei löydy marjoja, ei sieniä, eikä lentoon pyrkiviä komeita isoja lintujakaan. On vain synkkä, pimeä hiljaisuus.
    Mutta sellaista elämäähän monet pipertäjät hakevat kerrostaloloukoistaankin. Vanhoja luolaimmeisiä vissiinkin.

    jabe

    Turun yliopisto julkaisi eilen tiedotteen helmipöllön pitkäaikaisesta taantumasta, samalla kun tiedotettiin lajista julkaistavasta englanninkielisestä kirjasta.
    http://goo.gl/OzkXu

    Tälläinen iso kirja on saatu kasaan yhden pöllölajin tutkimuksista:
    http://goo.gl/ZonBw

    Onneksi helmipöllöjä vielä löytyy useista muistakin EU-maista, ei varmaan tarvitse pelätä sen nopeaa päätymistä tiukasti suojelluksi lajiksi. Sukupuuttokin vaikuttaa epätodennäköiseltä nykytilanteesta katsoen, mutta toki edellytyksenä on että taantuma pysähtyy ajoissa.
    Olisikin pohtimisen arvoista miten tätäkin lajia voitaisiin suojella kevyin keinoin nyt, kun vielä ei ole akuuttia kiirettä toimia.
    Lajilla lienee useita yhteneväisyyksiä liito-oravaan, mitä nyt hieman isomman kolon tarvitsee pesimiseen. Pitäisi tehdä suunnitelmia miten entistä paremmin metsänhoitotöissä säilytettäisiin näiden lajien tarvitsemaa metsäisyyttä, sekametsäisyyttä, kolopuita jne.

    Timppa

    Olen muutamaan kertaan kirjoitellut näillä palstoilla liito-oravasta.

    Todellisuudessa se viihtyy parhaiten valtaväylien ja asutuskeskusten liepeillä. Esin Hesarissa oli taannoin juttua 4-tien Hirvaskankaan liitureista. Kertojana oli Keski-Suomen Ely-keskuksen liituriasiantuntija. Kävimme kerran tutkimassa hänen kanssaan kaikinpuolin ihanteellista liituriympäristöä, jossa joku oli aiemmin väittänyt löytäneensä liiturin papanoita. Eihän sieltä mitään löytynyt. Eikä ole senkään jälkeen löytynyt. Jos siellä oli liituri joskus ollut, niin pedot olivat sen napanneet.

    Tämä kaveri kertoi, että heidän liiturihavainnoissa on selvät keskittymät valtaväylien varsille. Itsestään selvää on, että siellä liitureilla on parhaat mahdollisuudet selviyryä, koska pedot saalistavat kuulo- ja/tai hajuaistin varassa ja niistä on vähän hyötyä meluisilla ja saasteisilla tienvarsialueilla.

    Toinen ihanteellinen elinympäristö on asutusten liepeet siis mökeistä asumalähiöihin. Niitäkin monet pedot karttavat. Jopa Etelä-Espoossa Matinkylästä on liiturihavaintoja. Ei todellakaan mitään metsäseutua.

    SIIS VALTATEIDEN JA ASUMALÄHIÖIDEN RAKENTAMINEN PARANTAA LIITUREIDEN ELINOLOSUHTEITA:
    ERÄS UHKA LIITUREILLE ON LINTUHARRASTAJIEN METSIIN VIEMÄT PÖLLÖNPÖNTÖT; JOIDEN ASUKKAAT TIETENKIN SAALISTAVAT NAAPUREITAAN.

    jees h-valta

    Voin tosiaan vahvistaa tuon mitä Timppa yllä.
    Kyllä nuo metsäalueilla olevat torpat näköjään liiturin asunnoksi kelpaavat.
    Minulla tosin ei ole kokemusta että pitääkö se olla asuttu vai autio kun ei oikein asuttujen vinttejä voi mennä syynäämään.

Esillä 5 vastausta, 31 - 35 (kaikkiaan 35)