› Keskustelut › Metsänhoito › Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 168)
1 2 3 4 5 … 15 16 17

  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Sent on: 23.9.2018, 10:59

    Merkitty: 

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 25.9.2018, 08:25

    Lenkopetäjä:

    ”Nimenomaan valtiovallan suojelema.ite en ainakaan metsästäjänä niitä suojele.vituttaa kun jotkut asiasta mitään tietämättömät täälä ruikuttaa.”

    Ehkä et Sinä Suojele, mutta onko Sinulta jäänyt ihan huomaamatta, että täällä kirjoittelee myös metsästäjiä, etunenässä ”Suorittava porras”, jotkä henkeen ja vereen puolustaa nykyistä mätää lupakäytäntöä.

    Missäspäin se Lenkopetäjän hirvityhjiö sitten on. Ovatkohan alueen metsänomistajat myös sitä mieltä ettei hirviä ole.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras 25.9.2018, 09:58

    Ilman lupajärjestelmän tuottamia tavoitteita hukkuisimme hirviin. Monille porukoille riittäisi pienempikin lupamäärä omasta mielestään ,mutta riistahallinto antaakin niitä enemmän , kun isomman alueen tilanne sitä vaatii.

    Tanelia vain närästää se ,että Kauhajoella metsästäjät ovat päättäneet kasvattaa hirvikantaa vuoden 2011 tasosta ja ovat onnistuneetkin siinä ihan”kiitettävästi”Tanelin äkkäilyistä huolimatta. Monta vuotta metsästelivät vain 60-70% lupien määrästä. Tosin viime syksynä kaatoprosentti oli 100. Valtakunnan tasolla lupien käyttöaste liikkuu 85-90 %:n välillä ,joten lupamääristä hirvikannan pienentäminen ei ole kiinni. ..

    Jokainen voi tarkistaa tilanteen tilastoista omalla paikkakunnallaan ja muodostaa käsityksensä konkreettisista luvuista eikä näiden tietämättömien märinöistä. Tilanne vaihtelee eri paikkakunnilla . Esiintyvien mahdollisten ongelmienkin syyt poikkeavat toisistaan. Yhtä tepsivää lääkettä tilanteeseen valtakunnan tasolla ei ole  ja väärät lääkkeet johtavat vain kaaokseen.

    Planter Planter 25.9.2018, 10:22

    Ajattelin, että tässä ketjussa olisi keskusteltu voiko rahalla ja sen kohdentamiselle jotenkin parantaa tilannetta metsänomistajien kannalta.

    Gla oli sitä mieltä, että nykyinen systeemi on rahan käytön kannalta hyvä. Maat luovutetaan metsästäjien käyttöön vastikkeetta ja asennekasvatuksella ja vaikuttamisella saadaan hirvieläinkanta laskettua hyväksyttävälle tasolle. Miten se vaikuttaminen sitten tapahtuisi?

    Metsänomistajien etujärjestö pitäisi olla MTK. Hirvivahinkoasiassa se ei sitä ole. Vetoomuksia ja vaatimuksia hirvieläinkannan pienentämiseksi MTK kirjoittaa näkyvästi ja yrittää antaa sellaisen kuvan, että kovasti yritetään. Mitään konkreettista ei kuitenkaan ole koskaan tehty, ei mitään, ei haluta. MTK:lla olisi kuitenkin suuren ammattijärjestön ”asearsenaali” käytettävissä. Paljon pienemmätkin etujärjestöt pistävät yhteiskuntaa polvilleen aivan mitättömien asioiden vuoksi.

    Metsänomistajilla ei ole minkäänlaista edunvalvontaa tai etujärjestöä. Toisaalta metsänomistajat ovat niin sekalaista seurakuntaa, että edunvalvontaa ei ole helppo järjestääkään.

    Metsäteollisuus tykkää kovasti, kun saa halvalla kuitupuut, ei sitä yhtään haittaa, jos se muuttuu entistä ennemmän hirven järsimäksi tyvipölliksi 18€ / m3? Joten metsäteollisuudelle nykyinen hirvipolitiikka lienee oikein ihanteellista ja metsäteollisuudella on vaikutusvaltaa.

    Itse olen tutkinut ja testannut kaikki mahdolliset tavat vaikuttaa. Jäljellä on yksi, metsänomistajan ainoa keino näyttäisi olevan metsästysoikeuden käyttö tavalla tai toisella.

    Ääripää olisi käyttää metsästysoikeutta niin, että vaikutukset ovat samat kuin lakolla.

    Jos metsänomistajat alkaisivat periä hirvieläinten metsille aiheuttamat vahingot maanvuokran kautta, olkoon nyt vaikka 100 miljoonaa vuodessa, niin johan alkaisi tapahtua. Jokainen nostaisi vuokran vaikka 15€ / ha tasolle. Jos vuokria ei maksettaisi pilkkoutuisivat käytännössä lähes kaikki yhtenäiset yli 1000 ha alueet ja hirvenmetsästys loppuisi monilla alueilla. Kolme vuoden päästä hirviä olisi 300 000 …400 000. Metsänomistajat kärsivät, tuhokorvaushakemuksia tulisi kymmenien miljoonien edestä ja järjestelmä kaatuisi. Autoilijat kärsivät, SRVA järjestelmä kaatuisi, yhteiskunta ajautuisi kaaokseen, mutta näinhän lakossa käy kaikki kärsivät ja sitten alkaa löytyä ratkaisu.

    Näennäisesti syyllisiä olisivat metsästysseurat, jotka eivät suostu maksamaan vuokraa, joka vastaisi vuokrantajalle aiheutuvia kuluja. Se olisi taas väärin, sillä täällä ei ole lupapolitiikalla metsästäjille annettu mahdollisuutta pitää hirvikantaa kurissa.

    Joten metsästysseurat laittakaa painetta sinne oman organisaationne huipulle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.9.2018, 11:23

    Planterin elävästi kuvaama kehityskulku ei olisi toivottava. Katselen tilannetta ulkopuolisena, kun en itse metsästä, olen vain maan (ilmaiseksi) vuokraaja. Jotenkin tulee mieleen, että itse järjestelmä ei ole mätä. On hyvä, että hirvihavaintoja kerätään ja niiden pohjalta saadaan alueellisesti jonkinasteinen varmuus hirvikannoista, sen rakenteesta ja kehityssuunnista. Tämän kokonaiskuvan pohjalta sitten alueelliset riistaneuvostot asettavat sidosryhmien kuulemisen jälkeen hirvikantatavoitteet, joiden toteutumista myös seurataan tarkasti. Riistakeskus myöntää lupia sellaisen määrän, että alueelliset tavoitteet toteutuisivat.

    Tämä olisi siis ihanne. Missä kohtaa systeemi ajaa karille? Itse olen siinä käsityksessä, että kriittinen kohta on riistaneuvosto, joka joillakin alueilla asettaa liian korkeat kantatavoitteet maanomistajien tahdon vastaisesti. Nämä pitäisi saada jotenkin kuriin. Ellei muu auta, sitten viimeinen keino ja protesti olisi nykysysteemin puitteissa maanvuokrasopimusten irtisanominen, jonka voisi sitten toivoa johtavan systeemin muuttumiseen ja maanomistajien parempaan kuuntelemiseen. Itse toivoisin, että jokin rakentavampi polku muutokseen löytyisi, ja tähän keinoon ei tarvitsisi turvautua.

    Aloittajan ehdotuksessa on hyviäkin elementtejä, mutta siihen sisältyy kaksi riskiä. 1. Jos se johtaa heikompaan kokonaiskuvaan hirvikannoista (Riistakeskuksen ja Luken resurssit heikkenevät), kannanhoidon suunnitelmallisuus kärsii. 2. Jos hirvituhokorvausten tasoa nostetaan olennaisesti, se tulkitaan metsästäjien parissa melko varmasti ”suojelurahaksi” jolla maksetaan haitat, minkä jälkeen kantaa ei tarvitsekaan alentaa.

    Gla Gla 25.9.2018, 12:19

    Planter: ”Maat luovutetaan metsästäjien käyttöön vastikkeetta ja asennekasvatuksella ja vaikuttamisella saadaan hirvieläinkanta laskettua hyväksyttävälle tasolle. Miten se vaikuttaminen sitten tapahtuisi?”

    Minä en tiedä, millä tavalla se tapahtuisi, kun MTK on hampaaton. Eduskunta pitäisi saada jollain tavalla vakuutettua siitä, että sen täytyy puuttua tilanteeseen. Siksi vaikuttaminen pitäisi saada kohdennettua suoraan päättäjiin ja puolueisiin, saada heiltä lupauksia ottaa asia hoitoon. Muutama kepun edustaja, joiden kanssa olen asiasta keskustellut, ovat kyllä myötäilleet, mutta teflonilla pinnoitetun madon lailla kiemurrellet karkuun. Synkin pettymys oli eräs pahimmalta peura-alueelta oleva edustaja. Suoraselkäisin oli kristillisten Räsänen, joka tosin hänkään ei suoraan luvannut mitään muuta asian hyväksi tehdä kuin seurata tilannetta.

    Kun teollisuutta kiinnostaa järeä kuitupuu, sahateollisuus voisi olla sopiva yhteistyökumppani metsänomistajille. Vaan millä MTK:n saisi ottaman kopin tästä asiasta.

    Se, että tilanne kehittyy Planterin mallin mukaiseksi, aiheuttaa kymmenien vuosien vahingon. Johan vuosituhanteen vaihteen 140000 hirveäkin oli 20 vuotinen prosessi eli siihen ei pidä mennä. Ja tuloksena oli metsästäjien henkselien paukuttelua, jossa he muistavat miltei joka käänteessä kertoa olevansa liikenneturvallisuus- yms. työn asialla, kun ovat puolittaneet hirvien määrän ja pudottaneet kolarien määrän 3000 -> 1100 kpl. Moni edelleen uskoo tuohon. Ja samaa on suorittavakin täällä meille julistanut.

     

     

    antinpoika 25.9.2018, 13:41

    Ehkäpä kannattaisi kuitenkin pieni huomio kohdistaa asialle mistä tämä hirviongelma johtuu. Me jokainen tiedetään että hirvikanta lähti voimakkaaseen nousuun yhdessä metsänkäsittelyjen muutoksen myötä. Avohakkuut lisäsivät ruokamaita ja ennen jos hirvilehmä teki korkeintaan sen yhden vasan se hyvien ruokamaiden johdosta teki poikkeuksetta kaksi, joskus on nähty jopa kolmosia. Ei kannata kovin pitkälle syytellä hirvimiehiä, kyllä he kaikkensa asian eteen tekee. Ei hirvikään pohjimmainen syy ole tuhoihin, syy on seurausilmiö määrätynlaisesta metsänhoidosta.

    Gla Gla 25.9.2018, 14:56

    Riistanhoidon tavoitteena on mahdollisimman suuri hirvieläinkannan tuottavuus. Metsästyslaki määrittelee vastuun hirvikannan hoidosta riistahallinnolle. Hirvieläinten talviruokintaa harjoitetaan, jotta elukat selviytyisivät paremmin talvesta. Metsiimme on istutettu kaksi vieraslajia, joista suurempaa ongelmaa kutsutaan riistanhoidon menestystarinaksi siitä huolimatta, että sen mukana tullut loinen kurittaa nyt alkuperäistä, ahtaalla olevaa peurakantaamme.

    Metsätaloudenharjoittajilla ei ole mitään roolia tässä asiassa, joten ei sotketa jatkuvan kasvatuksen markkinointia tähän asiaan.

    mehtäukko 25.9.2018, 15:02

    Jaa,että sukeltamalla menneisyyteen korjataan jokin matkalla saatu väive? Puututtaisiin vain kunnolla tähän kuppaan nimeltä hirvi ja sillä siisti.

    Hirvijäärä 25.9.2018, 15:59

    Oman ratkaisuni jo esitin tuolla toisessa ketjussa. Toinen helppo ratkaisu olisi poistaa 1000ha pinta-ala vaatimus ja lopettaa riistaneuvostot. Lailla vaatimus hirvikanna kooksi 1,5/1000ha niin ongelmat poistuisi. Lupajärjestelmä voisi olla kuten karhulla, sitä mukaa käytetään kun elukoita saa nurin. Lupamäärät määriteltäisiin hirvitalousalueittain.

    antinpoika 25.9.2018, 16:57

    Ei sotketa Gla, täällä on vaan annettu ymmärtää että hirvi on suurimpia esteitä harjoittaa metsätaloutta.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 168)
1 2 3 4 5 … 15 16 17