Vinkki vaikeahkon ja suurehkon puun kaatoon: Sahaa kaatokolo ja aloita kaatosahaus. Sopivasti kaatosahausta suoritettuasi tee sahalla kolo puun tyvelle ja aseta koloon tunkki. Jatka kaatosahausta, kunnes pitopuuta on sopivasti. Tunkkaa puu nurin.
Vanha konsti, ollut käytössä jo vuosikymmeniä järeitten vanhojen pihakoivujen poistossa.
Aikamiehen kämmenen kokoinen lattarauta vaan tunkin männänpäähän ettei tunkin pää uppoa puuhun.
Tuossa LS:n profiilikuvassa on ankarassa lumikuormassa oleva pihamänty kaatumassa. Lähetänpä jonain päivänä kuvan, minkälaisella apuvälineellä se lähti kaatumaan haluttuun suuntaan.
Tottakai kunnon kaadonsuuntaaja on parempi apuväline kuin pullotunkki.
Tilapäiskäytössä tonttipuun kaadossa saattaa hydr.tunkki olla joskus hyväkin konsti.
Pullotunkki hyvä ja halpa apuväline. Tuskimpa sitä kaadonsuuntaajaa monen metsurinkaan varusteista löytyy. Pirun kallis hankkia yksittäisiä puita varten.
Kovan sarjan jannuja nuo joilla puu ei ole kertaakaan ”istahtanut” kannolle tuulen tyyntyessä yllättäen!
Arto tarkoittaa varmaan että normaali hakkuissa pärjää vänkärillä ja kaataa puun sinne minne se helpoiten kaatuu,mutta tonttipuissa ei voi kaataa minne se parhaiten menee,lähes 2 vko olen ollut tonttipuita tekemässä ja käytän apunani stälpen tunkkia ja lucal taljaa joskus molempia yhtä aikaa,enkä häpeä käyttää kaikkia mahdollisia apuvälineitä.
Itselläni ei pihapuista ole varsinaisesti kokemusta siinä mittakaavassa kuin jollain ammattilaisella, mutta muutamia sentään on tullut onnistuneesti kaadettua, vaikka isoja puita on ollut vääräänkin suuntaan kallellaan. Niin, ja epäonnistumisia ei ole vielä yhtään.
Pullotunkin kanssa en lähtisi kikkailemaan hankalien puiden kanssa ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että tarvittavat voimat ovat valtavia. Saranakohtaan vaikuttava momenttihan on käytetyn voiman ja varren pituuden tulo. Kun tunkin laittaa koloon, varsi on n. 20 cm. Taljan olen laittanut tikkailla n. 5 m korkeuteen, jolloin puhutaan jo ihan eri tason momentista. Periaatteessa ero on 25-kertainen, mutta käytännössä taljan venyminen hiukan pienentää hyötyä. Mutta suhtellisen venymättömällä narulla tai sitten vaijerilla homma toimii riittävän hyvin.
Ei voimassa periaatteessa mitään pahaa ole, mutta lipsahduksen riski on aina isompi, jos ei hyödynnetä fysiikkaa. Asiaa voi havainnollistaa vaikka tiukan mutterin avaamisyrityksellä. Ehkä siksi pullotunkkiin verrattuna kömpelö kaadonsuuntaajakin on kehitetty ja saavuttanut ammattilaisten suosion, eikä pullotunkkia ole hyväksytty turvalliseksi kaatovälineeksi.
Käytännössä taljaa ei aina saa kiinni, mutta eiköhän suuntaajan saa jostain lainaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.