Etusivu Keskustelut Luonto Porojen ylilaidunnus

Tämä aihe sisältää 57 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi koillis lappi 1 vuosi, 1 kuukausi sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 57)
  • Porojen ylilaidunnus

    Merkitty: 

    Ylilaidunnus aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia Lapissa.Siihen kun lisätään porojen aihettamat ongelmat yksityisille ihmiselle ja liikenneonnettomuudet.

    Susista kyllä jaksetaan mölistä.

  • MJO

    Lappilaiset ovat ilmeisesti passiivista sakkia tai muuten ei asia kiinnosta. Kuka hännän nostaa, ellei kissa itse.

    Susista mölisee ne, joille susista on haittaa.

    Jätkä

    Luulisi, että täällä eteläsuomessa ei nykyisellä sorkkaeläinmäärillä ole mitään häiriöitä verrattuna Lapin herkemmän luonnon rasittamiseen valtavan poromäärän avulla.

    Poronliha on varmasti hyvinkin tuottavaa taloudellisesti, mutta olisiko aika ottaa lihantuotantoporot aitausruokintaan ja hankkia niille sapuskat peltoviljelyllä ja vaikka jäkälien ja lupon keräilytaloudella, jos ne ovat välttämättömiä.

    MJO

    Eteläsuomalaista metsänomistajaa häiritsee paljon enemmän, kun hirvet tuhoavat hänen taimikonsa. Verrattuna siihen, että 1000km päässä porot tuhoavat toisten metsät.

    Jollei haitaa itse kokeva valita, niin turha valittaa siitä, ettei joku muu valita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä valittajiakin on. FaceBookissa on suljettu ryhmä, nimeltään https://www.facebook.com/groups/poronhoitolaki/ johon voi pyrkiä jäseneksi jos kiinnostaa.

    Etelän valtamedioissa ei juuri poroaiheisia juttuja näy, mutta yksi poikkeus tuli pari päivää sitten, 31.3. eli ei ole aprillipila:

    http://pekkaskkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234658-poronhoitolaki-on-perustuslain-vastainen

    Lainaus: ”Eteläisellä poronhoitoalueella porottomat kansalaiset ovat jo kauan vaatineet perustuslaillista suojaa omistuksilleen ja kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien palauttamista. Nyt laaja porottomien aktiivinen kansanosa tällä alueella Pohjois-Suomessa vaatii, että vanhentunut poronhoitolaki on vihdoin avattava ja uudistettava muotoon ”Poronhoito on sallittu vain tarhattuna ja vain omistamillaan tai vuokraamillaan mailla”.

    Porottoman kansanosan voimakkaan kansalaisaktiivisuuden kirvoittamana Maa- ja metsätalousministeriö aikoo järjestää poronhoidon vapaan laidunnusoikeuden synnyttämistä ongelmista kansalaisten kuulemistilaisuuden kevään aikana verkossa. Ministeriö toivoo porottomilta kansalaisilta runsaasti suoraa palautetta ja runsasta osallisuutta, jotta se voi muodostaa kattavan käsityksen nykymuotoisen poronhoidon aiheuttamista haitoista yksityisomaisuudelle, maataloudelle, metsätaloudelle, liikenteelle, yhteisille alueille ja turvallisuudelle.”

     

    Taviokuurna

    Lapissa on joitakin tiukasti aidattuja koealoja, joille eivät pääse edes jänikset saati porot. Niillä näkee selvästi, mitä ylitiuha poro- + hirvikarja saavat aikaan metsän synnylle ja luonnon monimuotoisuudelle, aidan sisällä pitkä koema sekapuusto, ulkopuolella kaluttu, harva, huonolaatuinen taimikko.

    Asia tupsahtaa julkisuuteen silloin tällöin, mitään ei tapahdu, paitsi että poroja kootaan kasvavin määrin aitauksiin kotinurkkiin rekan etelästä rahtaamia keinorehuja rouskuttamaan. Konsulentti puhuu terveellisestä villiruoasta, kansantutkija ikiaikaisesta perinne-elinkeinosta ja menoa maustavat kelkan ja mönkijän melu + pakokaasut.

     

    sitolkka

    Poronhoito on nuori elinkeino. Poro kesytettiin vasta 1700-luvun lopussa. Oli toisaalta pakkotilanne kun vaeltavat metsäpeuralaumat metsästettiin niin vähiin ja lantalaisetkin niitä metsästivät. 160- luvulla saamelaiset asuttivat vielä järestään Oulujoen pohjoispuolisia alueita, mutta lantalaisten tiloja tuli koko ajan lisää ja lisää ja he saamelaiset alkoivat vetäytyä pohjosemmas ja lopulta hoitamaan poroa. Sitä ennen metsästys ja kalastus olivat elannontuojat. Osa saamelaisista sekoittui uudisasukkaisiin ja alkoi verotilallisiksi. Poronhoito on pohjoisessa hyvä elinkeino siinä missä kitupuiden kasvatuskin vesistöjä saastuttaen amerikan eläkemummojen kirstun pönkäksi.

    sitolkka

    1600-luvulla. Nolla tippui jonnekin.

    Metsuri motokuski

    Eiköhän se ole lappilaisten ihan oma asia kuinka porojaan hoitaa. Ainakin mitä minä siellä olen käynyt niin vähemmän siellä on maastot muuttuneet kuin täällä. Onko meillä perusteita arvioida heidän toimintaa kun omakaan maaseutu ei ole mitenkään erinomaisesti hoidettu. Uskon että paliskunnat saavat poromäärät sille tasolle kun on tarvis. Onhan niiden määrä jo 40 % vähentynyt parhaasta ajasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuosta jutusta näkyy poromäärien kehitys:

     

    sitolkka

    Poronhoito ei tosiaan ole mitään kanadan hommaa jos joku niin luulee. Vasoja ei nykyään enään oikein saa kun petoja on niin paljon. Porojen ylilaudunnus johtuu paljolti naavakuusikkojen katoamisesta. Monin paikoin niitä ei enään ole kun metsät on hakattu ja istutettu männylle. Poroista on myös hyötyä. Ne syövät vesakon hakkuualoilta ja näin säästyy vesakon raivuulta. Asioilla on aina monta puolta. Koivutukkia ei lapissa kasvateta muutenkaan. Täytyy myös muistaa, että jos poroja ei olisi, niin alueella olisi metsäpeuroja tai tunturipeuroja. Eli poron kaltaisesta sorkkaeläimestä ei eroon päästäisi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 57)